Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Ike Kanerva haikailee taas valtiosopimusta Suomen ja Ruotsin välille. Kanervan mukaan tällainen sopimus olisi mahdollista saada aikaan säätelemään sodan ajan yhteistyötä maiden välille.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710242200482317_pi.shtml

Onko Ike pannut lainkaan merkille sitä faktaa, ettei ruotsalaisia tällainen kiinnosta laisinkaan ? Sekä pääministeri Löfven että puolustusministeri Hultqvist ovat käsittääkseni useaan otteeseen tehneet suomalaisille selväksi sen, että Ruotsia kiinnostaa vain rauhan aikana toteutettava harjoitusyhteistyö. Tukholma ei ole kiinnostunut sitoutumaan Suomen puolustamiseen.

Kyllä. Ja ennen kuin tuomitaan ruotsalaiset, niin kysytään Ileltä (ja muilta haihattelijoita), että voisiko Suomi tehdä valtiosopimuksen Viron kanssa koskien sodan ajan sotilasyhteistyötä (etenkin tilanteessa, jossa Virokaan ei kuuluisi Natoon). Onko Suomi valmis sitoutumaan Viron puolustukseen? Siispä ei Ruotsikaan Suomen yhtään sen enempää.

Jos minä olisin ruotsalainen, niin en ikinä olisi niin hölmö, että laittaisin nimeäni johonkin Suomen puolustsutoumukseen. Mitä ruotsalaiset siitä hyötyisivät, kun USA jo heitä epävirallisesti kriisitilanteessa puolustaa?
 
Kyllä. Ja ennen kuin tuomitaan ruotsalaiset, niin kysytään Ileltä (ja muilta haihattelijoita), että voisiko Suomi tehdä valtiosopimuksen Viron kanssa koskien sodan ajan sotilasyhteistyötä (etenkin tilanteessa, jossa Virokaan ei kuuluisi Natoon). Onko Suomi valmis sitoutumaan Viron puolustukseen? Siispä ei Ruotsikaan Suomen yhtään sen enempää.

Jos minä olisin ruotsalainen, niin en ikinä olisi niin hölmö, että laittaisin nimeäni johonkin Suomen puolustsutoumukseen. Mitä ruotsalaiset siitä hyötyisivät, kun USA jo heitä epävirallisesti kriisitilanteessa puolustaa?

Asiaa. Juuri näin se on.
 
Tämä STT 11.6.2017 ulostullut uutinen kertoo kaiken kesän sirkuksesta...

Timo Soini: Jatkan ulkoministerinä normaalisti

8d7e7ad22b71465ab688e0b4e2f5ef88.jpg

Julkaistu: 11.6. 11:51

Timo Soini sanoo jatkavansa ulkoministerinä normaalisti ja suuntaavansa tänään Kultaranta-keskusteluihin.
Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eilen pitävänsä luontevana, että perussuomalaisten väistynyt puheenjohtaja Timo Soini luopuisi ministerinsalkustaan.

Halla-ahon mukaan puoluekokouksen valitseman linjan pitää näkyä puolueen ministeriryhmässä.

STT
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005249626.html
 
Anneli Jäätteenmäki
Anneli Tuulikki Jäätteenmäki (s. 11. helmikuuta 1955 Lapua) on varatuomari ja Euroopan parlamentin jäsen. Hän toimi Suomen pääministerinä 17. huhtikuuta 2003 – 24. kesäkuuta 2003 ollen ensimmäinen tehtävään valittu nainen. Jäätteenmäki toimi myös Suomen Keskustan puheenjohtajana 2002–2003 ja oikeusministerinä 1994–1995.

