Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Bolsvikki pistää Yleä ruotuun jotta hänen käsityksensä sanavapautensa toteutuu.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005683967.html
Ylen päätoimittaja syyttää kansanedustaja Timo Harakkaa poliittisesta painostuksesta – ”Harvinainen tapaus”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja
”Koen Timo Harakan toiminnan erittäin voimakkaaksi yritykseksi vaikuttaa Ylen journalismiin”, päätoimittaja Jouko Jokinen kommentoi.

Harakka olisi halunnut valjastaa YLE:n oman oppositiopolitiikan esittäjäksi. Nyt ketuttaa, kun vanhat toverit eivät lähteneet mukaan juttuun.
 
Bolsvikki pistää Yleä ruotuun jotta hänen käsityksensä sanavapautensa toteutuu.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005683967.html
Ylen päätoimittaja syyttää kansanedustaja Timo Harakkaa poliittisesta painostuksesta – ”Harvinainen tapaus”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja
”Koen Timo Harakan toiminnan erittäin voimakkaaksi yritykseksi vaikuttaa Ylen journalismiin”, päätoimittaja Jouko Jokinen kommentoi.
Tuppurainen Tappuraisen takuumiehenä.
 
Hallitus siivoaa perussuomalaisten perintöä, ja sisäministeri Kai Mykkänen on vainunnut vaalien lähestymisen
17.5.2018 21:00 Päivitetty: 15.5.2018 11:15

ISTOCK
maahanmuutto.jpg

Pääkirjoitukset
DEMOKRAATTI
SDP:n pää-äänenkannattaja

Ulkoministeri Timo Soinin(sin.) poliittisen uran hissinä toimi rikosoikeuden rajoja koetellut maahanmuuttovastaisuus. Perussuomalaisten hajoamiseeen johtanut vuoden takainen puheenjohtajavaali teki projektista lopun ja maahanmuuttovastaisuudesta opposition pienpuolueen agendan.

Muutos on tuskin Suomessakaan pysyvä. Sitä mukaa, kun aihe elää ja saa kannatusta, se vaikuttaa myös politiikan yleislinjaan.

Perussuomalaisten edessä pari vuotta sitten taipuneet keskusta ja kokoomus ovat tästä esimerkkejä.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus joutui pian työnsä aloitettuaan ratkomaan Euroopan laajuista pakolaiskriisiä, joka toi Suomeen lyhyessä ajassa runsaat 30 000 turvapaikanhakijaa.

Hallituksen jo valmiiksi haasteellista tehtävää vaikeutti hallitus itse. Eduskuntavaaleissa toiseksi tulleelle hallituspuolue perussuomalaisille maahanmuutto oli politiikan kovaa ydintä.
Epäkohtia halutaan korjata nyt, kun niiden korjaaminen on perussuomalaisten poistuttua mahdollista.​
Ensimmäisenä vuotenaan pakolaiskriisin säikäyttämä Sipilän hallitus sai aikaiseksi ulkomaalaislain muutoksen, joka vaikeutti oleskeluluvan saamista perhesiteiden perusteella. Laista ja sen tulkinnasta tuli niin tiukka, että sitä joudutaan EU-tuomioistuimen päätöksellä luultavasti muuttamaan.

Alaikäisenä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden oikeus perheenyhdistämiseen on Suomessa loppunut, kun hakija on kesken prosessin täyttänyt 18 vuotta. Jatkossa näin ei EU-tuomioistuimen päätöksellä voi olla.

Perussuomalaisten hajottua hallitukseen jäänyt siniset on menettänyt ison osan vaikutusvallastaan. Puolue on myös lieventänyt maahanmuuttovastaisuuttaan ja kadottanut kannatuksensa.
Taustalla on aitoja, paljon Suomen tilannetta suurempia poliittisia kysymyksiä, mutta myös oikeistopopulistisen ruotsidemokraattien vahva kannatus.​
Kokoomuksessa ja keskustassa on ryhdytty korjausliikkeeseen. Sisäministerin salkkua nykyisin hoitava Kai Mykkänen(kok.) on vainunnut vaalien lähestymisen.

Maahanmuuttoviraston käytäntöjä, joita lukuisat kansalaisjärjestöt ja oikeusoppineet ovat arvostelleet, käydään parhaillaan läpi yhdessä järjestöjen kanssa.

