Nykyinen hallitus on antanut eduskunnalle poikkeuksellisen paljon lakiesityksiä, joissa on ollut perustuslaillisia ongelmia.
Valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta valvoo oikeuskansleri, jonka tehtävänä on perustuslain mukaan myös valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeuskansleri
Jaakko Jonkka myöntää, että hallituksen esityksissä on ollut ajoittain suuriakin perustuslaillisia ongelmia. Hän torjuu silti ajatuksen, että ongelmat johtuisivat oikeuskanslerinviraston toimettomuudesta.
”Oikeuskanslerilla ei ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta estää yhdenkään hallituksen esityksen lähettämistä eduskuntaan. Voimme ainoastaan esittää näkemyksiämme siitä, miten esitystä pitäisi muuttaa tai korjata.”
Aina edes ylimmän laillisuusvalvojan eli oikeuskanslerin näkemyksiä ei oteta huomioon.
Jonkka kertoo muutamassa tapauksessa tehneensä kaikkensa sen eteen, että hallituksen esityksiä korjattaisiin ennen kuin ne tuodaan valtioneuvoston yleisistuntoon.
Yksi niistä oli esitys, jonka mukaan oleskeluluvan saaneille työttömille turvapaikanhakijoille maksettaisiin pienempää työttömyyskorvausta kuin muille.
Jonkka pyysi oikeuskanslerinviraston esittelijää olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön hyvissä ajoin, jotta asiaan liittyvät perus- ja ihmisoikeuskysymykset voidaan käydä lävitse.
Esittelijä oli useasti yhteydessä ministeriöön. Oikeuskanslerinvirastossa jäätiin siihen käsitykseen, että lakiesitystä ei sen sisältämien ongelmien takia viedä eteenpäin.
Oikeuskanslerinvirasto saa hallituksen esitykset tarkastettavaksi yleensä pari päivää ennen kuin ne käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa.
”Yllättäen hallituksen esitys tulikin meille tarkastettavaksi. Jostain syystä meidän tarjoamaa sparrausta ei missään vaiheessa otettu huomioon. Siinä vaiheessa ei ollut muuta mahdollisuutta kuin pitää huoli, että hallituksen esityksessä pyydetään asiaan perustuslakivaliokunnan kanta. Sitten kävi niin kuin kävi”, Jonkka sanoo.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi hallituksen esityksen olevan perustuslain vastainen. Seuraavaksi hallitus perui esityksensä. Todennäköisesti satoja tunteja virkamiestyötä meni hukkaan.
Oikeuskansleri Jonkan mielestä suurin syy hallituksen esitysten oikeudellisiin ongelmiin on ministeriöiden lainvalmistelussa. Määrärahojen supistamisen takia resurssit ovat niukat, mutta se ei ole ongelmista suurin.
”Sellainenkin tapaus on ollut, jossa kävin hyvin tiukan keskustelun siitä, että hallituksen esitykseen on kirjoitettava tarve saattaa esitys perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Ministeriössä lakiesitystä valmistellut virkamies vetosi siihen, että poliittisen aikataulun takia ei ole aikaa käsitellä sitä perustuslakivaliokunnassa.”
Toisin sanoen oikeusvaltion keskeisten periaatteiden noudattamisesta ollaan valmiita vaikka tinkimään, jos kiire ja poliittinen paine ovat riittävän suuria.
”Pidän täysin kestämättömänä, jos kiireellä ja poliittisella paineella edes yritetään perustella hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäyttämistä.”
Jonkan mielestä tehokkain keino ongelman ratkaisemiseksi olisi se, että lainvalmistelulle annettaisiin aidosti sen tarvitsema aika.
”Valmisteilla on parasta aikaa isoja lakihankkeita, ja on todella syytä varoa, ettei niitä pilata hätäisellä valmistelulla.”
Ongelmia lainvalmistelussa on ollut myös nykyistä hallitusta ennen.
Vuoden 2014 oikeuskanslerin kertomukseen Jonkka pyysi ministeriöiden kansliapäälliköiltä näkemyksiä lainvalmistelun laadusta. Kansliapäälliköt esiintyvät kertomuksessa nimettöminä.
”Laatutaso vaihtelee ja on ollut lukuisia esimerkkejä hankkeista, joissa hyvän lainvalmistelun periaatteet on sivuutettu poliittisen ohjauksen saneleman aikataulun tai muutoin poliittisten intressien vuoksi”, yksi kansliapäällikkö toteaa kertomuksessa.