Lausahduksia[muokkaa]
  • Yritän puhua niin totta kuin osaan.”[1]
    • Rehellisyydestään MTV:n kymmenen uutisissa.
  • ”Minulla on kaksi korvaa, ja olen kuullut kaikenlaista. Näitä tietoja olen sitten kertonut edelleen”[2]
    • viittaus Martti Manniselta Irak-skandaalin yhteydessä saamiinsa faxeihin.
    • kysymykseen mistä hän oli saanut tietää Irak-muistiosta.
  • ”Välttelevistä lausunnoista on ymmärrettävästi syntynyt epäjohdonmukainen kuva. Uskon, että nyt esittämieni tietojen valossa muodostuu oikea kuva.”[3]
    • Eduskunnan täysistunnossa 18. kesäkuuta 2003
  • ”En ollut näitäkään muistioita pyytänyt, ja ne tulivat minulle yllätyksenä.”[4]
    • Eduskunnan täysistunnossa 18. kesäkuuta 2003
  • ”Koen, etten ollut kyseisiä papereita pyytänyt.”[5]
 
Keskellä Suomen hallitusta istuu virtahepo, johon kokoomus ja keskusta yrittävät olla kiinnittämättä huomiota. Virtahepo on sininen.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005422798.html

Kesäkuusta asti hallitus on ollut laina-ajalla, odottaen vain isoa tönäisyä, joka tekee siitä lopun. Sellainen olisi jo tullut viimeisimmässä sote-kiistassa, jos kokoomus ei haluaisi varmistaa Sauli Niinistön uudelleenvalinnan siistiä sujumista.
 
Työvoiman saatavuusharkinnan luopumisesta eripuraa hallituksessa

petteri-orpo-ja-jari-lindstrom.jpg


Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan lakialoitteessa ehdotetaan, että työvoiman saatavuusharkinnasta EU - ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä luovuttaisiin.

Nykyisen käytännön mukaan työ- ja elinkeinotoimisto selvittää ennen työntekijän oleskeluluvan myöntämistä, onko työmarkkinoilla saatavilla kohtuullisessa ajassa tarkoitettuun työhön sopivaa työvoimaa. Tästä tarveharkinnasta halutaan siis nyt luopua. Lakialoitteen on allekirjoittanut enemmistö kokoomuksen ja keskustan kansanedustajista. Sinisten mielestä tämä on hallitusohjelman vastaista ja työministeri Jari Lindström vaatii, että pidetään sovitusta kiinni.

Se on hallitusohjelmaan kirjattu, että tarveharkinnasta ei luovuta. En ymmärrä tällaista. Se että oppositiosta tulee lakialoite on fine. Mutta se että hallituspuolueen kansanedustajat, ja vielä ryhmän johtajan suulla, kannattaa tätä niin tämä on mielestäni käsittämätöntä toimintaa.

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä ei ole mitään kummallista siinä, että kokoomuslaiset allekirjoittavat tämän lakialoitteen. Puolue on jo pitkään ajanut saatavuusharkinnasta luopumista.

– Tämä nykyinen järjestelmä on byrokraattinen ja hankala. Vertailun vuoksi katsotaan Ruotsiin, jossa harkinta on poistettu. Juuri arvioitiin, että se on toiminut hyvin, eikä ole tarvetta harkinnan palauttamiselle.

Orpon mielestä saatavuusharkinnasta luopuminen on erityisen tärkeää Suomen talouskasvun ja työllisyyskehityksen kannalta.

Jari Lindströmin mielestä taas on vaara, että maahan tulee halpatyövoimaa.

Meille on tärkeää se, että suomalaiset saa töitä silloin, kun Suomi lähtee nousuun. Sitten jos tarvitaan ulkomaista työvoimaa ei tarveharkinta ole mikään ongelma. Tämä ei kiellä mitään mutta tässä katsotaan se todellinen tarve ja että työnantajat noudattavat työehtosopimuksia.

Vaikka hallitusohjelmassa lukee, että hallitus pitää saatavuusharkinnasta kiinni, Orpo toivoo, että asiasta voitaisiin sopia. Lisää riitoja hallitukseen hän ei kaipaa.


– Totta on että hallitusohjelma sitoo meitä kaikkia. Silti aina toivon ja lähden siitä, että tehdään politiikkaa siinä ajassa ja niistä tarpeista mitä siinä on.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...sta-eripuraa-hallituksessa/6632254#gs.u7gU_3U
 
Yksi herännyt kuplastaan. Toivoa siis on.