Epäkohtia halutaan korjata nyt, kun niiden korjaaminen on perussuomalaisten poistuttua mahdollista. Hanketta on syytä lämpimästi kannattaa.
Ruotsissa ja Tanskassa tiukempaa maahanmuuttolinjaa ovat ajaneet myös demarit.

Ruotsin demarit ovat ensi kertaa nostaneet maahanmuuton yhdeksi vaaliteemoistaan.

Taustalla on aitoja, paljon Suomen tilannetta suurempia poliittisia kysymyksiä, mutta myös oikeistopopulistisen ruotsidemokraattien vahva kannatus.

Maahanmuutosta puhuminen on vaaleissa ja muutenkin toivottavaa. Samalla on hyvä ymmärtää, että keskustelu palvelee helposti puolueita, jotka eivät karsasta ulkomaalaisvastaista, rasistista retoriikkaa.

SDP on aivan oikein arvostellut Tanskan demareiden rajat kiinni -henkisiä linjauksia.

Nurkkakuntainen uusnationalismi ei saa uhata sosialidemokratian ideologista ydintä, joka perustuu ihmisten solidaarisuudelle, vapaudelle ja tasa-arvolle.
https://demokraatti.fi/hallitus-sii...i-mykkanen-on-vainunnut-vaalien-lahestymisen/
 
”Puna-armeija ei saanut Suomen armeijaa polvilleen, mutta…” – LM: Naisten asepalvelus jäihin?
18.5.2018 07:05 Päivitetty: 18.5.2018 07:05

LEHTIKUVA / MAIJA SAARI
armeija.jpg


Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) väläyttää Lännen Median haastattelussa, että naisten vapaaehtoinen asepalvelus jäädytetään joksikin aikaa. Niinistö korostaa, ettei hänellä ole mitään naisten palvelusta vastaan.

– Naiset tekevät loistavaa työtä puolustusvoimissa, mutta säästöjä on kerättävä, hän sanoo.
Niinistön mukaan yksi vaihtoehto olisi, että naisia ei oteta yhtenä vuonna lainkaan palvelukseen. Tämä toisi hänen mukaansa neljän miljoonan euron säästöt.

– Kevyempi malli olisi se, että naisia otettaisiin vain yhdessä saapumiserässä, jolloin säästö puolittuisi, ministeri sanoo.
Lännen Median mukaan ministeriö esittää myös, että kriisinhallintatyöstä säästetään. Lisäksi ministeri kertoo vielä yhdestä säästöehdotuksesta.

– Aikoinaan puna-armeija ei saanut Suomen armeijaa polvilleen, mutta on vaara, että Senaatti-kiinteistöt saavat. Se nyhtää meidät puhtaiksi korkeilla vuokrillaan, mutta me käymme vastaiskuun.

– Kiinteistöt on saatava takaisin Puolustusvoimille. Meillä on oma hyvä rakennuslaitos, jossa on satoja työntekijöitä. Mittamme on Senaatin kanssa nyt täynnä, ministeri jatkaa.

Puolustusvoimien kiinteistöt siirrettiin Senaatti-kiinteistöille Paavo Lipposen(sd.) hallituskaudella.

Armeijaa uhkaa jälleen rahapula parin vuoden kuluttua. Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti puolustushallinnolta viedään rahaa porrastetusti vuodesta 2020 lähtien.
 

– Kiinteistöt on saatava takaisin Puolustusvoimille. Meillä on oma hyvä rakennuslaitos, jossa on satoja työntekijöitä. Mittamme on Senaatin kanssa nyt täynnä, ministeri jatkaa.

Puolustusvoimien kiinteistöt siirrettiin Senaatti-kiinteistöille Paavo Lipposen(sd.) hallituskaudella.


Tunnen täällä meilläpäin rajavartiolaitoksen väkeä, jotka ovat kurkkua myöten täynnä Senaatti-kiinteistöä. Oletan että PV:n puolella tilanne on samanlainen.
 
– Kiinteistöt on saatava takaisin Puolustusvoimille. Meillä on oma hyvä rakennuslaitos, jossa on satoja työntekijöitä. Mittamme on Senaatin kanssa nyt täynnä, ministeri jatkaa.

Puolustusvoimien kiinteistöt siirrettiin Senaatti-kiinteistöille Paavo Lipposen(sd.) hallituskaudella.

