Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

[Rauhantekijä]

Suomalaisille on yleensä tyypillistä suoraviivaisuus, selkeys ja toisinaan samoissa asioissa jopa töksäytys. Enivei, sanotaan miten asiat on.
Käsittämätöntä että tässä puheena olevassa turvatakuu-asiassa suomalainen selkeys häviä ja aletaan tärisemään ja sopertamaan epäselvyyksiä.

Minäpä autan:
- Suomi ei voi antaa kenellekään minkäänlaisia turvatakuita, kun sellaisia ei ole itselläkään. Tässä maassa ei ole mitää muuta takuuta kuin valmiit aseet ja ruuti kuivana. That's it. -

Tuliko tämä nyt kaikille naapurivaltioille selväksi? Poliitikoilla on lupa lainata kirjoittamaani.

 

[Panssari Salama]

Suomalaisille on yleensä tyypillistä suoraviivaisuus, selkeys ja toisinaan samoissa asioissa jopa töksäytys. Enivei, sanotaan miten asiat on.
Käsittämätöntä että tässä puheena olevassa turvatakuu-asiassa suomalainen selkeys häviä ja aletaan tärisemään ja sopertamaan epäselvyyksiä.

Minäpä autan:
- Suomi ei voi antaa kenellekään minkäänlaisia turvatakuita, kun sellaisia ei ole itselläkään. Tässä maassa ei ole mitää muuta takuuta kuin valmiit aseet ja ruuti kuivana. That's it. -

Tuliko tämä nyt kaikille naapurivaltioille selväksi? Poliitikoilla on lupa lainata kirjoittamaani.

Hyvin tiiistetty. Aidan ja aidanseipäiden ero. Kukaan ei ole pyytänyt Suomelta turvatakuita. On kysytty, miten Suomi auttaisi Viroa Lissabonin lausekkeen mukaisesti. TP Niinistö: "apumme enemmän kuin riisiä ja perunoita". Hämmentäjät: Suomi ei voi antaa turvatakuita Virolle. Suomi ei pysty auttamaan Viroa, oman alueen puolustaminen vie kaikki voimat.

Vastaus hämmentäjille: Viro ei ole pyytänyt turvatakuita, kysymys oli Lissabonin avun tulkinta, ja se että jos olemme valmiit vastaanottamaan apua, niin olemmeko valmiit myös antamaan sitä.

Lisäksi R Nyberg et al NATO-selvityksessä todettiin, että NATO:n jäsenenäkin Suomen rooli olisi oman alueen pitäminen suojaaminen. Mutta tämä on jo mukaan menemistä olkiukkoon nimeltä Viron turvatakuut.

 

[baikal]

Lissabonin sopimus ja sopimuksen velvoittama avunanto (mikä siis on aivan eri asia kuin turvatakuu) taitaa olla relevantti.

Eikös Suomikin ole tuon allekirjoittanut eli on. Ja tuo Lissabonin sopimus on eritoten MEILLE tärkeä. Ihmettelen sitä ajatuksenjuoksua, joka määrittää Lissabonin sopimuksen deletointia de facto suomalaisten toimesta. Paasikiviparka kääntyilee varmasti ja puhaltaa sieraimistaan hirmuisia höyryjä.

Mutta tietyt realiteetit lienee tunnustettava. Jos jossain kuvitteellisessa tilanteessa Venäjä hyökkyyttää Nato-viron maaperälle 4 iskuarmeijaa kaikilla mausteilla, niin eikö tuolloin olekin sellainen tilanne, että millä ihmeellä me Viroa autamme....koska odotamme tuolloin jo vuoroamme.......ja pääosa joukoistamme on jo ryhmitetty ja lisää perustetaan....ihan oman maan suojaksi.

Mutta mikä lienee tilanne, jossa Venäjä iskee 4 iskuarmeijan voimin Nato-valtion kimppuun....kertokaa ihmeessä, kun tällaista intorinnoin syötätte?

Eiköhän iskuarmeijoiden saaliiksi valikoitune helpommin joku sellainen lähiulkomaa, joka ei ole Nato-jäsen? Ja sitten luettelemaan niitä valtioita, joiden joukkoon kuuluu mm. Kalevalakansan asuttama niemeke.

 

[baikal]

Lisäksi R Nyberg et al NATO-selvityksessä todettiin, että NATO:n jäsenenäkin Suomen rooli olisi oman alueen pitäminen suojaaminen. Mutta tämä on jo mukaan menemistä olkiukkoon nimeltä Viron turvatakuut.

Vahvennettu: tuohon väitteeseen törmäsin ensi kertaa noin vuonna 2007 tiettyjen hm. piirien suusta kuultuna. Asetin jo tuolloin tuon väitteen kategoriaan: suomalaisten omat johtopäätökset ja lähinnä toiveet, haaveet ja kuvitelmat. Vahvimpana pohjana tod.näk. komentajatason heitto siellä niin.

Liittoutumisessa paketti syödään karvoineen, takkuineen ja kokkareineen, turha yrittää loivennella sitäkään ratkaisua.

