Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

http://www.iltalehti.fi/talous/2015041519523736_ta.shtml
Koska kuulemme tällaista Suomalaisen poliitikon suusta?

Jää nähtäväksi kuinka hyvän kaupan Nokia teki..

Jos kysymys oli siitä että Nokia halusi/tarvitsi IP-routing osaamista niin hankinta oli erittäin kallis ja suurimmaksi osaksi epäkuranttia painolastia. Varsinkin jos sitä tarpeetonta "höttöä" ei voi saneerata poliittisista syistä..tarkoitan mm. sitä että Ranskan valtiosta tulee merkittävä Nokian omistaja.

Maailmallla olisi ollut tarjolla paljon parempia IP-osaajia murto-osalla siitä hinnasta mitä maksettiin Alcatel-Lucent'ista.
 
Jää nähtäväksi kuinka hyvän kaupan Nokia teki..

Jos kysymys oli siitä että Nokia halusi/tarvitsi IP-routing osaamista niin hankinta oli erittäin kallis ja suurimmaksi osaksi epäkuranttia painolastia. Varsinkin jos sitä tarpeetonta "höttöä" ei voi saneerata poliittisista syistä..tarkoitan mm. sitä että Ranskan valtiosta tulee merkittävä Nokian omistaja.

Maailmallla olisi ollut tarjolla paljon parempia IP-osaajia murto-osalla siitä hinnasta mitä maksettiin Alcatel-Lucent'ista.

Kyllä Ranska on tässä hitonmoinen riski. Keski-Euroopassa on niin hurjat ay-pumput että pahasti pelkään että tämä homma vielä kusee kintuille ja lujaa.
 
Jää nähtäväksi kuinka hyvän kaupan Nokia teki..
Metsäteollisuuden Ranskasta irtautumispyrkimyksiä seuranneena voi vaan vilpittömästi toivoa että tiesivät mitä tekevät. Ranskan valtiojohto ilmoitti jo Nokian luvanneen ettei yhtiö vähennä Ranskasta työpaikkoja. Ilmoitetuilla synergiaodotuksilla pitäisin mielenkiintoisena jos Nokia oikeasti on näin luvannut. Työntekijäpuoli tietysti lähtee siitä mitä valtiojohto sanoo.

Kristallipalloni näyttää, että kahden vuoden sisään Ranskassa on työntekijöiden panttivankina joku Nokian johtajista. Btw, eräässä suomalaisessa yhtiössä oli tilanteen lämmettyä sellainen käytäntö että työntekijöiden edustajia tavattiin vain muualla kuin yhtiön omalla alueella.
 
Kristallipalloni näyttää, että kahden vuoden sisään Ranskassa on työntekijöiden panttivankina joku Nokian johtajista.

Insinööriliiton mukaan Suomessa irtisanominen on helppoa ja halpaa verrattuna Ranskaan. Mikäli näin on, kenenkään ei tarvitse tässä tapauksessa ottaa panttivankeja. Ainakaan Ranskassa.

Pörssiyhtiön päämääränä lienee tuottaa voittoa omistajilleen.
 
Insinööriliiton mukaan Suomessa irtisanominen on helppoa ja halpaa verrattuna Ranskaan. Mikäli näin on, kenenkään ei tarvitse tässä tapauksessa ottaa panttivankeja. Ainakaan Ranskassa.

Pörssiyhtiön päämääränä lienee tuottaa voittoa omistajilleen.

Insinööriliiton mukaan......huoh. :(

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/viljanen_insinoorit_kriisissa-28542

Insinööriliitto on kriisissä, mutta kriisiä vain pahentaisi liittyminen SAK-vetoiseen hankkeeseen. Insinööriliittoa kannattelee nimen omaan ammatti- ja opiskeluidentiteetti eli insinööriys. Se haihtuisi tässä uudessa keskusjärjestössä, Viljanen perustelee.


Viljasen jälkeen insinöörien johtoon tuli Pertti Porokari, jonka arvioidaan tuntevan sympatiaa SDP:tä kohtaan.


Nyt kun on insseille löytynyt uusi henkinen koti vasemmistopuolueen tukijärjestönä voitaisiin lisätä tavoitelistalle kuuden tunnin työpäivän lisäksi seuraavaa;

Kielletään pörssiyhtiöt. Kielletään voitto omistajille.
 
