Hesari on koonnut nykyisen hallituksen "parhaat palat"
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005014858.html
Hallitus on törmännyt monta kertaa perustuslakiin – tässä kahdeksan esimerkkiä
Työelämän pakkolait
Kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät viime vuonna saaneet aikaan hallituksen haluamia heikennyksiä työehtoihin, hallitus päätti monivaiheisen prosessin jälkeen kohentaa yritysten kilpailukykyä heikentämällä palkansaajien työehtoja niin sanotulla pakkolakipaketilla.
Hallitus ajoi pakkolakeja eteenpäin, vaikka virkamiehet varoittivat jo etukäteen, että niissä voi olla perustuslaillisia ongelmia. Lopulta hallitus luopui pakkolakiesityksistään.
Entinen valtiovarainministeri
Alexander Stubb (kok) korosti syksyllä, että perustuslailliset ongelmat on selvitetty ”juurta jaksain”, mutta myönsi keväällä, että lait olisivat kaatuneet perustuslaillisiin ongelmiin.
Työttömien haastattelut
Hallitus ilmoitti elokuun lopussa, että työttömiä haastatellaan kolmen kuukauden välein ja osan haastatteluista tekisivät yksityisten yritysten haastattelijat.
Hallitus luopui aikeestaan, koska virkamiesten tekemiä työttömien haastatteluja ei voi ulkoistaa tai ainakin se olisi hyvin monimutkaista.
Perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla.
Ja silloinkin vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.
Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle, sanoo perustuslaki.
Päivähoito-oikeuden rajaus
Vuosi sitten eduskunta päätti kuopata niin sanotun subjektiivisen päivähoito-oikeuden, jossa kokopäiväinen päivähoito-oikeus kuuluu kaikille lapsille. Tilalle tuli 20 tuntiin viikossa rajattu päivähoito muille paitsi töissä olevien vanhempien lapsille.
Hallitus perusteli säästölakia julkisen talouden heikolla tilalla.
Perusoikeuksien asiantuntijat olivat eri mieltä muun muassa siitä, voiko lapsia asettaa erilaiseen asemaan valtion ja kuntien säästötarpeen takia.
Esimerkiksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies
Mirja Sakslin totesi lausunnossaan lakiluonnoksesta, ettei lapsia voi asettaa erilaiseen asemaan yksinomaan taloudellisten seikkojen,
kuten valtion ja kuntien säästötarpeen takia, koska se ei ole perusoikeuksien kannalta hyväksyttävä peruste.
Ratkaisevaa on, että lailla turvataan kaikille lapsille yhdenvertainen oikeus saada hyvinvointia tukevaa varhaiskasvatusta, Sakslin totesi.
Perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista myös esimerkiksi oikeustieteen tohtori, dosentti
Liisa Nieminen oli sitä mieltä, ettei perheen tukea saisi valtiontaloudellisista syistä heikentää miten paljon tahansa:
”Näin merkittäviä heikennyksiä mitä hallitus tässä esittää, ei ole perusoikeusuudistuksen voimassa ollessa juuri nähty.”
Samasta oikeuksien heikennyskiellosta muistutti myös professori
Raija Huhtanen, mutta hänen mukaansa heikennyksistä aiheutuvia vaikutuksia ei voitu pitää suhteettomina verrattuna tavoiteltaviin hyötyihin.
Lopulta perustusvaliokunta kallistui sille kannalle, että ehdotukset täyttävät ”riittävällä tavalla” perustuslaissa säädetyn julkisen vallan velvollisuuden tukea lasten huolenpidosta vastaavia, eivätkä ne ole ongelmallisia perustuslain yhdenvertaisuussääntelyn kannalta.
Perintöveron huojennus
Lokakuun lopulla valtiovarainvaliokunnan verojaosto pyysi hallitusta muuttamaan esitystään perintö- ja lahjaveron 55 pykälän muutoksesta.