Tällä perusteellahan Ruotsin osuudeksi riittää Gotlannin varmistaminen. Mitteepä lottootte, piisaako? Jäivätkö den-gb-ym. pataljoonat virittelemään hälylankaa rajoilleen vai siirrettiinkö ne etulinjaan taannoin?

 

[Lurker]

Vahvennettu: tuohon väitteeseen törmäsin ensi kertaa noin vuonna 2007 tiettyjen hm. piirien suusta kuultuna. Asetin jo tuolloin tuon väitteen kategoriaan: suomalaisten omat johtopäätökset ja lähinnä toiveet, haaveet ja kuvitelmat. Vahvimpana pohjana tod.näk. komentajatason heitto siellä niin.

Liittoutumisessa paketti syödään karvoineen, takkuineen ja kokkareineen, turha yrittää loivennella sitäkään ratkaisua.

Tällä perusteellahan Ruotsin osuudeksi riittää Gotlannin varmistaminen. Mitteepä lottootte, piisaako? Jäivätkö den-gb-ym. pataljoonat virittelemään hälylankaa rajoilleen vai siirrettiinkö ne etulinjaan taannoin?

Ruotsin tilanne on ihan eri kuin Suomen. Kyseessä on ihan normaalia operaatiotaitoa. Mikäli Baltia on painopisteessä, on Suomi silloin vasen sivusta jonka heikentämisessä ei ole mitään sotilaallista järkeä kun vaihtoehtona on tuoda voimaa selustasta. Ruotsi taas on siellä selustan puolella.

Suomen kanssa vastaavassa tilanteessa on Puola, jota ei myöskään kannata "tyhjentää" Baltian auttamiseksi koska silloin se auttaminen ei onnistu. Tästä syystä Puolan puolustusta on jo vahvennettu, sekä omin että liittouman toimenpitein.

Mitä se Suomen antama apu voisi olla? Suomi voisi esimerkiksi tuottaa ilma- ja meritilannekuvaa Suomenlahdelta, tiedustelutietoa Iivanan puolelta ja tuottaa tappioita alus- ja lento-osastoille Suomenlahden alueella. Kaikki tämä onnistuu Suomen maaperältä ja kaikki se tukee samalla Suomen puolustusta. Yhtä lailla jo se että Suomen aluetta ei voi käyttää koukkaukseen Viron suuntaan on apua Viron puolustamiseksi. Kohta varmaan keskustellaan siitä voiko Suomi puolustaa aluettaan koska se voidaan tulkita avunannoksi NATO:lle ja kremlologit pääsevät iltalehteen...

 

[Panssari Salama]

Vahvennettu: tuohon väitteeseen törmäsin ensi kertaa noin vuonna 2007 tiettyjen hm. piirien suusta kuultuna. Asetin jo tuolloin tuon väitteen kategoriaan: suomalaisten omat johtopäätökset ja lähinnä toiveet, haaveet ja kuvitelmat. Vahvimpana pohjana tod.näk. komentajatason heitto siellä niin.

Liittoutumisessa paketti syödään karvoineen, takkuineen ja kokkareineen, turha yrittää loivennella sitäkään ratkaisua.

Tällä perusteellahan Ruotsin osuudeksi riittää Gotlannin varmistaminen. Mitteepä lottootte, piisaako? Jäivätkö den-gb-ym. pataljoonat virittelemään hälylankaa rajoilleen vai siirrettiinkö ne etulinjaan taannoin?

Ihan totta, se lienee julkisesti todistettu että alunperin Suomelle ja Ruotsille olisi NATO-jäsenenä roolitettu vastuuta Baltiassa. Ainakin tästä on ollut mainintaa monessa artikkelissa. No, historia meni toisin, Suomi-Ruotsi jatkoi eloaan liittoutumattomuuden auringon alla, ja baltit vilahtivat NATO:on. Jälkimmäiselläkään ei aluksi suurta merkitystä sinällään kai ollut, huolet ja murheet olivat silloin kovasti toisen näköisiä.

Nyttemmin on luettu, että vuosikymmenen, parin, tauon jälkeen on NATO joutunut tekemään operatiivisen suunnitelman Itämeren ja Baltian alueen suojaamisesta. Näihin karttaharjoituksiin on sitten mitä ilmeisemmin myös Ruotsi ja Suomi NATO-kumppaneina kutsuttu. Näistä on puolestaan vuodettu julkisuuteen Suomen valmius pitää oma alueensa puhtaana, ja Ruotsin valmius antaa satamansa ja lentokenttänsä käytettäviksi. Näillä on NATO:n sitten mentävä.

Jos nyt jostain syystä Itämeren-Baltian tilanne iskisi päälle, mihin en usko, niin en nyt osaa omalla reservin alikersantin operatiivis-strategisella osaamisella muuta sanoa, kuin että suunnitelma näyttää ihan loogiselta. Norja yhdessä jenkkien kanssa suojaa Norjan, suomalaiset rautapöksyt pitävät Hämeen ja Karjalan kansat vapaana, ja Baltiaa tuetaan Ruotsin suunnasta. Tässä roolijaossa on hyvin selvää, siis minun mistään mitään tietämättömin silmin, että Norja ja Suomi ovat hyvinkin työllistetyt omassa roolituksessaan. Samoin Ruotsi, mitä kysyit, ihan varmasti todetessaan pohjoisalueensa turvatuiksi lähettää koko armeijansa (Håkan, Lars, sekä heidän pikkuserkku Sven) suojaamaan Etelä-Ruotsia.