Insinööriliiton mukaan......huoh. :(

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/viljanen_insinoorit_kriisissa-28542

Insinööriliitto on kriisissä, mutta kriisiä vain pahentaisi liittyminen SAK-vetoiseen hankkeeseen. Insinööriliittoa kannattelee nimen omaan ammatti- ja opiskeluidentiteetti eli insinööriys. Se haihtuisi tässä uudessa keskusjärjestössä, Viljanen perustelee.


Viljasen jälkeen insinöörien johtoon tuli Pertti Porokari, jonka arvioidaan tuntevan sympatiaa SDP:tä kohtaan.


Nyt kun on insseille löytynyt uusi henkinen koti vasemmistopuolueen tukijärjestönä voitaisiin lisätä tavoitelistalle kuuden tunnin työpäivän lisäksi seuraavaa;

Kielletään pörssiyhtiöt. Kielletään voitto omistajille.

Itse olen kiinnostunut voitosta, joka hyödyttää omistajaansa ja työpaikkojen kautta yhteisöä. Minua kiinnostavat vain faktat, ei tuollainen demagogia navoilla riistäjä-kumouksellinen.

Saksassa olin vähän sofistikoituneempi gastarbeiter ja huomasin kyllä, että tuotannollisista syistä irtisanominen oli kallista, mutta ei tietenkään lainkaan hankalaa, jos maksoi vuoden palkan käteen ja näytti ovea. Ei mitään taisteluja työtuomioistuimissa tai käräjäoikeuksissa. Sai sulkea turhia konttoreita mutta maksaa piti. Vältettiin flaidis eikä tullut huono maine firmalle, että nuohan ovat perseaukisia pikkuliikemiehiä. Nokialle tosin tuli, kun he unohtivat silloin, että Saksassa on 80 miljoonaa asukasta, jotka ostivat niitä puhelimia, mutta Bochumin jälkeen ylpeät kauppiaat heittivät ne halpiskoriin, laittoivat hinnaksi kympin puhelimelle kuin puhelimelle ja kirjoittivat ison plakaatin häkin kylkeen: Made in Romania. Sitten kiroiltiin, ettei päästy Amerikkaan kunnolla.

Kuka on tyhmä?

Tästä ei koskaan kirjoitettu Suomessa riviäkään Nokia-analyyseissa, eli siitä millaisen markkinan suomalaiset maajohtajat tuhosivat tavoitellessaan säästöä palkkakustannuksissa.

Ranskaa en tunne.

Insinöörit ovat ilmeisesti proletarisoituneet. Mistähän syystä näin on tapahtunut?
 
Presidentin puhe diplomaattipäivällisillä. Otteita:

Vaalitulos on juuri sellainen kuin ääntään käyttäneet suomalaiset haluavat, kuten jo eilen mediallekin mainitsin. Perimmäinen valta ja siten myös vastuu on siten kansalla. Tämä on demokratian rautainen laki. Vaalituloksessa heijastuu joka tapauksessa suomalaisen demokratian henki. Siinä korostuu eriävistä näkemyksistä huolimatta yhteisen vastuun sekä yhteistyön ja luottamuksen vaatimus. Niitä tarvitaan.

Takanamme on myös vilkas keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, vaikka merkittäviä kiistakysymyksiä ei tällä sektorilla ollutkaan. Tämä oli kuitenkin luonnollista huomioiden niin Euroopan vaikeutunut turvallisuustilanne kuin omat vaalimmekin. Kukaan ei voi tätä keskustelua tukahduttaa sen enempää maan sisä- kuin ulkopuoleltakaan. Sana on vapaa, analyysi ja johtopäätökset ovat moninaisia. Vastuullinen valtiojohto toimii joka tapauksessa kaikissa oloissa niin, että linjasta sovitaan ja sitten sen mukaisesti toimitaan. Jos tarve vaatii, linjaa tarkistetaan - yhdessä.

Tulemme tietenkin jatkamaan kansallista keskustelua ulkopolitiikasta. Siinä tarkoituksessa järjestämme jälleen myös Kultaranta-keskustelut kesäkuun puolivälissä. Tulemme silloin puhumaan niin laajemmista kansainvälisistä näkymistä kuin omasta kansallisesta turvallisuudestakin.