Suvi-Anne Siimes: Emme kuunnelleet mamu-kriitikkoja 1990-luvulla, nyt maksamme hintaa
Ilkka Luukkonen | 25.10.2017 | 09:36

Entinen kansanedustaja sanoo pohtineensa, mitä virheitä hän teki takavuosina toimiessaan ministerinä ja mitä virheitä koko Suomi teki.

Me niitämme nyt sitä hiljaisuutta ja sitä keskustelun puutetta, vaikeista asioista keskustelemisen puutetta, jota me kylvimme 90-luvun lopulla, Siimes toteaa.
 
Uusi väylä laittomalle maahanmuutolle

Saatavuusharkinnan vaikutukset eivät perussuomalaisten mukaan jää vain työmarkkinoihin.

– Tarveharkinnan poisto luo uuden väylän laittomalle maahanmuutolle. Jo nyt on väläytetty, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat jäädä töihin. Tällainen on käsittämätöntä.

Lindström ja Orpo selittelivät

Immonen kysyi ministeri Jari Lindströmiltä (sin.), aikooko hallitus poistaa selkeistä ongelmista huolimatta tarveharkinnan ja miten hallitus suhtautuu siihen, että laittomasti maahan tulleet henkilöt, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista oleskelulupaa, kierrettäisiin nyt halpatyömarkkinoille.

Ministeri Lindström totesi ”seisovansa vaikka päällään” ja nojaavansa hallitusohjelmaan sekä antoi vastauksessaan ymmärtää, että tarveharkinnan poistoa ei olisi ymmärretty oikein. Ministeri Petteri Orpo (kok.) täsmensi, että hallituksen pöydässä katsotaan kokonaisuutta ja varmistetaan, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa.
https://www.suomenuutiset.fi/peruss...-vasemmisto-haluaa-ulkolaista-halpatyovoimaa/
 

Liittyyköhän tuo tarveharkinnan poiston esille nosto mitenkään tähän?:
Liikkuvat työntekijät saamassa EU:ssa yhtäläiset työehdot
ULKOMAAT JULKAISTU 24.10.2017 15:50

Lehtikuva


EU-maita hiertänyt kiista itäisemmän Euroopan maiden halvemmasta työvoimasta on etenemässä kohti ratkaisua.

Maat pääsivät myöhään maanantai-iltana sopuun lähetettyjen työntekijöiden työehdoista 15-tuntisen kokouksen jälkeen. Väliaikaisesti toiseen EU-maahan lähetetty työntekijä olisi sovun myötä saamassa saman palkan työstään kuin vastaava paikallinen työntekijä. Puola, Unkari, Liettua ja Latvia äänestivät ratkaisua vastaan.

Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka työnantaja lähettää tilapäisesti toiseen EU-maahan.

Suomessa lähetettyjä työntekijöitä on varsinkin rakennusalalla. Suomessa luvassa ei ole isoja muutoksia, sillä työntekijän työehdot ovat jo määräytyneet lain ja yleissitovien työehtosopimusten mukaan.

Neuvottelut jatkuvat nyt komission, neuvoston ja parlamentin kesken.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat...eu-ssa-yhtalaiset-tyoehdot/6630366#gs.BW_oAQI

Puolalaisten tilalle nigerialaisia hitsaajia ja kirvesmiehiä?
 
Tässä on aika asiallista juttua, mistä saatavuusharkinnassa on kysymys. Laitan pari palaa, mutta kannattaa lukea kokonaan.

Suomen työperäinen maahanmuuttojärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa varsin liberaali ja saatavuusharkinta koskee vain rajattuja tehtäviä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on käytössä kaikissa länsimaissa, lukuun ottamatta Ruotsia.

- -

Poliittisessa oikeistossa nykymuotoinen saatavuusharkinta halutaan poistaa, koska sen poistamisen nähdään kasvattavan työn tarjontaa suorittavissa töissä ja täten laskevan näissä palkkoja. Tässä ajattelussa matalammat palkat innostavat työnantajia rekrytoimaan ja kasvaneet tuloerot motivoivat niitä paremmista palkoista nauttivia.