Tunnen täällä meilläpäin rajavartiolaitoksen väkeä, jotka ovat kurkkua myöten täynnä Senaatti-kiinteistöä. Oletan että PV:n puolella tilanne on samanlainen.
Eikös senaatti-kiinteistöt ole valtion omistama? On jotenkin järjetöntä siirtää rahaa oikeasta taskusta vasempaan ja sitten ihmetellä asiaa. Rahaa myös ns. katoaa matkalla turhaan hallintoon.
 
Eikös senaatti-kiinteistöt ole valtion omistama? On jotenkin järjetöntä siirtää rahaa oikeasta taskusta vasempaan ja sitten ihmetellä asiaa. Rahaa myös ns. katoaa matkalla turhaan hallintoon.

Juurikin näin. Ja se mitä olen ukkoja tarinoittanut, niin Senaatti nyhtää hel-vetin korkeaa vuokraa. Vastineeksi tilat ovat huonossa kunnossa ja kiinteistöhuolto toimii surkeasti.
 
Samalla on hyvä ymmärtää, että keskustelu palvelee helposti puolueita, jotka eivät karsasta ulkomaalaisvastaista, rasistista retoriikkaa.

Snipsaisu yltä, tosta sosDemijutusta.

Eli keskustelu aiheesta on kiellettävä, vissiin?:cool:
 
https://blogit.iltalehti.fi/jussi-niinisto/2018/05/18/senaatti-kiinteistot-pilkottava/
Senaatti-kiinteistöt pilkottava
18tou2018
Kirjoittanut Jussi Niinistö | 3 Kommenttia

Puolustushallinnon käytössä olevat rakennukset on syytä siirtää takaisin omaan omistukseen.
Senaattikiinteistöt siirtyi vuoden 2016 alusta uuteen vuokramalliin, joka jäljittelee markkinoiden vuokrajärjestelmiä eikä huomioi riittävästi asiakkaiden tarpeita. Nyt rahaa lapioidaan valtion budjetista Senaatti-kiinteistöille, jonka pääoma kasvaa vuokralaisten ja veronmaksajien kustannuksella.
Puolustushallinnon kiinteistökannasta noin 40 % on erilaisia varastoja, joilla ei ole samanlaista elinkaarta kuin vaikkapa Helsingin keskustan arvokiinteistöllä. On epätodennäköistä, että useimpia näistä varastoista ikinä peruskorjattaisiin. Käytännössä sen jälkeen kun tilaan sidottu investointi on kuoletettu, puolustushallinto maksaa vuokraa entiseen tapaan, vaikka kustannukset omistajalle ovat marginaalisia.
Puolustusvoimien sodan ajan johtamispaikkojen, varastojen, järjestelmien hajauttamismahdollisuuksien sekä muiden valmiutta ja varautumista palvelevien kiinteistöjen osalta nykyinen vuokrajärjestelmä ohjaa maanpuolustuskyvyn heikentämiseen. Tilojen vuokrat ylittävät niistä valtiolle aiheutuvat kustannukset. Missään muussa Pohjoismaassa ei ole ollut perusteita yhdistää puolustushallinnon ja muun valtion kiinteistökannan omistajahallintaa samaan laitokseen ja samaan järjestelmään.
Puolustusvoimien vuokrasopimukseen tehtiin vuonna 2016 merkittävä 36 miljoonan euron vuokrankorotus peruskorjauksen mahdollistamiseksi. Siitä huolimatta esimerkiksi kasarmien ilmanvaihdon saattaminen lainsäädännön edellyttämälle tasolle katsotaan edelleen vuokravaikutteiseksi perusparannukseksi, joten vuokrat nousevat peruskorjauksen yhteydessä entiseen malliin – jopa kaksikertaisiksi.
Nykyisessä vuokrajärjestelmässä tilahallinnan kustannukset ylittävät lähivuosina 11 % sotilaallisen maanpuolustuksen menoista ja voivat jopa kaksinkertaistua vuosikymmenen kuluessa. Kustannusvaikutus on kestämätön ja vaarantaa puolustusvoimien toiminnan ja materiaalisen kehittämisen. Riskinä on seuraavan vuosikymmenen aikana vuosittaisten vuokrien kasvu jopa sadoilla miljoonilla euroilla.
Puolustushallinnon kiinteistöihin liittyy merkittäviä erityispiirteitä. Tilat sisältävät sotasalaisuuksia, joten niiden on täytettävä erityisiä turvallisuusvaatimuksia ja tilojen käytettävyyden jatkuvuus on pystyttävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Puolustusvoimien tilojen erityispiirteet tekevät niistä ns. käyttäjäsidonnaisia eli sijoittajille epäkiinnostavia, koska vuokralaisen luopuessa tilasta on sille vaikea keksiä taloudellisesti mielekästä käyttöä.
Puolustusvoimien toimitilakustannukset ovat nyt vuositasolla noin 260 miljoonaa euroa, josta rakennuskantaan liittyvää pääomavuokraa Senaatti-kiinteistöille on noin 150 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat pyrkii rajoittamaan vuotuiset kiinteistöinvestoinnit noin 60 miljoonan euron tasolle ja sitä suunnataan mahdollisimman paljon nykyisen rakennuskannan korjaamiseen.
Puolustushallinnon osalta tulee luopua vuokramarkkinan matkimisesta ja lähteä siitä, että puolustushallinto on kuin omistusasunnon omistaja. Arkielämässä asunnon omistaja maksaa ottamansa pankkilainan korkoineen. Sen lisäksi hän maksaa vastiketta kiinteistön ylläpidon kulujen kattamiseksi. Kun laina on maksettu, omistamisesta tulee aina vuokra-asumista edullisempaa.
Omistusasuja kantaa riskin omistamastaan kiinteistöstä. Puolustusvoimat tekee näin jo vuokralaisena. Vuokrasopimusten irtisanominen on ollut käytännössä erittäin hankalaa tai mahdotonta. Arvottomien rakennusten purkaminenkin on jäänyt käyttäjän vastuulle. Voidaan kysyä, mikä on se riski, jonka omistajahaltija eli Senaatti-kiinteistöt kantaa?
Esitän, että puolustushallinnon toimitilojen omistajuuden hallinta siirretään uuteen laitokseen, joka rakennetaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympärille. Laitokselle mahdollistettaisiin valtion lainanottokyvyn hyödyntäminen – kuten on Senaatti-kiinteistöilläkin – rakennusten kunnon turvaavan rahoituksen varmistamiseksi. Tässä järjestelmässä valtion kiinteistönomistus olisi edelleen erittäin laajalti keskitetty, mutta maanpuolustuksen tarpeet olisi edes minimitasolla huomioitu.
Aihe esillä myös haastattelussani tänään Lännen Mediassa.
Kategoriat: Blogimerkintä, Politiikka, puolustuspolitiikka
 
Eikös senaatti-kiinteistöt ole valtion omistama? On jotenkin järjetöntä siirtää rahaa oikeasta taskusta vasempaan ja sitten ihmetellä asiaa. Rahaa myös ns. katoaa matkalla turhaan hallintoon.

Ei ole montaa vuotta, kun kuulin radiouutisista senaatti kiinteistön toimivan jatkossa ns. omakustannehintaan. Sitä ennen ilmeisesti valtion kiinteistöfirma oli nyhtänyt voittoa vuokraamalla valtion toiminnoille kiinteistöjä. Ilmeisesti parannettavaa on vieläkin.

Piti etsiä tuo uutinen. Sen verran järjettömälle se taskuleikki kuulosti, että aloin epäilemään muistiani.
https://yle.fi/uutiset/3-7671695
 
Ei ole montaa vuotta, kun kuulin radiouutisista senaatti kiinteistön toimivan jatkossa ns. omakustannehintaan. Sitä ennen ilmeisesti valtion kiinteistöfirma oli nyhtänyt voittoa vuokraamalla valtion toiminnoille kiinteistöjä. Ilmeisesti parannettavaa on vieläkin.

Piti etsiä tuo uutinen. Sen verran järjettömälle se taskuleikki kuulosti, että aloin epäilemään muistiani.
https://yle.fi/uutiset/3-7671695

Näin sivusta seuraajana yksi julkisen talouden tasapainottamisen keskeisimpiä ongelmia tuntuu olevan kokonaisvaltaisen ajattelun puute. Jokainen tulosyksikkö seuraa omaa budjettiaan, yksi säästää ja toinen valittaa kulujen kasvusta seurauksena. Nollasummapeliä, taskut vaan vaihtuu. Pahimmillaan "säästön" lopputulos on pahasti negatiivinen.