Jos taas uhkakuva on kokonaan toisenlainen, enkä nyt osaa keksiä mitään, mutta sanotaan vaikka että Balkanin horjutuksessa NATo-jäsen Romania huutaa apua, ja että Suomi (ja Ruotsi) olisivat NATO:ssa, niin toki siihen pitäisi reagoida. Jonkinnäköinen sinivalkoinen konklaavi sinne lähtisi, esimerkiksi pioneeri- tai lääkintähenkilökuntaa. Suurta tarvetta suomen mitään pelkäämättömällä korpisoturille nähdä vilua ja nälkää balkanin vuorilla taistellessa ei ole. Tilannekuva on niin erilainen.

Komppaan samalla toista viestiäsi, todennäköisyys että Putin lähtee panssariarmejoineen Viroon on olematon. Putin tarvitsee vallassa pysyäkseen rahaa, sitä saa kaasua ostavalta Euroopalta. Lähiulkomaansa Venäjä todistetusti saa pidettyä kurissa ensisijaisesti korruption kautta, ja toissijaisesti pieni jäätynyt konflikti riittää tavoitteisiin, jos ruplilla ei selviä. Seuraavat uskossaan horjuvat lähiulkomaat löytynevät Balkanin suunnasta sekä Valko-Venäjältä, samoin Ukrainan sodan päällä pitäminen maksaa Venäjälle vain taskurahaa, joten se liekki pidetään päällä näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen. Valitettavasti.

 

[Ingsoc]

Vahvennettu: tuohon väitteeseen törmäsin ensi kertaa noin vuonna 2007 tiettyjen hm. piirien suusta kuultuna. Asetin jo tuolloin tuon väitteen kategoriaan: suomalaisten omat johtopäätökset ja lähinnä toiveet, haaveet ja kuvitelmat. Vahvimpana pohjana tod.näk. komentajatason heitto siellä niin.

Liittoutumisessa paketti syödään karvoineen, takkuineen ja kokkareineen, turha yrittää loivennella sitäkään ratkaisua.

Tällä perusteellahan Ruotsin osuudeksi riittää Gotlannin varmistaminen. Mitteepä lottootte, piisaako? Jäivätkö den-gb-ym. pataljoonat virittelemään hälylankaa rajoilleen vai siirrettiinkö ne etulinjaan taannoin?

Täh?!

Minä ainakin menetän malttini, jos joku kehtaa edes tuollaista epäillä!

 

[baikal]

Yhtä lailla jo se että Suomen aluetta ei voi käyttää koukkaukseen Viron suuntaan on apua Viron puolustamiseksi.

Eikös tämän pitäisi olla jo selvä asia? Tarvitaan yksi hävitty sota, jotta Suomen alue olisi Venäjän käytössä jatkotarpeisiin. Mutta edelleen se Viro, Viro, Viro. Ja venäläinen konventionaalinen 5. artiklan laukaiseva asevoiman käyttö Nato-valtiota vastaan......hohhoijjaa. Operaatiotaitoa tähän tuskin kannattaa sekoitella kovin paljon.

Uskotteko ihan oikeasti, että Venäjä hyökkää Viroon uhmaten Natoa? Se voi tehdä vaikka mitä muuta pikkusikaa, mutta tuohon se ei lähde.

Jos taas olette sitä mieltä, että tuo on vain ajan kysymys, niin miten arvioitte sitten Natoa? Koettakaa nyt hyvä ihme jo päättää.

Suomen julkinen turvallisuuspoliittinen keskustelu on oikeasti jotain säälittävän ja huvittavan välillä. Se ei kestä minkäänlaista hiemankaan analyyttisempaa saati kriittisempää tarkastelua. Se on kuin vesivelliä tai kirnupiimää talkkunasankossa.

Ei se ole ihme, että virolaiset hiukka heittelevät jo ministeritason piikkejä aiheesta, ei ole ihme ei.

 

[vehamala]

......
Suomen julkinen turvallisuuspoliittinen keskustelu on oikeasti jotain säälittävän ja huvittavan välillä. Se ei kestä minkäänlaista hiemankaan analyyttisempaa saati kriittisempää tarkastelua. Se on kuin vesivelliä tai kirnupiimää talkkunasankossa.
Ei se ole ihme, että virolaiset hiukka heittelevät jo ministeritason piikkejä aiheesta, ei ole ihme ei.

Baikal on taas aiheessa ja sen ytimessä

PS Kuulin tässä äskettäin aiheeseen liittyvän ja "sopivan" (!) kommentin tuossa naapuritalossa asuvalta virolaismieheltä.
Hän on asunut myös USAssa useita vuosia, joten kommentissa esiintyi tästä sensuroituja englanninkielisiä termejä

 

[baikal]

virolaismieheltä.
Hän on asunut myös USAssa useita vuosia, joten kommentissa esiintyi tästä sensuroituja englanninkielisiä termejä

Virolaisten kommentteja olen minäkin kuullut. Ja kuten olen koilottanut: meidän on tupiturhaa nostaa itseämme mihinkään keskiöön tässä nimenomaisessa asiassa, vaikka se kenties hiveleekin meidän turhanaikaista omanarvontunnonpoikasta.