Osa allekirjoittajista taas näkee saatavuusharkinnan poistamisen esim. helpottavan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden asemaa ja tarjoavan heille paremman mahdollisuuden saada oleskelulupa työn perusteella.



- - vertailu Kanadan ja Ruotsin kesken on minusta mielenkiintoinen. Kumpikin on laajamittaisen maahanmuuton maa. Mutta muuten linjat ovat aika kaukana toisistaan. Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa leimaa suunnitelmallisuus ja kontrolli (myös humanitäärisessä maahanmuutossa - Kanada ottaa myös merkittävästi pakolaisia). Hiukan yksinkertaistaen Kanadaan tulevat ne, jotka Kanada haluaa. Ruotsi taas edustaa juuri peilikuvaa. Mitään suurempaa suunnitelmaa kontrollista puhumattakaan on ainakin ulkopuolelta vaikea hahmottaa ja niinpä Ruotsiin tulevat ne, jotka Ruotsiin haluavat tulla. Toinen näistä maista nousee yleensä esiin, kun haetaan esimerkkiä onnistuneesta työperäisestä maahanmuuttopolitiikasta. Toiseen taas pääsee Turusta laivalla.

Itse uskon, että Ruotsin mallin sijaan meidän pitäisi pyrkiä maahanmuuttoajattelussa enemmän Kanadan suuntaan. Halpatyövoiman sijaan huomio pitäisi kiinnittää korkean osaamistason työvoimaan, jota maailmalla on liikkeellä sekä niihin aloihin joilla erityisesti tarvitaan työvoimaa. Tarvitaan selkeä ajatus siitä, minkälaisia tekijöitä Suomi tarvitsee. Ja sitten pitää alkaa aktiivisesti rakentamaan ohjelmaa, jolla sitä työvoimaa saadaan Suomeen houkuteltua.

http://valtteriaaltonen.puheenvuoro...tyoperaisen-maahanmuuton-saatavuusharkinnasta
 
Pääkirjoitus: Semanttisia valehtelusyytöksiä

PÄÄKIRJOITUS

Oppositio oli kovasti pettynyt, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei ollut torstaina vastaamassa eduskunnan kyselytunnilla Sipilään kohdistettuihin syytöksiin, että hän olisi käytellyt säästeliäästi totuutta eduskunnan edessä viime kesän hallituskriisin yhteydessä.
Suomeksi sanottuna kyse on valehtelusta, mutta sitä sanaa ei sovi eduskunnassa käyttää. Tässä yhteydessä ei tosin kannatakaan.

Sipilä käytti taatusti isänmaan kannalta paremmin aikaansa vienninedistämismatkallaan Etelä-Amerikassa kuin istumalla syksyn poliittisen kohukirjan myyntimannekiinina kyselytunnilla. Kyse on siis eduskunnan istunnosta 19. kesäkuuta, kun Sipilä kiisti Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Antti Lindtmanille, että hallituksella olisi ollut valmis käsikirjoitus siitä, miten hallitus jatkaa Perussuomalaisista irronneiden sinisten - joilla ei tosin tuolloin ollut edes nimeä - kanssa.

Pääministerin ympärille on nostettu kohu, jossa syytökset ovat lähinnä semanttisella eli sanojen selittelyn tasolla. Oliko ”käsikirjoitus” vai peräti ”suunnitelma”? Viime keväänä poliittisissa piireissä Perussuomalaisten kohtalo oli yleisen spekulaation kohde ja olisi ennemminkin kummallista, ellei myös hallitus ja erityisesti pääministeri olisi asiaan varautunut. Se ei ole väärin, se on pääministerin velvollisuus.

Mutta se, että Perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeiset tapahtumat olisivat edenneet täysin valmiin käsikirjoituksen mukaan, on enemmän kuin kaukaa haettua - kuten sekin, että hallitus olisi jopa aktiivisesti vaikuttanut puolueen hajoamiseen. Perussuomalaisten hajoaminen oli lyhyt, mutta monisyinen prosessi.

Oppositiolle pääministerin aseman heikentäminen toki sopii, oli aihe vaikka Terrafamen pipo. Tuoreeseen episodiin Sipilä ei kaadu eikä kuulukaan kaatua, mutta muuten hallituksen ja Sipilän asema on tukala. Keskustan ja kokoomuksen välit ovat niin tulehtuneet, että kun haaksirikkoinen sote-esitys palaa eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa, hallitus saattaa huojua entistä pahemmin – jopa kaatua. Siinä on myös oppositiolle oikea näytön paikka.
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005425880.html?ref=rss
 
Liittyyköhän tuo tarveharkinnan poiston esille nosto mitenkään tähän?:


Puolalaisten tilalle nigerialaisia hitsaajia ja kirvesmiehiä?
Ei, vaan päinvastoin. Tämä on EU:n sääntö, joka koskee lähetettyjä työntekijöitä, eli kun ulkomainen firma saa urakan, ja toimittaa työntekijät, niin niille on maksettava työmaan valtion palkkoja.

Nyt lähetetyille (EU:n sisäisille) työntekijöille voidaan periaatteessa maksaa kotivaltion palkkoja, jollei paikallinen lainsäädäntö vaadi muuta, kuten Suomessa. Tässä on kyse siitä että Itä-Euroopan maiden työntekijöitä ei voi esim. firma laittaa kotimaan palkoilla esim Saksaan, jolla kilpaillaan paikalliset firmat kuolleeksi.

Tarkoittaa että lähetetyille työntekijöille pitää maksaa samaa palkkaa kuin paikallisille. Ainahan sitä voidaan kiertää eri kepulikonstein, mutta se onkin sitten rikollista.
 
Tässä on aika asiallista juttua, mistä saatavuusharkinnassa on kysymys. Laitan pari palaa, mutta kannattaa lukea kokonaan.

Suomen työperäinen maahanmuuttojärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa varsin liberaali ja saatavuusharkinta koskee vain rajattuja tehtäviä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on käytössä kaikissa länsimaissa, lukuun ottamatta Ruotsia.

- -

Poliittisessa oikeistossa nykymuotoinen saatavuusharkinta halutaan poistaa, koska sen poistamisen nähdään kasvattavan työn tarjontaa suorittavissa töissä ja täten laskevan näissä palkkoja. Tässä ajattelussa matalammat palkat innostavat työnantajia rekrytoimaan ja kasvaneet tuloerot motivoivat niitä paremmista palkoista nauttivia.

Osa allekirjoittajista taas näkee saatavuusharkinnan poistamisen esim. helpottavan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden asemaa ja tarjoavan heille paremman mahdollisuuden saada oleskelulupa työn perusteella.



- - vertailu Kanadan ja Ruotsin kesken on minusta mielenkiintoinen. Kumpikin on laajamittaisen maahanmuuton maa. Mutta muuten linjat ovat aika kaukana toisistaan. Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa leimaa suunnitelmallisuus ja kontrolli (myös humanitäärisessä maahanmuutossa - Kanada ottaa myös merkittävästi pakolaisia). Hiukan yksinkertaistaen Kanadaan tulevat ne, jotka Kanada haluaa. Ruotsi taas edustaa juuri peilikuvaa. Mitään suurempaa suunnitelmaa kontrollista puhumattakaan on ainakin ulkopuolelta vaikea hahmottaa ja niinpä Ruotsiin tulevat ne, jotka Ruotsiin haluavat tulla. Toinen näistä maista nousee yleensä esiin, kun haetaan esimerkkiä onnistuneesta työperäisestä maahanmuuttopolitiikasta. Toiseen taas pääsee Turusta laivalla.