Ex-vaimo oli julkisella puolella töissä ja näin tämän hyvin konkreettisesti vierestä riittävän pienessä ja hahmotettavassa mittakaavassa. Hölmöläisen hommaa kuin valon kantaminen säkillä sisään.

-liikennevirasto: sammutetaan katuvalot niin säästämme sähköä eikä tarvitse lamppujakaan vaihtaa.
-terveystoimi: kaatumistapaturmat kasvaneet pimeillä kaduilla rajusti. terveyskeskuksiin tarvitaan lisäresursseja, palvelut ruuhkautuneet.
-liikennevirasto: lisäämme katujen suolausta.
 
Näin sivusta seuraajana yksi julkisen talouden tasapainottamisen keskeisimpiä ongelmia tuntuu olevan kokonaisvaltaisen ajattelun puute. Jokainen tulosyksikkö seuraa omaa budjettiaan, yksi säästää ja toinen valittaa kulujen kasvusta seurauksena. Nollasummapeliä, taskut vaan vaihtuu. Pahimmillaan "säästön" lopputulos on pahasti negatiivinen.

Ex-vaimo oli julkisella puolella töissä ja näin tämän hyvin konkreettisesti vierestä riittävän pienessä ja hahmotettavassa mittakaavassa. Hölmöläisen hommaa kuin valon kantaminen säkillä sisään.

-liikennevirasto: sammutetaan katuvalot niin säästämme sähköä eikä tarvitse lamppujakaan vaihtaa.
-terveystoimi: kaatumistapaturmat kasvaneet pimeillä kaduilla rajusti. terveyskeskuksiin tarvitaan lisäresursseja, palvelut ruuhkautuneet.
-liikennevirasto: lisäämme katujen suolausta.
Olen monasti sanonut kun kunnallispolitiikkaa on tullut seurattua että budjetit ei näe toisiaan eikä keskustele keskenään. Sama homma pyörii isommin valtiolla. Valitettava seuraus on suuri virkamies armeija joka pyörittää huonosti toimivaa palettia vuodesta toiseen.
 
Sote ja Orpon mustatut maakohtaiset verotiedot
Julkaistu: 09.05.2017
kuva_sotetiedot.jpg

