”Susilauma-joukkoraiskaus” kuohuttaa Euroopassa - osa suomalaismepeistä ei halunnut keskustella koko teemasta EU-parlamentissa
Tänään klo 7:32
Epäreiluksi koetut raiskaustuomiot kuohuttavat Suomea ja Eurooppaa.
Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr) pitää tärkeänä sitä, että Euroopan parlamentti keskusteli raiskaustuomioiden määritelmien muuttamisesta Espanjaa kuohuttaneeseen joukkoraiskaustapaukseen liittyen.
- Niin kutsuttu "susilauma-joukkoraiskaus” on saanut espanjalaiset mielenosoituksiin ja vaatimaan oikeudenmukaisempia raiskaustuomioita.
- Tapaukseen liittyen raiskaustuomioiden määritelmistä haluttiin keskustella myös EU-parlamentissa, mutta osa suomalaismepeistä ei halunnut keskustella aiheesta.
- Parlamenttikeskustelua puolustanut meppi Heidi Hautala (vihr) vaatii EU-maiden rikoslakeihin muutoksia, jossa raiskauksen määrittäisi teko ja suostumus, eikä tekijän käyttämä fyysinen väkivalta.
Suomessa raiskausta koskeva lainsäädäntö nousi torstaina julkisuuteen, kun korkein oikeus päätti, ettei ota 10-vuotiaan tytön tapausta käsiteltäväkseen, jolloin tapauksesta tuomitun miehen kolmen vuoden vankeustuomio törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä jäi voimaan.
Usean rikosoikeuden asiantuntijan mukaan lainsäädäntöä pitäisi muuttaa, sillä raiskauksen tunnusmerkistö täyttyy Suomessa nykyisin vain, jos teossa käytetään väkivaltaa, tai seksuaalisen teon kohde on avuttomassa tilassa.
Joukkoraiskaus kuohuttaa
Myös Espanjassa vaaditaan raiskauslainsäännön tarkistamista.
Taustalla on Espanjaa kuohuttanut nuoren naisen joukkoraiskaus, jossa viiden miehen joukko raiskasi 18-vuotiaan naisen Pamplonassa kesällä 2016. Miehet kuvasivat tilanteen ja kehuskelivat sillä myöhemmin nimeä La Manada (lauma, tai susilauma) -nimellä kulkevassa Whatsapp-ryhmässään.
Pamplonalaisen tuomioistuimen tuomion mukaan miehet syyllistyivät vain seksuaaliseen hyväksikäyttöön, eivätkä raiskaukseen.
Kuten Suomessa myös Espanjassa voimassa oleva laki edellyttää raiskauksen tunnusmerkistön täyttymiseksi todisteita väkivallasta tai uhkailusta.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok) pitää tärkeänä, että Espanja muuttaa raiskauslainsäädäntöään, kuten Suomikin. EMILIA KANGASLUOMA
Video todistaa
”Susilauma”-tapauksen oikeudenkäynnin tärkeimmäksi todisteeksi päätyi miesjoukon tilanteesta kuvaama video, joka tekijöiden puolustuksen mukaan osoitti naisen suostuneen yhdyntään, koska tämä makasi liikkumatta ja silmät kiinni miesjoukon raiskatessa häntä.
Syyttäjän mukaan video todistaa, ettei nuori nainen ollut tilanteessa vapaaehtoisesti.
Se että miehet tuomittiin lopulta ”vain” seksuaalisesta hyväksikäytöstä, on raivostuttanut tuhansia espanjalaisia, jotka ovat osoittaneet mieltä ympäri Espanjaa.
Myös maan konservatiivihallitus aikoo selvittää, pitäisikö seksuaalirikosten lainsäädäntöä päivittää.
Keskustelua vai ei?
Espanjan tapaus nousi esiin tällä viikolla myös Euroopan parlamentissa, jossa äänestettiin, pitäisikö ”susilauma”-joukkoraiskaukseen liittyen parlamentissa keskustella seksuaalisen väkivallan määritelmiä koskevista kansainvälisten normien soveltamisesta.
Aihe jakoi suomalaismeppejä, sillä
Jussi Halla-aho (ps),
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps),
Petri Sarvamaa (kok) ja
Henna Virkkunen(kok) äänestivät keskustelun käymistä vastaan.
Kielteinen kanta kuitenkin hävisi parlamentissa ja asiasta käytiin keskustelu.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) äänesti vahingossa raiskauskeskustelun torppaamisen puolesta. JUKKA LEHTINEN
Puolustuskyvyttömiä suojeltava
Parlamenttikeskustelua puolustanut vihreiden europarlamentaarikko
Heidi Hautala piti keskustelua tärkeänä, koska raiskaukseen liittyvä väkivallan määritelmä on monella tapaa ongelmallinen.
- Vaikka ”susilaumatapauksessa” oli kyse viiden miehen tekemästä joukkoraiskauksesta, tuomioistuin määritteli teon vain seksuaaliseksi hyväksikäytöksi raiskaukseen liittyvän väkivaltamääritelmän vuoksi, Hautala sanoo.