Vielä siitä "operaatiotaidosta ja -karttavihkokasasta", joka aiheeseen liittyy. Yksikään operaatioviisas ei ole tiputtanut vielä minua tuoliltani, kun olen ohimennen kysäissyt millä tavoin Kaliningrad suhteutuu mainioon karttavihkoesitelmään? Eikö mitenkään? Onko se hysyhyssiä vai mikä siinä kiikastaa, kun ei irtoa kommenttia? Höpsis, koko söhlinki on kuin talkkunasanko, jota hämmennellään paremman puutteessa ja koska se HUOM: on sopivana teemana syöttämällä syötetty kaluttavaksi pintajulkisuuteen. Pah.

Jos seuraavan tilaisuuden tullen tämä kansa johtajineen ei lopun viimein älyä paaluttaa asemaamme myös sotilaallisin muodoin länteen, niin olemme todentotta ansainneet osamme. Joutavan skeidan syöttäminen ei kuitenkaan ole SE juttu, jolla tämä kalevalainen katajanjuuren sukua oleva kansa saadaan myöntyväiseksi, ei varmasti ole.

 

[Coffee Man]

Tarkka on tarkkana kuin porkkala...

- Vaikka Suomi olisi Naton jäsen, ei olisi järkevää siirtää sen asevoimaa Suomenlahden eteläpuolelle. Se heikentäisi Suomen aluepuolustusta ja se lisäisi sivustahyökkäyksen vaaraa Viron puolustuksen pohjoista sivustaa vastaan. Suomi ei voi tehdä Virolle suurempaa palvelusta kuin huolehtia siitä, että Suomen alue pysyy suomalaisten hallussa, eikä sinne pääse syntymään Viron puolustusta uhkaavia sillanpääasemia, Tarkka sanoo.

- Siksi Viron ja Viroa puolustavan Naton kannalta ei ole järkevää suunnitella Suomen aluepuolustuksen heikentämistä. Sen vahvistaminen on Suomen, Viron ja Naton etujen mukaista.

http://m.iltalehti.fi/politiikka/201705122200133282_pi.shtml

Tarkka sanoo kirjassaan saman, jonka monet muutkin ovat todenneet: Viro on niin lähellä Suomea, että kaikki mikä sille tapahtuu, vaikuttaa myös Suomeen, varsinkin jos sille tapahtuu jotakin pahaa.

- Nämä maat voivat parhaiten auttaa itseään ja toisiaan huolehtimalla oman alueensa puolustuksesta. Viro varmistaa tämän tukeutumalla Natoon, mikä lisää myös Suomen turvallisuutta.

Tarkan mukaan Viron toivomus Suomen liittymisestä Natoon ei ole puuttumista Suomen asioihin, vaan Viron oman turvallisuuden tärkeä osatekijä.

- Suomen Nato-jäsenyys lisäisi paitsi Suomen myös Viron turvallisuutta.

 

[Myrskyhiiri]

Kyllä minä veikkaan, että näitä pohdintoja käydään juuri siitä näkökulmasta, että -autetaanko meitä- siis oikeasti. Psykologisesti kätevämpää on pohtia: autammeko me Viroa ja millä tavoin?

Eli tässä mielessä sinun kannattaa peljästyä.

Koska kuka oikeasti uskoo, että Viron Nato-puolllustus on juuri meitä vajaa? Minä en sitä usko. Tässä mielessä on siis turvallista pohtia tätä kotikutoista tosikuumaa probleemaa, joka sikiää loppujen lopuksi siitä ajatuksesta ja epävarmuudesta, joka koskee meitä.

Jos haluu saada on pakko antaa. Jos NATO tarvii meitä erityisesti johonkin suhteessa Viron puolustukseen, sillä vipuvarrella on hyvä vaatia meille sitä tukea, mitä eniten kaipaamme. Luulenpa että kriisitilanteessa se reaalinen voima on sitä vaihdon tavaraa, millä kauppaa käydään, eikä erilaiset julistukset ja puukstaavit papereissa. Esim. katso Ukrainaa vaikka se oli turvataattu paperilla. Mutta korruptoitunut to the core, mitä vastoin Suomi-neito on puhdas kuin lumi, uljas ja tietenkin neitsyt.

 

[baikal]

Tarkka on tarkkana kuin porkkala..

Tarkkala käyttää taas niin monta konditionaalia, etten viitsi edes laskea. Vain Tikka on Tarkka.

 

[Myrskyhiiri]

Eikös tämän pitäisi olla jo selvä asia? Tarvitaan yksi hävitty sota, jotta Suomen alue olisi Venäjän käytössä jatkotarpeisiin. Mutta edelleen se Viro, Viro, Viro. Ja venäläinen konventionaalinen 5. artiklan laukaiseva asevoiman käyttö Nato-valtiota vastaan......hohhoijjaa. Operaatiotaitoa tähän tuskin kannattaa sekoitella kovin paljon.

