Amnesty sättii puolueita: Pettivät lupauksensa lapsille ja paperittomat rikollistetaan
Ilkka Ahtokivi
juuri nyt
Eduskuntapuolueet murensivat lupauksensa lasten säilöönoton kieltämisestä, ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto arvostelee.
LKS 20111109 Amnesty Internationalin Suomen-osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen 8. marraskuuta 2011. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Susanna Mehtonen.
(Lehtikuva/Markku Ulander)
Eduskunta hyväksyi ennen lomille lähtöään lakiesityksen, joka mahdollistaa yhä lasten säilöönoton. Ulkomaalaislain turvaamistoimia koskevan lakihankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli nimenomaan kieltää lasten säilöönotto ja kehittää sille vaihtoehtoja.
Amnestyn Suomen osaston oikeudellisen asiantuntijan Susanna Mehtosen mukaan hallitus ja osa oppositiopuolueista päätyi kuitenkin toiseen ratkaisuun.
– Amnesty International vastustaa lasten säilöönottoa, koska sen on todettu olevan lapselle haitallista. Säilöönoton ei koskaan voida katsota olevan lapsen edun mukaista, hän sanoo.
Uutena turvaamistoimena hyväksyttiin asumisvelvollisuus, jota voidaan käyttää säilöönoton sijaan esimerkiksi ulkomaalaisen maassa olon selvittämiseksi tai maasta poistamisen turvaamiseksi.
Mehtosen mukaan sen nojalla eduskunta olisi voinut luopua kokonaan säilöönotosta lasten kohdalla, mutta näin ei tehty.
Asumisvelvollisuuden nojalla ulkomaalainen voidaan määrätä asumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan keskukseen 1-4 kertaa vuorokaudessa. Myös lapsi voidaan jatkossa määrätä asumisvelvollisuuteen yhteensä kahdeksi viikoksi. Lapsi ei sinä aikana saa poistua vastaanottokeskuksen alueelta.
Edellinen eduskunta kielsi vuonna 2014 alle 15-vuotiaiden yksin maahan saapuneiden lasten säilöönoton, mutta 15–17-vuotiaiden lasten säilöönotto sai jatkua. Silloinen hallitus totesi, että tavoitteena on laajentaa säilöönottokielto koskemaan kaikkia maasta poistettavia yksin tulleita lapsia ja kehittää säilöönotolle vaihtoehtoisia turvaamistoimia.
– Viime hallituksessa mukana olleilla puolueilla oli nyt tilaisuus lunastaa tämä lupaus, mutta käytännössä julkilausuma vesitettiin, sanoo Mehtonen.
Ulkomaalaislain muutoksia koskevassa äänestyksessä eduskunnassa joulukuussa 2016 ainoastaan vihreät, vasemmistoliitto ja RKP äänestivät ehdotusta vastaan. Edellisistä hallituspuolueista kokoomus, SDP ja kristillisdemokraatit äänestivät lain puolesta.
– Puolueet pettivät lupauksensa lapsille ja toimivat vastoin kansainvälisiltä valvontaelimiltä saatuja suosituksia, Mehtonen arvostelee.
"Paperittomia ajetaan yhteiskunnan ulkopuolelle"
Maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksyi joulukuussa myös toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi.
Suunnitelman mukaan hallitus selvittää muun muassa, voitaisiinko pakkokeinoja käyttää paperittomiin eli ihmisiin, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa. Pakkokeinoja ovat esimerkiksi pidättäminen, vangitseminen, kotietsintä ja salaiset pakkokeinot, kuten telekuuntelu. Nyt näitä pakkokeinoja voidaan yleisesti käyttää ainoastaan, mikäli teko ja siitä seuraava rangaistus on riittävän vakava.
– Eduskunta on juuri hyväksynyt uudet kiristykset ulkomaalaislakiin, mutta saman tien ollaan valmistelemassa uusia toimia, joilla ulkomaalaisten oikeuksia tultaisiin rajoittamaan entisestään. Mikään ei näytä riittävän. Kehitys on huolestuttava, toteaa Mehtonen.
Hänen mielestään toimenpidesuunnitelma sisältää muitakin ongelmallisia toimia, joiden tarkoitus näyttää olevan paperittomien rikollistaminen ja työntäminen entistä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle.