Pääministeri Löfven perustelee HS:lle kriisioppaan jakamista: Ruotsalaiset ovat tuudittautuneet harhaluuloon, että yhteiskunta toimii aina
”On aika kiinnittää ihmisten huomio siihen, että näin ei ehkä aina ole”, Löfven sanoi. Suomen pääministerin Juha Sipilän mukaan Suomessa vastaavaan ei ole tarvetta, koska kokonaisturvallisuuden käsite on syvälle juurtunut suomalaisten mieliin.
Julkaistu: 22.5. 19:53
RUOTSIN UUSI
ohjevihkonenkansalaisille sodan tai kriisin varalta on tarpeen, koska ruotsalaiset ovat tuudittautuneet siihen väärään käsitykseen, että yhteiskunta pystyy toimimaan normaalisti kaikissa olosuhteissa. Näin kommentoi Ruotsin pääministeri
Stefan Löfven huomiota herättänyttä vihkosta, joka on määrä jakaa jokaiseen kotiin kuun vaihteessa.
”Emme normaalisti ajattele, mitä kriisin aikana tapahtuu. Otamme annettuna sen, että yhteiskunta toimii aina”, Löfven sanoi.
”On aika kiinnittää ihmisten huomio siihen, että näin ei ehkä aina ole. Päinvastoin, on todennäköisempää, että jotain tapahtuu.”
Löfven kommentoi opasvihkosta HS:lle Pohjoismaiden pääministerien epävirallisen kokouksen yhteydessä. Kokous järjestetään Ruotsissa Örnsköldvikissä ja Ulvön saarella sen edustalla.
SUOMEN pääministerin Juha Sipilän (kesk) mukaan Suomessa vastaavan oppaan laatimista ei ole harkittu.
”Suomessa on aika hyvä koulutus kansalaisille ja kokonaisturvallisuuden käsite on aika syvälle juurtunut suomalaisiin mieliin”, hän sanoi suomalaistoimittajille Ulvön laiturilla.
”Ei ole ainakaan suunnitelmissa mitään tällaista tehdä.”
Sipilä arvioi, että opasvihkosen lähettämisen taustalla saattavat olla myös Ruotsin lähestyvät vaalit. Ruotsissa järjestetään valtiopäivävaalit syyskuussa.
HS TUTUSTUI opasvihkoseen.
Siinä puhutaan sotilaallisen uhan lisäksi luonnonkatastrofeista, elintarvikepulasta, sähkönjakelun häiriöistä, tahallisesta väärän informaation levittämisestä ja terrori-iskuista. Siinä listataan esimerkkejä, joiden tarkoituksena vaikuttaa olevan saada kansalaiset havaitsemaan, miten haavoittuvia yhteiskuntaa ylläpitävät järjestelmät ovat.
Täältä voit lukea perusteellisemman jutunvihkosen sisällöstä.
Ruotsi on elänyt 200 vuotta rauhan aikaa. Oppaassa kerrotaankin, että Ruotsissa ei ole pitkään aikaan varauduttu sodan uhkaan. Sen mukaan hallitus on kuitenkin nyt päättänyt vahvistaa myös varautumista mahdolliseen sotaan.
”Emme näe välitöntä uhkaa maallemme, mutta meidän on valmistauduttava muihinkin tilanteisiin kuin siihen että kaikki jatkuu täydellisenä”, Löfven selittää.
EDELLISEN KERRAN Ruotsissa julkaistiin vastaavat ohjeet kylmän sodan aikaan vuonna 1961.
Nytkin suurvaltasuhteet ovat kiristyneet.
Uuden kylmän sodan paluusta puhuttiin viimeksi paljon kaksoisagentti
Sergei Skripalin ja hänen
Julija-tyttärensä
myrkytysskandaalinyhteydessä.
Tarkoittaako tämä, että Ruotsin näkökulmasta maailman tilanne on nyt samankaltainen kuin kylmän sodan vuosina?
”Ei”, Löfven kiistää.
”Se tarkoittaa vain, että liian pitkä aika on kulunut siitä, kun tällainen opas viimeksi lähetettiin kansalaisille. Elämme siinä väärässä käsityksessä, että kaikki sujuu aina saumattomasti yhteiskunnassamme.”
RUOTSISSA järjestettävä Pohjoismaiden pääministerien epävirallinen kokous jatkuu vielä huomenna keskiviikkona.
Sen virallisella asialistalla ovat pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen, ajankohtaiset EU-asiat sekä kansainväliset kysymykset, kuten Syyrian ja Pohjois-Korean tilanne.
Huomenna keskiviikkona pääministerit keskustelevat etenkin 5g-verkkoon liittyvistä mahdollisuuksista ja yhteistyöstä.
Kokouksen kevyempään antiin kuului tiistaina tutustuminen Ulvön paikalliseen ylpeyteen, hapansilakkaan.
SIPILÄ PITI tiistaina kollegoilleen alustuksen, jossa hän käsitteli Itämeren tilannetta ja sen piirissä kasvanutta jännitettä.
”Itämeri on eräänlainen lämpömittari siitä, mikä on idän ja lännen välinen suhde”, Sipilä sanoi. Hänen mukaansa lämpötila on kohonnut viiden viime vuoden aikana.
Huolimatta jännitteiden lisääntymisestä Sipilä korosti, että Venäjän kanssa halutaan tehdä käytännönläheistä yhteistyötä ja jatkaa dialogia.
Hän totesi, että Suomi on valmis järjestämään Arktisen neuvoston huippukokouksen, jossa aiheena olisi
musta hiili eli noki, joka sulattaa arktisen alueen jäätiköitä. Suomi on parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtaja, ja huippukokousideaa on
pitänyt esillä myös presidentti
Sauli Niinistö. Arktiseen neuvostoon kuuluvat myös Venäjä ja Yhdysvallat.
