Tässä lisää valoa aiheeseen: kiista on Ylen mukaan hallituksen ja eduskunnan, eli eduskunnan ulkoasiain valiokunnan välinen. Ainola oli siis oikeassa Tuomiojan-Vanhasen YYA2.0 linjan suhteen, mutta miehekkäästi vastaan onkin laittanut hallitus. Toki arvaisin tp Niinistön olevan hallituksen linjalla, onhan linja TP-UTVAssa tehty.
Erityiset plussat siis Soinille + ulkoministeriölle, joka vesitti vesittimisen
Ylen uutinen:
Puolustuskiista olikin hallituksen ja eduskunnan välillä
Kaksi puolustusselonteon lausetta voi näyttää pilkunviilaukselta, mutta niistä käydään kulisseissa kovaa kisaa.
Politiikka
9.5.2017 klo 09:00päivitetty 9.5.2017 klo 09:04
Jarno Kuusinen / AOP
Tulikukka de Fresnes
Iltalehti(siirryt toiseen palveluun) kirjoitti lauantaina kovista näkemyseroista maan ulkopoliittisessa johdossa – eli presidentin, hallituksen ja eduskunnan välillä – jotka koskevat muun muassa sitä, miten Suomen kanta avunantoon Baltian maille sotilaallisessa konfliktissa eli tulkinta Lissabonin sopimuksesta pitäisi kirjoittaa.
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö (siirryt toiseen palveluun)reagoi uutiseen nopeasti ja kiisti tiukasti uutisessa esille nostetun väitteen henkilökohtaisesta konfliktista ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa. Samoin teki Tuomioja.
Yle haastatteli kuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavaa kansanedustajaa. He kommentoivat eduskunnan ja valtioneuvoston välisiä jännitteitä nimettöminä.
Ylen tietojen perusteella yksi ulkopoliittisista linjakiistoista kilpistyy ainakin sanasotaan, jota haastateltujen mukaan käydään linjausten muotoilusta pikemminkin ministerien tai ministeriöiden sekä kansanedustajien välillä, ei niinkään presidentin ja eduskunnan välillä.
Närää herättää puolustusministeriön alkuvuodesta julkaisema
puolustuspoliittinen selonteko(siirryt toiseen palveluun), jonka mietintöä eduskunta viimeistelee parhaillaan.
Paperi voi linjata jatkossa, ketä ja miten Suomi auttaisi sotilaallisesti, jos Suomi soveltaisi Lissabonin sopimusta. Käytännössä kiistan rivien väleissä kuultavat eri näkemykset siitä, millainen etäisyys halutaan pitää Natoon.
Sitaattisota
Hämmästystä herättää osassa haastatelluista etenkin selonteon kohta, jossa sanotaan, "ettei Suomi salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan". Tällä viitataan esimerkiksi Suomen Nato-joukoille antamaan apuun konfliktissa Venäjän kanssa.
Lause lisättiin tekstiin eduskunnan vaatimuksesta, mutta ei siinä muodossa kuin eduskunta tarkoitti. Kohta on siteerattu tekstiin valiokunnan mielipiteenä, eikä selonteon omana kantana, mikä arvostelijoiden mielestä vesittää lausuman painoarvoa.
– Tuo lause on perusfundamentti ja eduskunnan hyväksymä linjaus, joka on pystyttävä sanomaan ääneen faktana, sanoo valmistelua läheltä seurannut kansanedustaja.
Lause on siteerattu ulkoasiainvaliokunnan ulko- ja turvallisuusselontekoa varten valmistelemasta mietinnöstä, jossa se on sellaisenaan.
– Asian sanominen faktana olisi välttämätöntä siksikin, että kaksi eri mietintöä puhuisivat samaa kieltä, hän lisää.
Edustajan mukaan hän on kysynyt asiaan kuuluvilta ministereiltä "lukemattomia kertoja", miksei kohtaa otettu sellaisenaan selontekoon, ilman vastausta.
Usea Ylen haastattelemista kansanedustajista epäilee, että muotoilut olisivat ilmestyneet selontekoon ulkoministeriön virkamiehen kynästä.
"Ei tilaa pyhille opinkappaleille"
Toinen kansanedustaja sanoo, että lause haluttiin lisätä eduskunnan toiveesta selontekoon vastapainoksi puolustusministeriön "sotaisalle" äänensävylle, joka maailman estyneessä turvallisuustilanteessa on lainvalmistelun ympärille kehittynyt.
Lopputulos eli asian upottaminen sitaattimuotoon kuitenkin hämmästytti sekä hallitus- että oppositiopuolueissa.
– Se on asia, jota on ihmetelty laajasti. Ettei asia ole aidosti selonteon tekstissä. Muotoa pidettiin teknisestikin poikkeuksellisena, hän sanoo.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei kommentoi valiokuntien keskeneräisiä asioita, mutta sanoo, ettei sanojen ja kappaleiden muotoiluihin pitäisi liikaa tuijottaa.
– Wirkkala on hyvä muotoilija, kuka mistäkin muotoilijasta pitää. Mutta ulkopolitiikassa ei ole tilaa pyhille opinkappaleille, jos näitä linjauksia joskus joudutaan soveltamaan, ei oteta esiin ja vedota siihen, mitä kirjoitettiin vuonna 2017 vaan ne tulevat selkäytimestä.
Ulkoministeriökö lisäsi hipsut?
Heti selonteon seuraavasta lauseesta löytyy lisäys, joka kansanedustajien mukaan on "todella outo" ja "epäselvä".
Edellä mainitun, Suomen alueen käytön "vihamielisiin tarkoituksiin" kieltävän lauseen perään on lisätty kohta, joka Ylen haastattelemien kansanedustajien mukaan vesittää sitä entisestään.
Kohdassa todetaan, ettei kielto Suomen alueen käyttämisestä "vihamielisiin tarkoituksiin" kuitenkaan "rajoita kansainvälisen avun antamista tai vastaanottamista."
Yksi edustaja katsoo lauseen kumoavan kiistanalaisen kohdan.
– Muotoilua pitäisi vielä selkiyttää, ettei toinen sulje toista pois, hän sanoo.
Ilkka Kanervan mukaan peräkkäiset lauseet eivät ole monitulkintaiset.
– Ne molemmat ovat selkeästi totta, se on selvä. Verbaalista onnistumista en arvioi, mutta kokonaisuuden ymmärtäminen ei ole vaikeaa, Kanerva sanoo.
Eduskunnasta löytyy myös aivan päinvastainen näkemys. Jos lauseet ovat kerran yhdentekeviä, miksi niistä pidettiin visusti kiinni?
– Kaksi lausetta saattaa näyttää pilkunviilauksilta, mutta näillä lauseilla Suomen linja muotoillaan, kommentti kuuluu.
Puolustusselonteon mietinnön on tarkoitus valmistua juhannuksen aikaan. Siihen mennessä väännetään vielä lukuisista sanamuodoista: mainitaanko Ruotsi sotilaallisen avunannon yhteydessä erikseen nimeltä, mutta Viroa kenties ei, vai puhutaanko Lissabonin sopimuksesta vain viittaamalla yleisesti "avunantoon Euroopan tasolla" ilman maiden nimiä?
)