Hallitus julkisti tänään esityksensä laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (sote-lakiesitys). Laissa säädetään mm. suurten kansainvälisesti toimivien sote-palveluntuottajien velvollisuudesta julkiseen maakohtaiseen veroraportointiin. Maakohtainen raportointi pyrkii tekemään näkyväksi aggressiiviset verosuunnittelukuviot ja siten vaikeuttamaan kansainvälisten sote-yritysten verovälttelyä.
Maakohtaisen raportointivelvoitteen luulisi antavan aihetta meille vero-oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden puolesta taisteleville todelliseen riemujuhlaan. Finnwatch on lobannut julkisen maakohtaisen veroraportoinnin puolesta jo usean vuoden ajan alkaen valtionyhtiöistä aina kaikkiin vuotuiselta liikevaihdoltaan yli 40 miljoonan euron monikansallisiin suuryrityksiin. Maakohtaisten raporttien avulla voitaisiin arvioida sote-uudistuksen verovaikutuksia eli sitä, maksavatko sote-yritykset vastuullisesti oikean määrän veroja oikeaan paikkaan eli sinne, missä yrityksen voitto ja arvo syntyvät.
Sote-lakiesitys on verotietojen avoimuuden lisäämisessä kuitenkin täysfloppi, ja veroja välttelevät yritykset voivat alkusäikähdyksen jälkeen huokaista helpotuksesta, ainakin toistaiseksi. Sitovan julkisen raportointivelvoitteen säätäminen suurille sote-konserneille on toki pieni askel eteenpäin, mutta raportista on jätetty tieten tahtoen pois aivan perustavanlaatuisia tilinpäätöstietoja, mistä syystä raportointi ei toimi. Uudistus nykyisellään merkitsisi rähmälleen kaatumista puolimatkassa – kisassa, jossa vain maaliin pääseminen ratkaisee.
Finnwatch on esittänyt, että maakohtaisen raportoinnin lähtökohdaksi tulisi asettaa verotusmenettelylain (VML) 14 e §:n maakohtaiset tiedot, joita kaikkein suurimmat kansainväliset yritykset joutuvat jo nyt raportoimaan veroviranomaisille – näitä tietoja on seitsemän kappaletta, joista lakiluonnoksesta puuttuu peräti neljä eli yli puolet. Puuttuvat tiedot ovat: I) voitto tai tappio ennen veroja, II) oman pääoman kirjanpidollinen arvo, III) työntekijöiden lukumäärä sekä IV) muu aineellinen omaisuus kuin rahavarat. Lisäksi liikevaihdon tilalle on syytä lakisystematiikkaan perustuvista yhdenmukaisuussyistä vaihtaa V) tulot, jotka tulisi VML 14 e §:n perusteluiden mukaisesti eritellä konsernin sisäisiin ja ulkoisiin tuloihin.
Finnwatch on vaatinut myös, että VML 14 e §:n tietojen lisäksi tulisi julkisesti raportoida VI) henkilöstökulut ja VII) liikevoitto, jotka myös puuttuvat sote-lakiluonnoksesta. Henkilöstökulutietojen lisäksi voitaisiin pyytää tiedot myös (VIII) ulkopuolisilta ostetuista palveluista. Työntekijätiedot tarvitaan, koska niiden avulla voidaan arvioida yrityksen maakohtaista taloudellista toimintaa sekä henkilöstöön liittyviä rahavirtoja ja niihin liittyvää mahdollista verosuunnittelua. Erityisesti lääkärien tiedetään minimoineen veroja muuntamalla palkkatulonsa kevyemmin verotettaviksi työpanososingoiksi ja luontoiseduiksi, eikä näitä veroetumahdollisuuksia ole kokonaan poistettu muutama vuosi sitten säädetyllä lakimuutoksella. Liikevoitto (eli liiketoiminnan tulos ennen korkoja, veroja, voitonjakoa ja tilinpäätössiirtoja) on tarpeen, koska pelkästä liikevaihdosta ja tilikauden tuloksesta ei saa kuvaa esimerkiksi keinotekoisia veroetuja tavoittelevista rahoitusjärjestelyistä.
Kokonaiskuva sote-yrityksen veronmaksusta muodostuu siten yhteensä kolmestatoista tietoelementistä, joista hallituksen esittämästä raportoinnista puuttuu peräti kuusi. Jokainen ymmärtää, että jos palapelistä puuttuu puolet paloista, ei kokonaiskuvasta saa mitään tolkkua. Raportointi ei tällaisena täytä tehtäväänsä eikä kerro riittävästi sote-yritysten veronmaksusta.
