Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ja hyvin näemmä suomalaisetkin vetää... Vielä ennen 2000-luvun alkua olin erittäin patrioottisesti ylpeä suomalaisuudesta ja pidin maatamme maailman parhaana paikkana olla ja elää. Mutta aina vain menee vaikeammaksi, jos tämä tosiaan on nyky-suomalaisten tahtotila.Hyvin Kokoomus vetää Orpon johdolla...
Suomalaisten suosikki seuraavan hallituksen pääministeriksi on valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä.
Ja hyvin näemmä suomalaisetkin vetää... Vielä ennen 2000-luvun alkua olin erittäin patrioottisesti ylpeä suomalaisuudesta ja pidin maatamme maailman parhaana paikkana olla ja elää. Mutta aina vain menee vaikeammaksi, jos tämä tosiaan on nyky-suomalaisten tahtotila.
MT: Orpo suosituin seuraavaksi pääministeriksi – moni ei osaa vielä nimetä suosikkiaan
Oma valtio olisi kiva, voisimme nimetä sen Impivaaraksi.
Varmasti ihan vain akateemisesta kiinnostuksesta....
Niin tai työntää pyllyyn kaikki gradut..keppihevoset lähti laukalle ja kirmasi kesälaitumille..Huhtasaaren gradu on noussut jo naurettavaan mittakaavaan...
Ehkä olisi syytä vaihtaa välillä muiden presidenttiehdokkaiden opinnäytteisiin.
Yhtä hyvällä syyllä voisi tarkastella myös vihreiden ehdokkaan, Haaviston gradua?
Suomen valtion täysin omistama yhtiö sijoitti yritykseen, joka tekee rahaa turvapaikanhakijoiden majoittamisella
Ministeri Mika Lintilän mukaan Teollisuussijoitus on sijoittanut Forenomiin tavoitteenaan kasvattaa yhtiön ydinliiketoimintaa.
KOTIMAA 14.5.2018 14:03
MIKKO NIEMELÄ
Omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä. © ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
SUOMEN VALTION kokonaan omistama sijoitusyhtiö Teollisuussijoitus osti vuonna 2016 majoituspalveluyhtiö Forenomista 16 prosenttia. Forenomin enemmistöomistaja on pääomasijoittaja CapMan. Kolmanneksen yhtiöstä omistaa henkilöstöpalveluyritys Barona.
Forenom-sijoitus on valtion veronmaksajien näkökulmasta katsottuna hieman erikoinen, sillä Forenom on saanut voittoja turvapaikanhakijoiden majoitusbisneksestä.
Turvapaikkamajoituksen rahat tulevat suoraan Suomen valtion budjetista.
Valtion omistama Teollisuussijoitus ei kerro julkisuuteen, millä hinnalla se osti 16 prosenttia majoituspalveluyhtiö Forenomista.
Teollisuussijoitus kuvailee itseään aktiiviseksi vähemmistöomistajaksi, jonka kautta voi löytää liiketoimintaosaamista ja kansainvälisiä verkostoja.
Vuonna 2016 Teollisuussijoitus teki 66 miljoonan euron tuloksen.
Jakokelpoisia varoja yhtiöllä oli 143 miljoonaa euroa. Valtiolle ei maksettu kuitenkaan osinkoa, sillä rahat päätettiin sijoittaa kasvuyrityksiin ja pääomasijoitusmarkkinoille.
VALTION OMISTAJAOHJAUKSESTA vastaava ministeri Mika Lintilä, miksi Suomen valtion omistama Teollisuussijoitus on sijoittanut pakolaisbisnekseen, jota rahoitetaan suoraan tai epäsuoraan valtion budjetista?
”Teollisuussijoitus on sijoittanut Forenomiin tavoitteena kasvattaa yhtiön ydinliiketoimintaa sekä kasvua Pohjoismaissa.
Sijoituspäätöksistä vastaa Teollisuussijoituksen hallitus”, Lintilä vastaa sähköpostilla avustajiensa välityksellä.
Lintilä kirjoittaa viestissään, että Forenom ei tule harjoittamaan vastaanottokeskusliiketoimintaa kesäkuun 2018 jälkeen. Yhtiö kuitenkin myy edelleen kahteen vastaanottokeskukseen majoituspalveluita.
”Vastaanottokeskuksiin tarjottavien palveluiden osuus Forenomin liikevaihdosta on muutamia prosentteja. Sijoituksen tavoitteena on tukea yhtiön työvoiman liikkuvuutta edistävän palvelukonseptin vientiä muihin Pohjoismaihin”, Lintilä sanoo.
Pitäisikö valtion omistusosuus Forenomista myydä? Jos ei pidä, mitkä ovat perustelut?
”Teollisuussijoituksen hallitus vastaa sijoituspäätöksistä. Kaikki Teollisuussijoituksen ja muiden pääomasijoitusyhtiöiden sijoitukset ovat määräaikaisia. Sijoituksista irtaudutaan muiden omistajien kanssa sovitussa aikataulussa.”
Onko valtion sijoitusyhtiöillä muita sijoituskohteita, joiden rahoitus tulee suoraan valtion budjetista?
”Julkinen sektori on iso ostaja monella toimialalla.
Teollisuussijoitus sijoittaa eri tyyppisiin yhtiöihin, joilla voi olla toimialasta ja tarjoamasta riippuen asiakkaina myös valtiollisia ja kunnallisia toimijoita.
Julkiset asiakkuudet eivät ole erillinen päätöksentekokriteeri Tesin tehdessä sijoituspäätöksiä yhdessä yksityisten kanssasijoittajien kanssa”, Lintilä vastaa.