- - - -


On selvää, ettei Euroopalla tule olla erikseen pohjoisia, itäisiä tai eteläisiä ongelmia. On yhteisiä ongelmia. Kukaan ei ole immuuni. Yhteisvastuuta on ymmärrettävää vaatia, kunkin osaltaan. Mutta haasteena on nyt löytää tehokkaat ja tasapainoiset tavat, jolla Eurooppa tähän tilanteeseen vastaa. Asioita on ajateltava uusiksi. Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=325483&culture=fi-FI
 
Saksassa olin vähän sofistikoituneempi gastarbeiter ja huomasin kyllä, että tuotannollisista syistä irtisanominen oli kallista, mutta ei tietenkään lainkaan hankalaa, jos maksoi vuoden palkan käteen ja näytti ovea. Ei mitään taisteluja työtuomioistuimissa tai käräjäoikeuksissa. Sai sulkea turhia konttoreita mutta maksaa piti. Vältettiin flaidis eikä tullut huono maine firmalle, että nuohan ovat perseaukisia pikkuliikemiehiä.

Työmarkkinoihin saisi molemminpuolista joustavuutta helpottamalla irtisanomista, mutta korottamalla irtisanotulle maksettavaa korvausta. Irtisanominen ilman perusteluja = vuoden palkka, perustellut tuotannolliset ja taloudelliset syyt = puolen vuoden palkka. Tai jotain sinnepäin.

Nyt pitää aloittaa massiivinen yt-teatteri jonka lopputuloksena koko työyhteisö kärsii ja irtisanotut sysätään veronmaksajien elätettäviksi. Monilla on vain 1-2kk irtisanomisaika. Toisaalta tilanteissa joissa työtehtävät muuttuvat nopeammin kuin työntekijöiden taidot, pidetään yt-neuvotteluiden välttämiseksi ihmisiä töissä joita he eivät osaa eivätkä halua tehdä. Irtisanomispaketteja eivät usein ota vastaan juuri ne, joita varten niitä tarjotaan.

Työntekijälle työpaikka on viime kädessä kuitenkin vain toimeentulon mahdollistaja.
 
Itse olen kiinnostunut voitosta, joka hyödyttää omistajaansa ja työpaikkojen kautta yhteisöä. Minua kiinnostavat vain faktat, ei tuollainen demagogia navoilla riistäjä-kumouksellinen.

Saksassa olin vähän sofistikoituneempi gastarbeiter ja huomasin kyllä, että tuotannollisista syistä irtisanominen oli kallista, mutta ei tietenkään lainkaan hankalaa, jos maksoi vuoden palkan käteen ja näytti ovea. Ei mitään taisteluja työtuomioistuimissa tai käräjäoikeuksissa. Sai sulkea turhia konttoreita mutta maksaa piti. Vältettiin flaidis eikä tullut huono maine firmalle, että nuohan ovat perseaukisia pikkuliikemiehiä. Nokialle tosin tuli, kun he unohtivat silloin, että Saksassa on 80 miljoonaa asukasta, jotka ostivat niitä puhelimia, mutta Bochumin jälkeen ylpeät kauppiaat heittivät ne halpiskoriin, laittoivat hinnaksi kympin puhelimelle kuin puhelimelle ja kirjoittivat ison plakaatin häkin kylkeen: Made in Romania. Sitten kiroiltiin, ettei päästy Amerikkaan kunnolla.

Kuka on tyhmä?

Tästä ei koskaan kirjoitettu Suomessa riviäkään Nokia-analyyseissa, eli siitä millaisen markkinan suomalaiset maajohtajat tuhosivat tavoitellessaan säästöä palkkakustannuksissa.

Ranskaa en tunne.

Insinöörit ovat ilmeisesti proletarisoituneet. Mistähän syystä näin on tapahtunut?

Jep. Suomessa on varsin syvään juurtunut käsitys, jonka mukaan täällä vallitsee jokin ammattiyhdistysliikkeiden hirmuvalta. Suosittelen tutustumaan mm. sakujen ja ranskalaisten, hollantilaisten tai itävaltalaisten vastaavaan. Eikä pidä unohtaa sitä herkkuklitorista Usaakaan. Kerron yhden esimerkin, jonka väitän tuntevani.