Erityisesti VML 14 e §:ssä säädettyjen tietojen pois jättäminen on hämmentävää. Kaikkein suurimmat monikansalliset yritykset joutuvat jo nyt kaivamaan kirjanpidoistaan kyseiset tiedot, ja EU:ssa keskustellaan juuri näiden tietoelementtien julkisesta raportoinnista. Kyse on kourallisesta liiketoiminnan perustiedoista, joita OECD ja EU pitävät kaikkein keskeisimpinä verovalvonnan ja aggressiivisen verosuunnittelun arvioimisen kannalta. Kaikkien VML 14 e §:n perustilinpäätöstietojen raportoiminen tarkoittaisi yrityksille minimaalista lisätyötä – Euroopan komission selvitykset osoittavat, että julkisesta maakohtaisesta raportoinnista kaikkein suurimmille monikansallisille yrityksille aiheutuvat lisäkustannukset olisivat yli päätään merkityksettömiä (”insignificant”). Sote-yritysten maakohtaisen raportin puutteita suhteessa VML 14 e §:ssä säädettyyn ei voi pitää lainsäädännön systematiikankaan kannalta perusteltuna.
Selkeiden tietopuutteiden lisäksi sote-lakiesitys jättää epäselväksi, mikä suurkonserniin kuuluvista osapuolista on velvollinen raportoimaan lain vaatimat tiedot. Sote-laissa tulee siksi säätää selkeämmin siitä, että esimerkiksi ulkomaisen suuren konsernin tai yrityksen suomalaisen tytäryhtiön tai kiinteän toimipaikan tulee antaa maakohtainen raportti koko ulkomaisen yritysryhmän osalta ulkomaita myöten, jos yrityksen ylin emoyhtiö on ulkomainen. Mallia sääntelytekniikkaan voidaan soveltuvin osin ottaa VML 14 d §:stä, jossa säädetään veroviranomaisille annettavaan maakohtaiseen veroraportointiin velvoitetuista.
Miksi yli puolet VML 14 e §:n tiedoista on jätetty pois sote-yritysten maakohtaisesta raportointivelvoitteesta ja miksi raportointiin velvoitetuista ei ole säädetty selkeämmin? Tällä ei ole löydettävissä mitään muuta järjellistä perustetta, kuin tahallinen sote-uudistuksen verotuottovaikutusten arvioimisen hämärtäminen – halu säilyttää aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia sekä suojella veroja vältteleviä yrityksiä julkisuudelta. Hallitusneuvotteluissa osa neuvottelijoista lienee ollut julkisen maakohtaisen raportoinnin puolesta ja osa vastaan, ja tänään julkistettu hallituksen esitys on väännön seurauksena aikaansaatu epäkelpo, toimimaton kompromissi. Se ei tyydytä eikä hyödytä nykymuodossaan ketään. Esimerkiksi henkilöstömäärien ja -kulujen piiloon jääminen on omiaan luomaan sote-yrityksille kannustimia siirtyä korkokikkailusta henkilöstökuluihin liittyvään verokikkailuun.
Maakohtaisen raportoinnin vesittäminen on erikoista, sillä kaikki hallituspuolueet ovat ainakin julkisuudessa olleet huolissaan sote-uudistuksen verotuottovaikutuksista. Esimerkiksi Kokoomuksen puheenjohtaja ja valtionvarainministeri Petteri Orpoantoi vielä maaliskuussa ymmärtää, että kaikkien sote-palveluita tarjoavien yritysten pitäisi tehdä maakohtaiset tilinpäätökset ja niiden olisi maksettava verot Suomeen. Tämä lupaus on sote-lakiesityksellä nyt rikottu.
Onneksi sote-laki on verovastuun osalta pelastettavissa vielä eduskuntakäsittelyssä. Niin Petteri Orpolla kuin hallitus- ja oppositiopuolueiden kansanedustajilla on tilaisuus osoittaa huolensa verotuottovaikutuksista todellisiksi esittämällä eduskunnan valiokuntakäsittelyissä yllä mainitut välttämättömät muutokset sote-lakiin. Maakohtaisen raportoinnin avulla suurten sote-konsernien veronmaksusta on saatava riittävä kokonaiskuva.
Olemme koonneet 15 keskeistä kysymystä ja vastausta siitä, miksi suuryrityksille tulee säätää julkinen maakohtainen raportointivelvoite sote-uudistuksen yhteydessä. Tietopaketti on saatavilla täällä >>
Finnwatchin pykäläkohtainen muutosehdotus sote-lakiesityksen maakohtaista raportointia koskevaan lainkohtaan on puolestaan saatavilla täällä >>
Muutosehdotusta on päivitetty 10.5. klo 15:00 (veronkorotuksen tilalle sanktioksi vaihdettu 5 prosentin uhkasakko).
https://www.finnwatch.org/fi/blogi/451-sote-ja-orpon-mustatut-maakohtaiset-verotiedot
 