VALTION JA FORENOMIN liiketoiminnallinen kuvio vastaanottokeskustoiminnassa on rakentunut vastaanottokeskuspalveluja tarjoavan Luona-yhtiön kautta.
Luonan omistaa Barona, joka omistaa Forenomista myös kolmanneksen.
Luona maksaa vastaanottokeskuksista vuokraa Forenomille, joka omistaa kiinteistöjä Fisso Oy:n kautta.
Maahanmuuttovirasto on sitoutunutvuokraamaan kyseessä olevat kiinteistöt vuoteen 2020 asti. Forenomin tarkoitus on jättää kiinteistöt hostellikäyttöön vastaanottokeskusten sulkeuduttua.
Vastaanottokeskukset kunnostettiin siis valtion rahoilla asumiskelpoisiksi.
Pääomasijoittajan näkökulmasta sijoitus on ollut houkutteleva ja turvallinen, sillä tulovirrat on taattu vuosiksi eteenpäin. Investoinnit ovat nostaneet myös kiinteistöjen arvoa.
Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi sanoiSuomen Kuvalehdelle joulukuussa 2017, että Luona maksoi Majoituspalvelu Forenomille kokonaisuudessaan 16 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Forenomin liikevaihto kasvoi vuonna 2016 noin 19 miljoonalla eurolla ja yhtiö kirjasi toiminnastaan 4,4 miljoonan euron voiton.
Forenomin omituksessa oleva kiinteistöyhtiö Fisso Real Estate teki vuonna 2016 noin 2,1 miljoonan euron liikevaihdolla 1,7 miljoonan euron voiton.
Liikevoittoprosentti oli 87.
Suomen Kuvalehti on uutisoinut Luonan, Forenomin ja Baronan turvapaikanhakijoihin liittyvistä liiketoimista useaan otteeseen vuosina 2016–2017.
Valtio ei kilpailuttanut vastaanottokeskusten palveluiden hintoja vuonna 2015, sillä Euroopan unioni jousti hankintalain tulkinnassa.
Pakolaiskriisi oli viranomaisten mielestä akuutti ja sopimuksia tehtiin valtavassa kiireessä, mikä johti huonoihin sopimuksiin valtion kannalta.
Vastaanottokeskuksiin käytettiin vuonna 2016 noin puoli miljardia euroa suoraan valtion budjetista. Kustannukset ovat pienentyneet tämän jälkeen, mutta menoja on edelleen.
Nyt haisee ja pahalle....
”Harvinainen tapaus”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja
Jos olen oikeassa, niin pitääkö tästä huolllestua?
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255451-sanna-ukkolan-tapauksen-tarkein-opetusSanna Ukkolan tapauksen tärkein opetus
17.5.2018 16:38 Markku Huusko
Yleisradio sai langettavan JSN:ltä. Arkistokuva: Petteri Paalasmaa
Ilmeisesti hauskaksi tarkoitettu intiaanipäähineen käyttö Pressiklubi-ohjelmassa johti Yleisradion kannalta noloon lopputulokseen, kun yhtiö sai tapauksen jälkimainingeista Julkisen sanan neuvostolta JSN:ltä langettavan.
JSN arvioi, että ”Yle oli rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 4, jonka mukaan toimittaja ei saa käyttää asemaansa väärin. Neuvosto totesi, että Yle toimi väärin julkaistessaan toimittajansa kolumnin, jossa hän pyrki puhdistamaan mainettaan kritisoimalla yksipuolisesti ja liioittelevasti tunnistettavissa olevaa yleisön edustajaa”.
Ukkola kertoi edellä mainitussa kolumnissa, kuinka hänen henkilönsä kimppuun oli hyökätty asiattomasti ja pani linkin Twitter-tilille.
Neuvoston päätöksessä pidettiin ”paheksuttavana myös sitä, että toimittaja oli työstään saamansa kritiikin vuoksi yhteydessä yleisön edustajan työnantajaan ja kehotti keskustelemaan asiasta työpaikalla”.
Toimittaja Sanna Ukkola ylitti media-alan itsesääntelyelimen näkemyksen mukaan sopivuuden rajan ottamalla sähköpostitse yhteyttä häneen kriittisesti suhtautuneen henkilön työnantajaan.
Loukkaantumisen aiheutti Helsingin Uutisten mukaan Twitter-äänestys, jossa kysyttiin, sopisiko intiaanipäähinettä käyttäneen Ukkolan päähän seuraavan lähetykseen aasinhattu, persujen lippalakki, KKK-huppu vai pullollinen Erikeeperiä. Saman kyselyn Ukkola mainitsi kolumnissaan.
Ukkola ei saanut toiminnastaan Yleltä varoitusta, mutta yhteydenottoa työantajaan ei pidetty julkisen palvelun yhtiössä asiallisena. Tästä on kertonut Suomen Kuvalehti.
Ukkolan tapauksen tärkein opetus on se, että toimittajien pitää olla paksunahkaisia ja kestää yleisöltä jyrkkääkin arvostelua lähtemättä vastatoimiin. Uhkailua ei meidänkään pidä sietää, mutta toimittajaan kohdistuvasta uhkailusta ei tässä tapauksessa ollut siis kysymys.
Samat pelisäännöt koskevat poliitikkoja ja muita julkisuudessa toimivia henkilöitä.
Miten Egyptin presidentti Hosni Mubarak liittyy ramadaniin!? (Koskien Vapaavuoren tviittiä).
Siunattua ramadania siis toivottelee.Common greetings during Ramadan are "Ramadan Mubarak" or "Ramadan Kareem", which wish the recipient a blessed or generous Ramadan.https://en.wikipedia.org/wiki/Ramadan