Meillä päin vaikutti aikanaan, ja vaikuttaa vieläkin yritys, joka lähti erilaisten konsulttien luotsaamana valtaamaan ameriikan markkinoita. Amerikoissa ei sitten ole byrokratiaa, no, en lähde puimaan sitä. Mutta prole sitten. Yriytksessä oli Suomessa noin 600 työläistä kaikkineen. Amerikoihin hommattiin kaikki uudenlainen kalusto ja vimpan päälle vehkeet, palkattiin vastaavaan laitokseen yli 800 amerikkalaista prolea. Fantastinen tilanne: työvoiman järjestäytymättömyys oli fifti sixty. Eli liittoihin kuulumattomia oli enemmistö. Avajaispäivä meni heti perseilleen: järjestäytymätön väki aloitti lakon, piti saada parempi liksa. Ja niin edelleen. Lopulta yritys ei palkannut muuta kuin järjestäytynyttä väkeä. Ei ollut helppoa niidenkään kanssa, mutta oli edes joku, jonka kanssa neuvotella......amerikkalainen duunari "kuulemma" pistää perseen penkkiin heti eikä 16. päivä, kun saa sen päähänsä. Lakkojen lukumäärä oli nelinkertainen verrattuna suomalaiseen laitokseen. Laittomien lakkojen määrä Suomessa pyöreä nolla ja amerikoissa normimenoa. Amerikoihin perustettu laitos tuotti kutakuinkin 2/3 siitä, mitä suomalainen. Kannattavuus miinusmerkkinen. Tämä, vaikka raaka-aine oli lähes ilmaista.

Tämän pörssiyrityksen omistajan mielestä Amerikka on monessa kohtaa sellainen mesta, että sen tuotanto pärjää juuri niin kauan, kun käytössä on mielellään ilmaista raaka-ainetta. Millään muulla perustuotanto ei pysty kisaamaan eurooppalaisten saati kiinalaisten kanssa. Sisäsiittoiset markkinat ovat valtavat ja ne ovat monin tavoin suojatut huolimatta kaikista niistä vapaakauppasoppareista, joihin on näön vuoksi yhdytty. Moni väittääkin, että sisäsiittoiset kotimarkkinat ovat rappeuttaneet monta eri toimialaa, niillä ei ole aitoa kilpailua ollut aikoihin. Kiinan paine on ollut selvä, mutta siitä on selvitty toimimalla siten, että sopimuksiin liittyy harmaa alue, joka jättää tulkinnoille varaa.

Noh. Järjestäytymätön työväki on monen märkä uni, mutta onkohan se lopulta mikään auvoinen ratkaisu? Epäilen, että ei ole. Mutta toki moni ottaa tähän teemaan vauhtia puhtaasti ideologioista ja jättää järkivähän piirongin laatikkoon, kun näitä pohtii.
 
Työmarkkinoihin saisi molemminpuolista joustavuutta helpottamalla irtisanomista, mutta korottamalla irtisanotulle maksettavaa korvausta. Irtisanominen ilman perusteluja = vuoden palkka, perustellut tuotannolliset ja taloudelliset syyt = puolen vuoden palkka. Tai jotain sinnepäin.

Nyt pitää aloittaa massiivinen yt-teatteri jonka lopputuloksena koko työyhteisö kärsii ja irtisanotut sysätään veronmaksajien elätettäviksi. Monilla on vain 1-2kk irtisanomisaika. Toisaalta tilanteissa joissa työtehtävät muuttuvat nopeammin kuin työntekijöiden taidot, pidetään yt-neuvotteluiden välttämiseksi ihmisiä töissä joita he eivät osaa eivätkä halua tehdä. Irtisanomispaketteja eivät usein ota vastaan juuri ne, joita varten niitä tarjotaan.

Työntekijälle työpaikka on viime kädessä kuitenkin vain toimeentulon mahdollistaja.


Terve tapa suhtautua asiaan. Ei kannata luulotella liikoja, vaikka olisit millainen Ihmemies tontillasi. Kun yt kosahtaa, niin siinä ei olalle taputella, kun kavionkuva posahtaa kankkuihin. Kiltit ja kallispalkkaiset lähtevät ensin, se on suomalainen tapa hoitaa kuvio. Yt on hieno kokemus jälkikäteen katsottuna, se riisuu naamiot ja paljastaa ihmisen paljaimmillaan luita myöten. Kun ottaa yhdestä opiksi, niin toisessa ei synny pettymyksiä.

Eräs wanha työkaverini sanoi, kun kysyin, miten hän on selvinnyt jumalauta kuudesta yt:sta ja joukkoirtisanomisista? Vastaus: kun yt alkaa, niin pää alas ja turpa kiinni, tekee olevinaan töitä koko ajan ja mielistelee esimiestä normaalia enemmän. Sillä on kuulemma kuudesta konkelosta jo mennyt läpi.
 
Ylipäällikön päiväkäsky, pitkästä aikaa.

YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY
N:o 1

Kunnioitetut Sotiemme Veteraanit ja Lotat

Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta viime sotiemme päättymisestä. Raskaat sotavuodet vaativat mittavia uhrauksia. Kaikkein tärkein - maamme itsenäisyys ja kansamme vapaus - onnistuttiin turvaamaan jälkipolville.

Veteraanisukupolvemme uhraukset ja koettelemukset olivat ankarat niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. Monet antoivat sodassa isänmaan puolesta nuoruutensa, terveytensä ja henkensä. Sodassa, jossa Suomi taisteli kansalaisten elinmahdollisuuksien, itsemääräämisoikeuden, vapauden sekä kodin puolesta.

Sotien jälkeisessä jälleenrakennustyössä korostuivat veteraanisukupolvelle ominaiset arvot: vastuullisuus, velvollisuudentunto, lähimmäisestä huolehtiminen sekä luja ja horjumaton usko tulevaisuuteen. Tätä esimerkkiä ja henkeä tarvitsemme myös tänään.

Sotiemme veteraanit ja lotat, kansakuntamme puolustajat ja jälleenrakentajat. Tunnemme suurta kiitollisuutta Teitä ja Teidän tekojanne kohtaan. Suomalaisten miesten ja naisten ansiosta voimme olla ylpeitä historiastamme ja yhteiskunnasta, jossa saamme tänä päivänä elää. Lähes 100-vuotinen itsenäisyytemme on kestänyt ja kantanut läpi vaikeidenkin aikojen. Itsenäisyytemme turvaaminen ja veteraanisukupolven arvokkaan perinnön vaaliminen on meidän nuorempien sukupolvien kunniatehtävä nyt ja tulevaisuudessa.


Puolustusvoimien ylipäällikkö
Tasavallan Presidentti

Sauli Niinistö
 

Terve tapa suhtautua asiaan. Ei kannata luulotella liikoja, vaikka olisit millainen Ihmemies tontillasi. Kun yt kosahtaa, niin siinä ei olalle taputella, kun kavionkuva posahtaa kankkuihin. Kiltit ja kallispalkkaiset lähtevät ensin, se on suomalainen tapa hoitaa kuvio. Yt on hieno kokemus jälkikäteen katsottuna, se riisuu naamiot ja paljastaa ihmisen paljaimmillaan luita myöten. Kun ottaa yhdestä opiksi, niin toisessa ei synny pettymyksiä.

Eräs wanha työkaverini sanoi, kun kysyin, miten hän on selvinnyt jumalauta kuudesta yt:sta ja joukkoirtisanomisista? Vastaus: kun yt alkaa, niin pää alas ja turpa kiinni, tekee olevinaan töitä koko ajan ja mielistelee esimiestä normaalia enemmän. Sillä on kuulemma kuudesta konkelosta jo mennyt läpi.

Minä selvisin kahdesta tai kolmesta edellisessä paikassa, ei kyllä edes jännittänyt koska olin sellaisessa pullonkaula-hommassa mitä kautta "norsunluutornin" väki sai tietoa organisaatiosta. Ja olipahan siitäkin hyötyä etteivät olleet vaivautuneet panostamaan sijaistuksiin ym. yhtään, moni luulee että pörssiyhtiössä jonkinlaisissa "avaintehtävissä" olisi tupla- tai triplavarmistus, mutta ei, varmistus oli luokkaa "älä sairastu". Olin myös parin kriittisen järjestelmän AINOA ylläpitotaitoinen, kun omaksun nuo aika nopeasti. Ja äiti vielä kehtasi lukio-ikäisenä haukkua kun pelasin tietokonepelejä tuntikausia päivässä... Tietysti sai olla toiselta puolelta yläpään "toiveiden tynnyrin" vastaanottajana (olisi kiva kun saataisiin sitä ja tätä ja tota tietoa, vaikka ei lueta niitä vanhojakaan) ja toiselta puolen organisaation pahan mielen purkupaikka / kusitolppa, kun järjestelmät eivät toimineet aina 100%.