Oikeustieteilijät tyrmistyivät hallituksen toimista
Kolme perustuslakiin erikoistunutta oikeustieteilijää pitää oikeuskansleri
Jaakko Jonkan kertomia ongelmia lainvalmistelussa ennenkuulumattomina.
”Hallitus ilmeisesti ajattelee, että hallitusohjelma on perustuslain yläpuolella ja mitä tahansa voidaan tehdä poliittisin perustein laista piittaamatta”, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori
Tuomas Ojanen.
Ojasen mielestä hallituksella ei vaikuta olevan mitään rajoitteita siinä, kuinka pitkälle se voi mennä oikeusvaltion keskeisten periaatteiden koettelemisessa.
Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori
Veli-Pekka Viljanen on myös sitä mieltä, että kyse on erittäin vakavasta asiasta.
”Eduskunnan perustuslakivaliokunta on toistuvasti ollut huolissaan lainvalmistelun tasosta. Jos lainvalmistelussa syrjäytetään perustuslain vaatimukset poliittisin perustein, siitä on syytä olla todella huolissaan.”
Ongelmat ovat hänen mielestään erityisen vakavia, sillä oikeuskanslerin näkemykset on lainvalmistelussa sivuutettu jo ennalta. Siis hyvissä ajoin ennen kuin hallituksen esitykset on tuotu käsiteltäviksi valtioneuvoston yleisistuntoon.
”Kun ylin laillisuusvalvoja kertoo näin vakavista puutteista lainvalmistelussa, valtioneuvostolla on syytä hyvin perusteelliseen itsetutkisteluun. Ei tällaista voi mitenkään hyväksyä.”
Oikeustieteen professori
Juha Lavapuro Turun yliopistosta arvioi hallituksen kokevan perustuslain lähinnä politiikkansa esteeksi. Se olisi täysin vastoin oikeusvaltioperiaatetta, jonka mukaan julkisen vallan käytön täytyy perustua lakiin.
”On pöyristyttävää ja ennenkuulumatonta, että ylimmän laillisuusvalvojan eli oikeuskanslerin perustuslakiin nojautuvat huomautukset hallituksen esityksiin jätetään huomioimatta. Olen oikeuskanslerin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että hyvän lainvalmistelun periaatteita ei saisi koskaan syrjäyttää poliittisin perustein.”
Professori Ojanen korostaa, että nykyisen hallituksen aikana poliittinen manipulointi lainsäädäntötyössä on muutenkin lisääntynyt.
”Poliitikot voivat sopia, mitä asioita ylipäätään viedään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. On todella ongelmallista, että ilmeisen tietoisesti estetään perustuslakivaliokuntaa ottamasta kantaa tiettyihin asioihin.”
Esimerkkinä Ojanen kertoo perintö- ja lahjaverolain verohuojennussääntelyn muutosesityksen.
Kun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa tuli selväksi, että veronhuojennussääntelyn muuttamiseen yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa pitäisi saada perustuslakivaliokunnan kanta, hallitus perui yhtäkkiä esityksen veronhuojennusten osalta.
Fakta
Kolme räikeää kompastelua
1. Syytesuoja veronkiertäjille. Peruslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteilijät tyrmäsivät esityksen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena: syytesuoja olisi annettu vain suppealle joukolle verovelvollisia määräajaksi. Hallitus perui esityksen, joten valiokunta ei voinut antaa lausuntoaan.
2. Sakkorangaistusten säätäminen ankarammiksi, jotta valtio saisi lisää tuloja. Perustuslakivaliokunta piti esitystä perustuslain vastaisena. Rangaistuksia ei voi perustuslain mukaan säätää ankarimmiksi vain sillä perusteella, että valtion tuloja pitää lisätä.
3. Hallitus esitti, että oleskeluluvan saaneille työttömille turvapaikanhakijoille myönnettäisiin työmarkkinatuen asemesta kotoutumistukea, jonka suuruus olisi 90 prosenttia työttömyyspäivärahan peruspäivärahan määrästä. Yksittäinen ihmisryhmä olisi siis asetettu muita heikompaan asemaan. Perustuslakivaliokunta katsoi, että hallituksen esitykselle ei ole perustuslaissa säädettyä hyväksyttyä perustetta.