Perusteena oli se, että esitys voisi vaarantaa sen, että samalla jokin toinen mahdollisesti perustuslain hengen vastainen käytäntö joutuisi tutkittavaksi ja todettaisiin perustuslain vastaiseksi.
Muutoksen myötä alaikäiset perilliset olisivat saaneet samat veroedut kuin täysi-ikäisetkin perilliset, kun yrittäjä kuolee ja yritys siirtyy perillisille.
Rintaperilliset maksavat yleensä perinnöistään perinnön määrästä riippuen tietyn alarajan ylitettyään 8–20 prosenttia perintöveroa. Yritysten siirrossa perintövero jää lakiesityksen mukaan paljon pienemmäksi, keskimäärin 3,5 prosenttiin.
Etu koskee myös yrityksen mukana siirtyvää arvopaperiomaisuutta.
Kun alaikäisten oikeus perintöveron huojennukseen olisi tutkittu kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta, samalla arvopaperiomaisuuden edullisempi verokohtelu tiettyjen suomalaisten osalta olisi voitu todeta perustuslainvastaiseksi.
Vaasan sairaalan päivystys
Hallitus vältteli perustuslakivaliokuntaa Vaasan sairaalan päivystystä koskevassa väännössä.
Eduskunnassa käytiin kiivasta keskustelua siitä, ovatko perustuslakivaliokunnalle toimitetut mietinnöt ja potilaita koskevat luvut osin virheellisiä, ja pitäisikö asia siksi ottaa oikeilla tiedoilla uudestaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
Rkp:n puheenjohtajan ja perustuslakivaliokunnan jäsenen
Anna-Maja Henrikssonin vaatimuksiin asian käsittelemiseksi uudelleen perustuslakivaliokunnassa ei suostuttu.
Veronkiertäjien syytesuoja
Hallitus halusi ohjelmansa mukaisesti kannustaa yksityishenkilöitä oma-aloitteisesti ilmoittamaan verottajan ulottumattomiin sijoittamiensa varojen tuoton vapauttamalla heidät rikosoikeudellisesta rangaistuksesta.
Kyse olisi ollut ollut syytesuojan antamisesta veronkiertäjille. Oma-aloitteisesti veronkierrostaan ilmoittava olisi vapautettu kokonaan rikosvastuusta.
Perustuslakivaliokunnan kuulemat valtiosääntöoikeuden ja rikosoikeuden tuntijat torjuivat esityksen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena: syytesuoja olisi annettu vain suppealle joukolle verovelvollisia määräajaksi.
Hallitus perui esityksensä, joten perustuslakivaliokunta ei ottanut siihen kantaa.
Sakkojen kaksinkertaistaminen
Hallitusohjelmassa sanotaan, että sakkorangaistukset säädetään ankarammiksi. Ankarimmilla rangaistuksilla piti lisätä valtion tuloja.
Perustuslakivaliokunta piti esitystä perustuslain vastaisena. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin todennut, että julkisen talouden intressit eivät ole hyväksyttäviä perusteita hallinnollisten seuraamusten eli tässä tapauksessa sakkojen korottamiselle.
Valiokunta muistutti hallitusta, että rangaistusten tavoitteena on rikosten ehkäiseminen ja rangaistustaso määräytyy oikeudenmukaisuuden sekä rangaistusten ennaltaehkäisevän vaikutuksen kautta.
Oleskeluluvan kotouttamistuki
Hallitus esitti, että oleskeluluvan saaneille työttömille turvapaikanhakijoille myönnettäisiin työmarkkinatuen asemesta kotoutumistukea. Sen suuruus olisi 90 prosenttia työttömyyspäivärahan peruspäivärahan määrästä.
Perustuslaki koskee kaikkia ihmisiä, jotka ovat Suomen oikeudenkäyttöpiirissä. Perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Perustuslakivaliokunta katsoi, että hallituksen esitykselle ei ole perustuslaissa säädettyä hyväksyttyä perustetta.