Tosin eipä tämä "korvaamattomuus" niin palkkatasossa näkynyt, vastuuhan on palkinto itsessään, eikö :D Eikä kukaan ole oikeasti korvaamaton, jos jostakusta ei pidetä tai halutaan laittaa joku oma suosikki sen hommaan niin se ei-toivottu noitavainotaan kyllä aika hyvin palkkajohtajien toimesta pihalle vaikka korvaava kustannus olisi kolminkertainen ja suorituskyky silti vain osa vanhasta.

Sen sijaan oli aivan hirveää seurata, miten potkujen kohdistumisessa sekä tekeviin tahoihin että tukitoimintoihin ei aina ollut päätä eikä häntää. Moni turha ja kallispalkkainen hallintoloinen jäi ja sitten niistettiin tehokkaita tekijöitä pois ja jopa rokotettiin operatiivista toimintaa. Jotenkin tuli sellainen olo, kun seuraisi jonkin panssarilasin takaa voimattomana posliinikaupassa riehuvaa norsulaumaa.
 
Minä selvisin kahdesta tai kolmesta edellisessä paikassa, ei kyllä edes jännittänyt koska olin sellaisessa pullonkaula-hommassa mitä kautta "norsunluutornin" väki sai tietoa organisaatiosta. Ja olipahan siitäkin hyötyä etteivät olleet vaivautuneet panostamaan sijaistuksiin ym. yhtään, moni luulee että pörssiyhtiössä jonkinlaisissa "avaintehtävissä" olisi tupla- tai triplavarmistus, mutta ei, varmistus oli luokkaa "älä sairastu". Olin myös parin kriittisen järjestelmän AINOA ylläpitotaitoinen, kun omaksun nuo aika nopeasti. Ja äiti vielä kehtasi lukio-ikäisenä haukkua kun pelasin tietokonepelejä tuntikausia päivässä... Tietysti sai olla toiselta puolelta yläpään "toiveiden tynnyrin" vastaanottajana (olisi kiva kun saataisiin sitä ja tätä ja tota tietoa, vaikka ei lueta niitä vanhojakaan) ja toiselta puolen organisaation pahan mielen purkupaikka / kusitolppa, kun järjestelmät eivät toimineet aina 100%.

Tosin eipä tämä "korvaamattomuus" niin palkkatasossa näkynyt, vastuuhan on palkinto itsessään, eikö :D Eikä kukaan ole oikeasti korvaamaton, jos jostakusta ei pidetä tai halutaan laittaa joku oma suosikki sen hommaan niin se ei-toivottu noitavainotaan kyllä aika hyvin palkkajohtajien toimesta pihalle vaikka korvaava kustannus olisi kolminkertainen ja suorituskyky silti vain osa vanhasta.

Sen sijaan oli aivan hirveää seurata, miten potkujen kohdistumisessa sekä tekeviin tahoihin että tukitoimintoihin ei aina ollut päätä eikä häntää. Moni turha ja kallispalkkainen hallintoloinen jäi ja sitten niistettiin tehokkaita tekijöitä pois ja jopa rokotettiin operatiivista toimintaa. Jotenkin tuli sellainen olo, kun seuraisi jonkin panssarilasin takaa voimattomana posliinikaupassa riehuvaa norsulaumaa.

Yhdessä melkoisessa olen mukana ollut. Jälkeenpäin eräs konsultti kertoi, että kiire oli kova ja pääasia oli saada säästömarkat kasaan, ei siinä ollut aikaa tolkuttomaan analysointiin. Säästöpaketti kasaan ja paperit kuntoon, prole koolle ja kirjekuoret käteen. Muistan elävästi kuinka moni osastojensa avainhenkilö sai tuon mainion valkoisen A4-kuoren kopraansa yhteisessä tilaisuudessa. Tyrmistys oli kova ja pari ukkoa sairastui ihan oikeasti sydäntautiin siinä hössäkässä. Säästöt ja "säästöt" syntyivät sitten pitemmällä aikavälillä, koska melkoisia lunnaitahan pitkäaikaisille proletaareille joutuu maksamaan kotiin, kun työvelvoite on vek. Syntyikö säästöjä? Jaa-a. Syntyi tietysti jo samana vuonna, mutta paljonko menetettiin tuotantoa ja montako konkeloa nuorempi kaarti sitten koki kantapään kautta? No, pääasia oli tietysti "talouden tervehdyttäminen", jota todennäköisesti pääomavaltaisella alalla piti osoittaa rahoittajille ja muille sidosryhmille. Muutamaa olen sivusta seurannut, monessa roolissa, ja aika lailla samanlainen kuva on kaikista tullut. Säästöjä kustannuksista piittaamatta. Ideologista paskaa välillä, välillä yritetään pitää pää pinnalla ja tehdään kuitenkin konkka. Jne.
 