Orpo piru petaa ainoastaan sitä eläketurvapaikkaa jonkun SOSE yhtiön hallituksessa... :)
Eikös kokoomuksesta ole ollut tapana siirtyä uusiin hommiin kun ensin on ollut valmistelemassa/päättämässä jonkun alan lainsäädätöä ja sen jälkeen siirrytään sen lainsäädännön piirissä olevien yhtiöiden palvelukseen ja kepulit ja demarit siirtyy ryssän konsulteiksi, vasemmistoliitto ja vihreät siirtyvät hoitamaan kuntien hyväveliverkostoa, jokaisella puolueella on omat täkeäksi koetut alueet.
 
Taitaa kuvitella hieman liikoja..
suurin ad hominem -ripuli, mitä Suomen kansa on koskaan miesmuistiin kohdannut
:ROFLMAO::ROFLMAO:

Susanna Koski syyttää kiivaasta keskustelusta vasemmistoa: "Pahin henkilökohtainen hyökkäys miesmuistiin"
Pressiklubissa esiintynyt Koski uskoo, että yksittäisiä kansanedustajia yritetään hiljentää puhumasta vaikeista asioista.
Susanna Koski
18.5.2018 klo 21:17
13-3-10203511.jpg


Työtön Anna-Maija Tikkanen ja kansanedustaja Susanna Koski (kok.) keskustelevat Kuplat-sarjan pitkässä versiossa.
17-6372357f4a79a13ed3.jpg

Tatu Kuukkanen

Kuluneen viikon suosituin puheenaihe on ollut kansanedustaja Susanna Kosken (kok.) ja työttömän Anna-Maija Tikkasen kohtaaminen Ylen Kuplat-ohjelmassa. Koski esiintyi monen mielestä ylimielisesti ja aihetta vatvottu jokaisessa mediassa pitkin viikkoa.

Ylen Pressiklubissa esiintymistään selittelemään saapunut Koski näki koko kohun vasemmiston masinoimana lokakampanjana, häneen kohdistuneena, järjestelmällisesti suunniteltuna henkilökohtaisena hyökkäyksenä.
– Kun viha kohdistuu yhteen henkilöön, kyse on sotakielellä ilmaistuna, näin karrikoiden, vastustajan eliminoinnista.

Suomalaisessa kontekstissa se on ihan saavutus, jos on kyseessä vasemmiston vihollinen, Koski muotoili sanansa.

Kosken mukaan hänen ympärillään pyörinyt kohu on "suurin ad hominem -ripuli, mitä Suomen kansa on koskaan miesmuistiin kohdannut". Tällä Koski tarkoitti henkilöön käyvää hyökkäystä, jossa huomio keskitetään keskusteltavan aiheen sijasta yksittäiseen henkilöön.

– Samaa tapahtui aktiivimallin kanssa. Tarkoitus on traumatisoida Suomen päättäjät, ettei esimerkiksi sosiaaliturvaa uudistettaisi.

Kosken mukaan yksittäisiä poliitikkoja yritetään tällä tavalla hiljentää.

Pressiklubissa käsiteltiin erityisesti kohtaa, jossa Koski vastasi, että "meillä jokaisella on kuule rajoitteitta" ja nauroi päälle, kun työtön Anna-Maija Tikkanen kertoi omista rajoitteistaan. Moni sanoi, että Kosken rajoite on täydellinen empatiakyvyttömyys. Koski vastasi, että hän vain yritti hakea ratkaisuja. Hänen mukaansa politiikassa järjen käyttö tunteiden sijaan on hyvin tärkeää.

– Mä kyllä koin, että puhuin ihmiselle hänen mahdollisuuksiensa kautta. Se on mun mielestä ihan hyveellistä politiikkaa. Se on ehkä tässä yhteiskunnassa laajemminkin vika, että lähestytään rajoitteiden kautta, eikä mietitä sitä, mikä kaikki olisi jonkun kohdalla mahdollista, Koski sanoi.
https://yle.fi/uutiset/3-10213188?origin=rss
 
Tämä nainen taitaa olla Suomen tulevaisuuden politiikkoja, ainakin on munaa enemmän kuin koko vasemmistolla.
Eikä vasemmistolla ole enään edes mitään virkaa, ammattiyhdistykset ja koko muu vasemmiston voima murenee, ainoa tehtävä näyttää ammattiyhdistyspomoilla olevan omanpalkan nostaminen.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005686379.html
Susanna Koski Pressiklubissa: Somekohu oli vastapuolen suunnitelmallinen operaatio – ”Suomessahan on saavutus päätyä vasemmiston viholliseksi”
 
Hesarista on näemmä tullut Harakan julistusten alusta ja uusi SDPn äänenkannattaja.
https://www.hs.fi/paivanlehti/19052018/art-2000005686394.html
Kansanedustaja Timo Harakka haluaa eroon lobbareiden veroeduista – Sdp:n vero-ohjelman arkkitehti kehottaa jokaista puoluetta tutustumaan verotuksen ”pyhään kirjaan”
Timo Harakka haluaa tehdä demareista verotuksen saralla Suomen johtavan markkinatalouspuolueen. Kokoomuksen verolinjauksia Harakka sättii eturyhmäpolitiikaksi.
 
Back
Top