Itse uskon, että Ruotsin mallin sijaan meidän pitäisi pyrkiä maahanmuuttoajattelussa enemmän Kanadan suuntaan. Halpatyövoiman sijaan huomio pitäisi kiinnittää korkean osaamistason työvoimaan, jota maailmalla on liikkeellä sekä niihin aloihin joilla erityisesti tarvitaan työvoimaa. Tarvitaan selkeä ajatus siitä, minkälaisia tekijöitä Suomi tarvitsee. Ja sitten pitää alkaa aktiivisesti rakentamaan ohjelmaa, jolla sitä työvoimaa saadaan Suomeen houkuteltua.

http://valtteriaaltonen.puheenvuoro...tyoperaisen-maahanmuuton-saatavuusharkinnasta
Tuossa demari nyt onnistuneesti sotkee Ruotsin epäonnistuneen "humanitaarisen" maahanmuuton Kanadan pisteperusteiseen maahanmuuttopolitiikkaan vaikka itse toteaa ettei Ruotsin työperäinen politiikka ole juurin muuttanut työperusteista maahanmuuttoa. Edellen, kuten olen aiemmin osoittanut, suuri osa noista matalapalkkaduuneista, eli sesonkiluonteiset matalapalkkaduunit (vihannesten ja kasvatettujen marjojen poiminta (alle 3 kk) eivät Suomessa edes vaadi työlupaa, toisin kuin Ruotsissa. Kun totesin tästä erosta, minua tietenkin pilkattiin.

Väärinkäytöksiäkin on Ruotsissa ollut, eli tekaistaan työsopimus ja sillä saadaan viisumi ja työlupa, mutta Ruotsissa viranomaiset ovat yleensäkin perin kädettömiä ja tuomioistuimet eivät edes osaa käydä kusella ilman kädettömien kusettajia.

Valaistakseni pientä eroa, voin todeta että Ruotsin työsuojeluviranomaisen toimivalta käsittää ainoastaan työturvallisuuden, kun taas Suomessa se kattaa sekä työturvallisuuden että työehdot. Ruotsissa työehtoja valvoo vain ammattijärjestöt, ja ne eivät tunnetusti hoida järjestäytymättömien asioita. Tämä johtaa siihen, että laittomia maassaolijoita voidaan kusettaa mielin määrin. Kuten aiemmin olen todennut, sitä EU:n ulkopuolisten työntekijöiden työlupaa tosin valvotaan siten, että heidän palkkojaan tarkastellaan (ilmeisesti veroviraston kautta) ja jos vahinko on käynyt, että muutama euro on maksettu alle rajan, nämä oikeasti töitä tekevät menettävät työlupansa ja heidät karkotetaan. Samaa ei tietenkään tapahdu laittomasti maassa olijoille.. Vähän samaa kuin normikansalainen saa sakot ja maksaa ne, mutta se persaukinen deeku joka ajaa aina kännissä kortitta, ei Ruotsissa kärsi mitenkään, koska ei ole ulosmitattavaa ja liikennesakot eivät siellä ole muunnettavissa linnaksi.

Eli, summa summarum, the devil is in the details, ja vertailuja Ruotsin kanssa voi tehdä, mutta jos niistä jättää keskeisiä seikkoja kertomatta ovat ne täyttä roskaa.
 
Ei, vaan päinvastoin. Tämä on EU:n sääntö, joka koskee lähetettyjä työntekijöitä, eli kun ulkomainen firma saa urakan, ja toimittaa työntekijät, niin niille on maksettava työmaan valtion palkkoja.

Nyt lähetetyille (EU:n sisäisille) työntekijöille voidaan periaatteessa maksaa kotivaltion palkkoja, jollei paikallinen lainsäädäntö vaadi muuta, kuten Suomessa. Tässä on kyse siitä että Itä-Euroopan maiden työntekijöitä ei voi esim. firma laittaa kotimaan palkoilla esim Saksaan, jolla kilpaillaan paikalliset firmat kuolleeksi.

Tarkoittaa että lähetetyille työntekijöille pitää maksaa samaa palkkaa kuin paikallisille. Ainahan sitä voidaan kiertää eri kepulikonstein, mutta se onkin sitten rikollista.

Yksinkertaistettuna: EU:n sääntömuutoksen myötä suomalaisten täytyy maksaa puolalaiselle kirvesmiehelle samaa palkkaa kuin suomalaisille. Ratkaisuna on poistaa tarveharkinta, jolloin puolalaisen tilalle tulleelle nigerialaiselle kirvesmiehelle voi taas maksaa huomattavasti suomalaista palkkatasoa pienempää palkkaa.
 
Back
Top