- Nykyinen määrittely on äärimmäisen ongelmallinen kaikkein puolustuskyvyttömimpien ihmisten näkökulmasta, kuten myös Suomessa ollut 10-vuotiaan lapsen tapaus on osoittanut.
Lakia muutettava
Hautala toivoo rikoslakeihin muutosta, jossa raiskauksen määritelmään ei liitettäisi enää väkivaltaa, ja korostaa myös Istanbulin sopimuksen merkitystä.
Istanbulin sopimus on yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
- EU-parlamentti vaati jo maaliskuussa kaikkia EU-jäsenmaita ratifioimaan sopimuksen, Hautala sanoo.
Esimerkiksi Suomi ja Espanja ovat sopimuksen jo ratifioineet.
- Pelkästään jo tämän perusteella eri EU-maiden rikoslakeja pitäisi muuttaa, sillä Istanbulin sopimus lähtee vahvasti siitä, että raiskauksen määrittää itse teko ja siihen suostumus, eikä tekijän käyttämä fyysinen väkivalta.
Hautala muistuttaa, että myös Suomessa eduskunnan naisverkosto jätti keväällä lakialoitteen rikoslain muuttamiseksi raiskauksen tunnusmerkistön osalta.
Perussuomalaismeppi Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti ryhmänsä mukana sen puolesta, että raiskausteemasta ei olisi parlamentissa lainkaan keskusteltu. JANI PARKKARI
Patriarkaatin ylivaltaa
Hautalan mukaan raiskauksen määritelmästä on tärkeää käydä keskustelua myös EU-parlamentissa, sillä joissain EU-maissa vastustetaan yhä Istanbulin sopimuksen voimaan saattamista.
- Tässä törmätään käsitykseen, jossa naisella ei ikään kuin olisi itsemääräämisoikeutta, eli taistellaan ”perinteisistä arvoista”, jossa patriarkaatti määrittelee sen, mihin naisen täytyy suostua.
Hautalan mukaan ne kaikki mepit, jotka eivät halunneet käydä asiasta EU-parlamentissa keskustelua palvelevat konservatiivisia tahoja, jotka haluavat kiistää naisen itsemääräämisoikeuden ja torpata keskustelun rikoslakien asianmukaisuudesta.
- Tai sitten he ajattelivat, että tämä on Espanjan sisäinen asia eikä kuulu EU-parlamentille.
Perustelut löytyivät
Iltalehti tiedusteli keskusteluun kielteisesti suhtautuneilta suomalaismepeiltä, miksi he eivät halunneet käydä keskustelua seksuaalisen väkivallan määritelmistä Espanjan tapaukseen liittyen.
Virkkusen ja Halla-ahon mukaan heidän parlamenttiryhmänsä eivät halunneet puuttua tuomioistuimen päätökseen.
- Kyse on oikeuden päätöksestä, johon ei poliittisesti voi puuttua, Virkkunen perusteli.
- Ryhmämme (ECR) ei pitänyt perusteltuna sitä, että parlamentti lakiasäätävänä elimenä puuttuu tuomioistuimen yksittäiseen päätökseen, etenkään kun asiasta ei ole ylemmän oikeusasteen ratkaisua. Itse tapauksesta ei varmaan kenelläkään ole erimielisyyttä, Halla-aho totesi.
Halla-ahon kanssa samaan ryhmään kuuluva Ruohonen-Lerner sanoi myös äänestäneensä ryhmän suosituksen mukaisesti, ja hänen mukaansa asiaa olisi pitänyt pohjustaa paremmin ennen täysistuntokäsittelyä.
"Ryhmämme (ECR) ei pitänyt perusteltuna sitä, että parlamentti lakiasäätävänä elimenä puuttuu tuomioistuimen yksittäiseen päätökseen", europarlamentaarikko Jussi Halla-aho totesi. TOMMI PARKKONEN
Äänesti väärin
Sarvamaa tunnustaa, että hänelle kävi keskiviikkona "äänestysmoka".
- Olisin ehdottomasti halunnut että asiasta keskustellaan, mutta äänestin täysin vahingossa päinvastoin. Luulin siis äänestäneeni keskustelun puolesta, ja jos olisin huomannut tämän, en missään tapauksessa olisi äänestänyt EPP-ryhmän kielteisen linjan mukaisesti.
Sarvamaa kertoi perjantaina, että hänen äänestysvirheensä on jo korjattu äänestysraportteihin.
Keskustelua vastustanut Henna Virkkunen pitää kuitenkin tärkeänä, että Espanja muuttaa raiskauslainsäädäntöään, kuten Suomikin.
- Meillähän niin ikään oikeus juuri päätti juuri vastaavalla tavalla, ettei 10-vuotiaan kanssa yhdyntä ollut raiskaus, mutta onneksi lakiuudistus on vireillä.
Myös Ruohonen-Lerner toivoo, että EU-tasolla kiinnitettäisiin jatkossa huomiota jäsenmaiden raiskausten osalta mahdollisesti heikkotasoiseen rikoslainsäädäntöön.