Yhdessä melkoisessa olen mukana ollut. Jälkeenpäin eräs konsultti kertoi, että kiire oli kova ja pääasia oli saada säästömarkat kasaan, ei siinä ollut aikaa tolkuttomaan analysointiin. Säästöpaketti kasaan ja paperit kuntoon, prole koolle ja kirjekuoret käteen. Muistan elävästi kuinka moni osastojensa avainhenkilö sai tuon mainion valkoisen A4-kuoren kopraansa yhteisessä tilaisuudessa. Tyrmistys oli kova ja pari ukkoa sairastui ihan oikeasti sydäntautiin siinä hössäkässä. Säästöt ja "säästöt" syntyivät sitten pitemmällä aikavälillä, koska melkoisia lunnaitahan pitkäaikaisille proletaareille joutuu maksamaan kotiin, kun työvelvoite on vek. Syntyikö säästöjä? Jaa-a. Syntyi tietysti jo samana vuonna, mutta paljonko menetettiin tuotantoa ja montako konkeloa nuorempi kaarti sitten koki kantapään kautta? No, pääasia oli tietysti "talouden tervehdyttäminen", jota todennäköisesti pääomavaltaisella alalla piti osoittaa rahoittajille ja muille sidosryhmille. Muutamaa olen sivusta seurannut, monessa roolissa, ja aika lailla samanlainen kuva on kaikista tullut. Säästöjä kustannuksista piittaamatta. Ideologista paskaa välillä, välillä yritetään pitää pää pinnalla ja tehdään kuitenkin konkka. Jne.

Olen oikeasti iloinen etten ole enää pörssiyhtiössä.
 
Tiitisen lista saadaan julkisuuteen
26.4.2015 22:06 Alpo Rusi


http://alporusi2014.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194120-tiitisen-lista-saadaan-julkisuuteen


...

Käytössäni on vuodelta 1987 lista pelkästään sotilastiedustelun suomalaisista kontakteista. Samoin käytössäni on lista noin 20 suomalaisesta, joista tehtiin selvityspyyntö syksyllä 1999 Stasin arkistoja hoitavalle viranomaiselle BSTU:lle. Olen tällä listalla Stasin kortin osin virheellisten merkintöjen mukaisesti ilmaistuna, ”Antti Matti Ilmari Rusi, Russo/Ruso”. Mutta joukossa on selkeästi niitä, joiden yhteyksistä Stasiin on paljon näyttöjä, kuten Jaakko Tapani Laakso ja Jouko Jokisalo (rekrytoitu agentti ”Boris”), mutta myös muita vasemmistolaisia poliitikkoja, ja vaikuttajia kuten SDP:n kansanedustaja Riitta Myller, SKDL:n ja SDP:n entinen kansanedustaja Ilkka-Christian Björklund, poliittisen historian professori Jorma Kalela, SDP:n entinen puheenjohtaja Ulf Sundqvist ja vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Veijo Puhjo, joiden osalta on kaiketi kyse Stasi-yhteyksistä, joiden aitoutta tämän tekijä ei voi kuin aprikoida. Joidenkin kohdalla on silti näyttöä läheisestä yhteydenpidosta DDR:n Helsingin edustustoon 1970- ja 1980-luvuilla.