Uskotteko ihan oikeasti, että Venäjä hyökkää Viroon uhmaten Natoa? Se voi tehdä vaikka mitä muuta pikkusikaa, mutta tuohon se ei lähde.

Jos taas olette sitä mieltä, että tuo on vain ajan kysymys, niin miten arvioitte sitten Natoa? Koettakaa nyt hyvä ihme jo päättää.

Suomen julkinen turvallisuuspoliittinen keskustelu on oikeasti jotain säälittävän ja huvittavan välillä. Se ei kestä minkäänlaista hiemankaan analyyttisempaa saati kriittisempää tarkastelua. Se on kuin vesivelliä tai kirnupiimää talkkunasankossa.

Ei se ole ihme, että virolaiset hiukka heittelevät jo ministeritason piikkejä aiheesta, ei ole ihme ei.

Niin. Siksi Suomella on varaa lähentyä Viron puolustukseen osallistumista, kun riski on pieni ja jos se rintama repeää aktiiviseksi, huonot on täälläkin jo valmiiksi housuissa. Sen sijaan tiukan paikan tullen Suomi voi kiristää itselleen goodiksia NATO:n/Yhdysvaltain loppumattomista imperialistisista sotaresursseista, jos sillä on jotain annettavaa takaisin.

Ja osallistuminen Viron puolustusharjoituksiin on oikeaa rauhanturvaamistoimintaa ja pienentää edelleen muutenkin pientä konfliktin mahdollisuutta.

 

[hansai]

Laura yllättäen löysi Halla-ahon Lindströmin haastatteluun...Lauralla epävarmuutta onko nyt kyseessä siirtolaiset vai hädässä olevat pakolaiset..

Työministeri Lindström haki USA:sta mallia maahanmuuttajien työllistämiseksi – ”On väärää auttamista, että tehdään kaikki valmiiksi”
Työministeristä maahanmuuttajien pitäisi työllistyä ja elättää itsensä nopeammin kuin nykyisin. Mallia haetaan USA:sta.

Työministeri Jari Lindströmin (ps) mielestä Suomen pitäisi siirtyä lähemmäs Yhdysvaltain mallia, jossa maahanmuuttajat työllistävät ja elättävät itsensä pian saapumisensa jälkeen.

”Meidän pitää auttaa ihmisiä, jotta he pystyvät auttamaan itseään”, Lindström sanoi Washingtonissa tiistaina.

”Ei paapota. On väärää auttamista, että tehdään kaikki valmiiksi. Työllistyminen hälventää myös [kantaväestön] epäluuloja, että tämä on meiltä pois.”

Lindströmin mielestä yhä useampien yritysten pitäisikin sitoutua työllistämään maahanmuuttajia, kuten Yhdysvalloissa.

Yli 80 prosenttia Yhdysvaltoihin saapuneista pakolaisista elättää itsensä noin puoli vuotta maahan saapumisen jälkeen. Pakolaisia auttavat kansalaisjärjestöt, joista monien taustalla on uskonnollinen yhteisö. Järjestöjen työntekijät hakevat pakolaiset lentokentältä, kalustavat heidän asuntonsa, järjestävät lapsille koulupaikan ja aikuisille ensimmäisen työpaikan.

”Tämänkin haastattelun jälkeen joku sanoo, että ai teitä ei kiinnosta kotimaiset työttömät”, Lindström tuskaili. ”Mutta me pyritään löytämään ratkaisuja, jotka sopivat sekä maahanmuuttajille että kotimaisille työttömille.”

Lindström on koko viikon Washingtonissa ja Chicagossa tutustuakseen maahanmuuttajien työllistymiseen, koulutukseen ja radikalisoitumisen ehkäisyyn. Matka on suunniteltu Kirkon ulkomaanavun kanssa.

Tiistaina Lindström tapasi Shoulder to shoulder -järjestössä uskonnollisten yhteisöjen johtajia puhuakseen muslimien vastaisista ennakkoluuloista. Pöydän ympärillä oli muslimeja, juutalaisia ja kristittyjä.

Lindström kysyi uskonnollisilta johtajilta, miten radikalisoituminen estetään. Pohjois-Amerikan islamilaisen yhdistyksen kansallisen johtajan Sayyid M. Syeed vastasi, että uskonnollisten johtajien on tunnettava toisensa. Uudesta moskeijasta on kysyttävä kaikilta.

Suomen edessä on suuri haaste, Syeed sanoi Lindströmille. ”Muslimien ei pitäisi katsoa taakseen lähtömaihinsa, vaan heistä pitäisi tulla moniarvoisen yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä.”

Kirkon ulkomaanavun asiantuntija Mohamed Elsanousin mukaan Yhdysvalloissa yhteistyö valtion, kansalaisjärjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen välillä on paljon tiiviimpää kuin Suomessa.

”Monissa ministeriöissä toimii henkilö, jonka työ on pitää yhteyttä maahanmuuttajiin”, hän sanoi.

Kaikki mallit eivät tietenkään ole siirrettävissä. Yhdysvaltain 320 miljoonasta asukkaasta yli 43 miljoonaa on siirtolaisia. Etiopialaispakolaiset sijoitetaan usein Washingtoniin, jossa on paljon etiopialaisia. Näiden yritykset palkkaavat maanmiehiään.