Olen erikseen selvittänyt, että Riitta Juntunen oli Stasin elektorisen vastavakoilun merkittävä ja KGB:n arvostama agentti ”Kati” vuosina 1979-1986 ja sen jälkeen hän toimi kielenkääntäjänä DDR:n Helsingin edustustossa. Katin osalta Supon vastavakoilun päällikkö Hannu Moilanen totesi 3.5.2002 Helsingin Sanomille, että ”nykyhetken tietojen mukaan kyse on rikollisesta toiminnasta mutta vanhentuneesta rikoksesta”. Valtakunnansyyttäjän sijainen Jorma Kalske vahvisti tämän tekijälle 2014 kirjallisesti, että hänen käsiinsä kauttani saamien asiakirjojen valossa Katin rikokset vanhenivat vasta 2006. Näin Moilanen teki karkean virkavirheen vuonna 2002. En uskalla väittää, että kyse oli virka-aseman väärinkäyttämisestä, mutta tämäkin tulee mieleen. Moilanen aloitti tutkinnanjohtajana allekirjoittanutta vastaan nostetussa esitutkinnassa 13.5.2002 alkaen. Moilanen oli vastavakoilun johtaja jo 1980-luvulla. Oli selvä, että Tiitisen listan avaaminen ja Rosenholz-korttien avoin selvitys olisivat heiluttaneet vastavakoilun uskottavuutta.

Kun Tiitinen selittää nyt, että hän oikeastaan piti saamansa listan nimien penkomista tarpeettomana historian tutkimuksena, hän on ehdottomasti väärässä. Kun Neuvostoliitto hajosi, pitäisikö sen maan tiedustelun kanssa yhteyttä pitäneet vapauttaa epäilyistä siksi, että maa hajosi. Lisäksi Stasi oli KGB:n käsivarsi ja merkittävä informaation kerääjä. Stasin päätutkija Helmut Müller-Enbergs totesi jokin aika sitten Saksan TV:ssä, että edessä on vielä vaihe, jolloin paljastetaan Stasin tekemät murhat. Tänään Venäjällä tapahtuu poliittisten vastustajien murhia, joiden epäillään olevan Venäjän tiedustelupalvelun aikaasaannoksia, vaikka asiaa ei voida helpolla todistaa. Tiitisen listalla voi olla henkilöitä, joiden yhteyksiä KGB:hen olisi tullut tutkia. Nykyinen Venäjä käyttää tehokkasti aiempia verkostojaan. Jopa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kertoo päiväkirjoissaan syyskuulta 1993, miten hän aloitti uudelleen yhteydenpidon Valeri Marejevin kanssa ”joka oli palannut takaisin Tehtaankadulle”. Marejev oli KGB:n upseeri Helsingissä jo 1970-luvulla ja läheisessä yhteydessä Tor Högnäsin kanssa, joka tuli kuuluisaksi Zavidovo-vuodon yhteydessä. Nämä tiedot käyvät ilmi valtiotieteen tohtori Jukka Seppisen teoksista. Toiset voivat Suomessa seurustella Venäjän tiedustelun edustajien kanssa esteettä, toisten kohdalla on teoreettinenkin mahdollisuus rikos.

Tässäkin mielessä Tiitisen TV-lausunto on käsittämätön. Supo ei kyennyt kahlitsemaan edes kommunistien ilmiselvää Moskovan rahan pesua eikä vakoilua 1970-ja 1980-luvulla, mikä on todiste siitä, että Suomen turvallisuuspoliisiin voitiin vaikuttaa jollain tavoin ulkoapäin. Tästä Kimmo Rentola on esittänyt teoksissaan myös todisteita. Vielä suurempi ongelma on, että Suomessa on KGB:n ja Stasin entisiä ”operatiiveja”, joilla on mahdollisuudet tehdä yhteistyötä esteettä Venäjän tiedustelupalvelujen kanssa hybridisodan käynnistyessä. Tiitisen listan sulkeminen 1990, Mitrohinin KGB-arkistojen paljastusten de facto ignorointi 1992 ja Supon vehkeily 2000-luvun alussa Stasin arkistokorttien käsittelyssä muodostavat nyt turvallisuusongelman. Virkamiesten tulee puhua totta ja puuttua rikokseen jos he sellaisen havaitsevat. Virkamieslakia on rikottu, mikä on pienin ongelma Supon epäonnistumisien paljastuessa. Supo tulee tutkia perinpohjaisesti ja valvonta saatettava eurooppalaiselle tasolle. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että Supo ei ole ”poliittinen poliisi” eikö siihen voida vaikuttaa ulkoapäin. Tämä on välttämätöntä.
 
Back
Top