1. Suomessa siirtolaisuus on uudempi asia. Lindströmin puoluetoveri Jussi Halla-aho haluaisi rangaista kansalaisjärjestöjä, jotka pelastavat pakolaisia Välimereltä.

Lindström ei halunnut kommentoida Halla-ahon ajatuksia. Hän lähetti puolueensa maahanmuuttokriitikoille terveisiä, että erimielisten kanssa kannattaa istua samaan pöytään. ”Tulee mieleen Juice Leskisen biisi: Ollaan ihmisiksi. Ei sen kummempaa.”

Washingtonissa Pohjoismaita pidetään yhä suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden esikuvana. Näin myös tiistaina.

”Teidän on tärkeä ymmärtää, että Yhdysvalloissa teidän maanne nähdään edelleen toivon edustajana”, kveekari Diane Randall sanoi Lindströmille.

Lindströmin vastaus oli suomalaisen vaatimaton. ”Se tietysti lämmittää mieltä, mutta ei meidän järjestelmä ole valmis eikä täydellinen”, hän sanoi tilaisuuden jälkeen.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005213813.html?ref=rss

 

[Tango-Mike-Heavy]

Laura yllättäen löysi Halla-ahon Lindströmin haastatteluun...Lauralla epävarmuutta onko nyt kyseessä siirtolaiset vai hädässä olevat pakolaiset..

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005213813.html?ref=rss

Jutussa unohdetaan (jälleen kerran) mainita tärkeä fakta:

Yksi perustavaa laatua oleva ero Euroopan ja Pohjois-Amerikan maiden välillä on se, että toisiin valikoidaan pakolaisista(kin) ne oikeasti hädänalaiset sekä sellainen kaikkein potentiaalisin aines joka maita oikeasti hyödyttää kun taas toisiin maihin voi kenenkään pysäyttämättä kävellä kuka tahansa sisään väittäen ja vaatien aivan mitä tahansa päättäjien vain nyökytellessä että "Joo-o, kyllähän se noin varmasti on kun kerran noin sanovat."

Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka esim. USA:n viranomaiset suhtautuisivat sellaisen siviilijärjestön toimintaan joka omilla laivoillaan, aivan julkisesti ja mitenkään salailematta, rahtaisi porukkaa suoraan Afrikan rannikolta rajojen sisälle. Euroopassahan tuollaiseen puhtaasti rikolliseen toimintaan ei ole reagoitu juuri millään lailla.

 

[adam7]

Joku tieto saatiin tai linjanveto tehtiin korkeimmalla tasolla Suomessa, jonka jälkeen Carl poistui sivistyneesti takavasemmalle muututtuaan perspektiivittömäksi tekijäksi politiikassa.

Että näitä salaliittojuttuja riittää

 

[adam7]

Erittäin asia kirjoitus

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusi...d-17-sotahartoitukset-ottavat-mittaa-syksylla

No vetää hieman mutkia suoriksi "puolustussuunnitelman" suhteen. Esikuntaharjoituksesta johon osallistuu sotilaita ja muita virkamiehiä ei ole puolustussuunnitelma.

Lisäksi väite että jenkkisotilaat eivät olisi aiemmin harjoiteelleet ruotsissa eivätkä voisi harjoitella Hankoonniemellä on roskaa. Jenkit ovat aiemmin harjoitelleet Ruotsissa vaikka kuinka monta kertaa ja kaikista aselajeista. Jenkit ovat myös harjoitelleet maihinnousu Hankoonniemelle

Lisäksi vaikka Patriotin viemisellä Ruotsiin olisi harjoittelusta, niin Ruotsi on valitsemassa ballistiseen torjuntaan kykenevää järjestelmää. Vaihtoehtoja on tasan kaksi. Patriot ja ranskalaisten SAMP/T. Molemmat tulevat näytille harjoitukseen.

 

[YliKoo]

Ei ihan just kärkipoliitikkoasiaa mutta ei kaukanakaan.

Näytti teksti jo varsin pahalta, kun Rusi ryhtyi muistelemaan 1950-lukua ja vuosia 68-70.

Siinä olen samoilla kannoilla, että varsinkin edellinen hallitus oli täysin kykenemätön, jos ei päätöksiin niin ainakin johdonmukaisiin linjanvetoihin. Kataisen tärkein duuni oli pitää poppoo kasassa että sai kekkuloida pääministerinä.

Mutta, yliopistoihmiset ja yritysmaailman edustajat ministereinä. Kumpi parempi, Lindström vai Wahlroos Berneristä saisi vähän etumakua. Tuossa mallissa olisi hyvää se, että läpisuomettuneiden painoarvo saattaisi vähentyä. Yritysmaailmasta tietysti mukaan otettaisiin rutinoituneita Venjänkaupan konkareita joten paranisiko asia sittenkään?

Eli tässä Rusin ajatuksen ydin:

"Suomeen sovellettuna Ranskan malli tarkoittaisi, että 2018 presidentinvaalin voittaisi oman poliittiseen liikkeen perustanut entinen lyhytaikainen ministeri, joka vaalivoiton jälkeen voisi nimittää eduskuntaa kuulematta avukseen hallituksen, jossa olisi vaikkapa 8 naista ja saman verran miehiä.

Merkittävä osa ministereistä tulisi järjestöistä, yliopistoilta ja yritysmaailmasta. Heidän lisäkseen hallitukseen tulisi ehdottomasti nuhteettomia ja hyvin koulutettuja ammattipoliitikkoja eri ikäryhmistä."

Näkökulma: Suomen perustuslakia pitäisi muokata - vilkaisu Ranskaan auttaisi

Maanantai 22.5.2017 klo 09.27



Ranskassa vuonna 1958 hyväksytty viidennen tasavallan perustuslaki antaa presidentille vahvat valtaoikeudet, joita hän voi käyttää tehokkaasti. Ranska on pahasti velkaantunut, maassa on korkea työttömyys ja Euroopan unioni tutisee liitoksissaan. Vanhat puolueet olivat menettäneet kansan luottamuksen. Uhkana oli äärioikeiston nousu valtaan.

Emmanuel Macronin nimittämä pääministeri Eduard Philippen hallitus osoittaa, että Macron on koonnut avukseen parhaita kykyjä. Hän ei ole kerännyt osaajia vain puolueista tai omasta keskustaliberaalista liikkeestään, vaan myös kansalaisyhteiskunnasta. Ranska on muuttunut ja tämä muutos nivottiin henkilöihin ja uusiin liikkeisiin.

Käytännössä presidentti johtaa myös nimittämäänsä hallitusta. Macronilla on mahdollisuus nostaa Ranska Saksan rinnalle Euroopan unionin toiseksi johtovaltioksi ja käynnistää vaikkapa EU:n remontti.

(EPA)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration-line: underline;">
Ranskan tuore presidentti Emmanuel Macron teki hallitusnimityksillään muutoksen todeksi. (EPA)
***

Suomen parlamentaarinen johtamismalli ei anna eväitä vastaavaan. Suomen sisäpolitiikan suuret reformit ja ulkopolitiikan suuret teot on tehty vahvan presidentinvallan oloissa. Parhaimmillaan silloin, kun presidentti on antanut vahvan pääministerin toimia itsenäisesti, kuten 1950-luvulla ja vaikkapa 1968-70.

Presidentin "yksinvalta" puolestaan johti aikanaan kriisistä toiseen. Urho Kekkosen poikkeuslailla 1974 jatkettu valtakausi loi perustuslaillisen kriisiin, mikä johti tarpeeseen karsia presidentin valtaoikeuksia. Kriisi syntyi pitkälle lokakuussa 1972 tapahtuneen Zavidovo-vuodon aiheuttaman sisä- ja ulkopoliittisen epävakausjakson seurauksena.

Pääsihteeri Seppo Tiitisen komitea päätti kuitenkin Suomen EU-jäsenyyden toteuduttua, että EU-jäsenyys, ei niinkään Kekkosen kauden kokemukset, edellyttää vallan siirtoa pääministerille. Näkemys oli oikeastaan hatusta vedetty, eikä se perustunut muuhun kuin siihen, että EU-asioiden hoidolle tuli turvata parlamentaarinen kate. Tämä olisi voitu ratkaista myös niin, että pääministeri olisi esitellyt asiat eduskunnalle, vaikka vahvalla demokraattisella legitimiteetillä valittu presidentti johtaisikin hallitusta.

Vähäiselle huomiolle jäivätkin ne perustelut, jotka olivat aikanaan johtaneet vahvan presidentin tarpeeseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut selkiyttää presidentin valtaoikeuksia. Presidentti Mauno Koivisto myönsi sittemmin, että valtaa karsittiin liian kanssa.

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN
***

Suomeen sovellettuna Ranskan malli tarkoittaisi, että 2018 presidentinvaalin voittaisi oman poliittiseen liikkeen perustanut entinen lyhytaikainen ministeri, joka vaalivoiton jälkeen voisi nimittää eduskuntaa kuulematta avukseen hallituksen, jossa olisi vaikkapa 8 naista ja saman verran miehiä.

Merkittävä osa ministereistä tulisi järjestöistä, yliopistoilta ja yritysmaailmasta. Heidän lisäkseen hallitukseen tulisi ehdottomasti nuhteettomia ja hyvin koulutettuja ammattipoliitikkoja eri ikäryhmistä.

Hallituksen imagoa kuluttavia keskusteluja epäilyttävistä Venäjä-yhteyksistä tai sidonnaisuuksista ei tarvitsisi käydä jatkossa. Tiitisen komitean loihtima "Suomen malli" tarkoittaa tänään sitä, että pääministeri on täysin riippuvainen useiden puolueiden sovitteluhalusta, mikäli hän haluaa muodostaa hallituksen. Monen puolueen hallitukset ovat runnelleet vallan kolmijakoa, mihin Björn Wahlroos taannoin kiinnitti huomiota.

Suomen julkinen sektori on entisestään ylipolitisoitunut ja on siten altis piilokorruptiolle. Monipuoluehallituksissa "Tiitisen malli" kulminoitui vuosina 2011-2015 karusti: mistään ei enää kyetty sopimaa aatteellisten ristipaineiden takia.

***

Macron on vakuuttanut, että mikäli EU:ta ei uudisteta, edessä voi olla "Frexit". Seuraavaksi hänen on sovittava Saksan kanssa euroalueen kehittämisestä. Euroalueesta on luotava unionin ankkuri jolloin Saksan on osin luovuttava omasta talousmallistaan.

Saksa ja Ranska eivät luovuta kuitenkaan poliittista suvereniteettia helpolla unionin instituutioille - viva La France -, mutta EU:n yhteistä puolustusta ja ulkopolitiikkaa ne halunnevat vahvistaa päättäväisesti. Nämä muutokset edellyttävät jäsenmailta vahvoja hallituksia.

Suomessakin on pakko miettiä, miten hallitusten yhtenäisyys turvattaisiin. Paluuta ei ehkä ole vahvan presidentin malliin, mutta voidaan kysyä, onko aika vahvistaa presidentin valtaa tai tehdä hänestä täysin Saksan mallin mukainen edustuspresidentti.

(IL-ARKISTO)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration-line: underline;">
Presidentti Mauno Koiviston aikana presidentin valtaa karsittiin. (IL-ARKISTO)
ALPO RUSI

 

[hansai]

Olli-Pekka Heinonen: Maahanmuuttajien kouluttaminen ei ole enää mikään sivupolku

Opetuslaitoksen tuore pääjohtaja sanoo, että Suomi ottaa vasta ensi askeleitaan ulkomaalaistaustaisten opetuksessa.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo, että nykyisenlaajuisessa maahanmuuttajien kouluttamisessa Suomi ottaa vasta ensi askeleitaan.

– On kulunut lyhyt aika siitä, kun vasta alettiin pohtia suomen opettamista toisena kielenä. Ja kyky ymmärtää kulttuurisia erilaisuuksia, se on iso loikka, Heinonen sanoo Nykypäivä-lehdessä.

Hän huomauttaa, että ammatillisessa koulutuksessa ei puhuta enää mistään sivupolusta. Suurissa kaupungeissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on niin paljon, ettei heidän kouluttamistaan voi enää käsitellä pelkkänä poikkeuksena, vaan vakiintuneena tilanteena.

Miten maahanmuuttajien opintoja ohjataan, miten muualla suoritettuja kursseja luetaan hyväksi, miten kohdellaan muualla suoritettuja tutkintoja, tällaisia asioita Suomen pitää pystyä päättämään. Opetushallituksessa käydään parhaillaan läpi opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmien tuottamaa yhdeksääkymmentäyhdeksää esitystä tilanteen kehittämiseksi.

Heinonen huomauttaa, että koulutus kytkeytyy yhdyskuntarakentamiseen. Jo nyt on kouluja, joissa maahanmuuttajia on huomattavan paljon.

– Ruotsissa on alueita, joissa kaikki ovat vasta tulleita, eikä muuta väestöä ole. Eriytyminen muusta yhteiskunnasta on iso riski.

Samaan aikaan kun Opetushallituksessa pohditaan maahanmuuttajien opettamista, pitää tietysti kehittää perinteistä koulua ja kantasuomalaisten opettamista. Uutta opetussuunnitelmaa ajetaankin parhaillaan sisään portaittain eri puolilla maata.

Heinosen omista kouluajoista on harpattu uudenlaiseen malliin, jossa lasta ei enää "painosteta" oppimaan vaan häntä kannustetaan ja ohjataan luovaan ajatteluun.

Seuraava askel voi Heinosen mukaan olla se, että parannetaan opettajien keskinäistä yhteistyötä.

Hänen mukaansa opettajan huoneissa ei keskustella tarpeeksi opettamiseen liittyvistä kokemuksista ja ongelmista, eikä jaeta käytännön vertaistukea toisille opettajille. Jokainen aineopettaja hoitaa oman tonttinsa eikä puutu muiden työhön.

– Ainakin jakamista tapahtuu liian vähän. Opettaminen on koettu yksilön asiana, se on valitettavasti ollut yksilölaji.

Helsingin Hakaniemestä käsin ei ole helppoa lisätä yhteisöllisyyttä yksittäisissä kouluissa, mutta Heinosella on ideoita. Yksi keino voisi olla tutor-opettajien laajempi hyödyntäminen.

Tutor-opettajia on Suomessa noin 1 000 eli vähän alle joka toisessa peruskoulussa. Tutor-opettaja neuvoo muita opettajia vaikkapa iPadin käytössä tai kouluttaa omaksumaan uuden opetussuunnitelman.

Heinonen sanoo, että osa kouluista ottaa innoissaan kaikki uudet keinot ja mallit käyttöön. Kuitenkin Suomesta löytyy "valkoisia alueita", joissa uudistukset etenevät hitaasti.

Ja olipa hanke mikä tahansa, usein valkoiset alueet löytyvät aina samoista kunnista. Heinosen mukaan pitää tutkia, mistä passiivisuus johtuu. Selitys voi joskus olla niinkin yksinkertainen, että kunnalla ei ole varaa palkata ihmistä, joka laatisi hakemuksia, joilla rahaa uusiin hankkeisiin saadaan.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/op heinonen opetus-65853