Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Tämä nyt on taas tätä jälkiviisastelua sikäli, että Venäjän armeijaa aika moni piti ennen viime helmikuuta kovana palana, ei se ollut huhtasaariniikkojen yksinoikeus. Persujen NATO-kannat ovat olleet varsin valtavirtaisia, ei jäsenyyttä ole ajanut hirveästi muut kuin Kokoomus ja sekin aika ponnettomasti, koska asialle ei ollut riittävää kannatusta ennen Ukrainan sodan kiihtymistä Venäjän isoon hyökkäykseen helmikuussa. Samoin ajatus itsenäisestä puolustuksesta ei ole mitenkään poikkeuksellinen Suomessa, jos entistä (ja mielestäni erittäin ansioitunutta) puolustusministeriä muistellaan niin se argumentti oli paljolti sellainen, että pelättiin suomalaisten maanpuolustusinnon ja tuen nykyiselle asevelvollisuuteen perustuvalle järjestelmälle murenevan mikäli NATO:on hakeudutaan. Oliko pelko aiheellinen, sitä on vaikea tietysti sanoa, mutta ei se välttämättä ihan tuulesta temmattu ollut jos ajatellaan niitä tunnelmia missä täällä on eletty Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Nykyisessä tilanteessa näen jäsenyyden ennemmin kasvattavan sitä, koska Euroopan mittakaavassa suhteellisen vahvat asevoimat antavat tiettyä prestiisiä ja NATO-jäsenyys taas tietoisuuden siitä että pahassa paikassa ei enää tarvitse olla yksin.

Disklaimerina sen verran etten edellä mainitusta huolimatta pidä Niikkoa ja Huhtasaarta penaalin terävimpinä kyninä. En tosin monia muitakaan, mutta olisi ihan piristävää että ajaisivat joskus suomalaistenkin etua.
 
Esko Aholla ei ole yhtä yksittäistä neuvoa suomalaisyrityksille. Kiina on syytä tuntea ja tiedoista on osattava tehdä oikeat johtopäätökset. On kyettävä ennakoimaan ja sopeutumaan.

– Kiina on iso talous. Kaikella mitä siellä tapahtuu on välitön ja iso vaikutus suomalaisten hyvinvointiin.


Eskolla on vahvat meriitit venäjältä..
 
Kun on kerran sielunsa myynyt saatanalle, ei mikään tunnu enää missään. Mikä omatunto, mikä se sellainen on...?
Kun kerran Kiinan kanssa kuitenkin kauppaa tehdään, niin joidenkin on oltava iholla tunnistelemassa miten Kiina köllöttää ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa tai mitä uhkia se muodostaa.
Tässä mielessä on ihan sama kuka tuollaiseen tunnustelijan rooliin menee, varmaan mpnetissä jokainen naulataan persnuolijaksi. Minusta ihan turhaan, koska jonkun on oltava iholla.

Se miten Aho sitten onkin ajautunuttuohon rooliin on oma juttunsa. Ei Esko Aho tuollaista postia ota, vaan sen on joku hänelle antanut.
Pitäis kytköksiä ja motiiveja ehkä kysellä niiltä jotka Eskoa ajaa erilaisiin suuntiin.

Jokaiselle meistä raha kelpaa tuollaisesta hommasta. Turha kieltää. Kaikki vaan ei tykkää ulkomaan reissuhommista.

.
 
Kun kerran Kiinan kanssa kuitenkin kauppaa tehdään, niin joidenkin on oltava iholla tunnistelemassa miten Kiina köllöttää ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa tai mitä uhkia se muodostaa.
Tässä mielessä on ihan sama kuka tuollaiseen tunnustelijan rooliin menee, varmaan mpnetissä jokainen naulataan persnuolijaksi. Minusta ihan turhaan, koska jonkun on oltava iholla.

Se miten Aho sitten onkin ajautunuttuohon rooliin on oma juttunsa. Ei Esko Aho tuollaista postia ota, vaan sen on joku hänelle antanut.
Pitäis kytköksiä ja motiiveja ehkä kysellä niiltä jotka Eskoa ajaa erilaisiin suuntiin.

Jokaiselle meistä raha kelpaa tuollaisesta hommasta. Turha kieltää. Kaikki vaan ei tykkää ulkomaan reissuhommista.

.
Perussuomalaisen ei kannata lähteä tuommoiseen voi tulla sanomista.
 
Sberbankin hallituksen puheenjohtaja, Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva German Gref kertoi esittävänsä Sberbankin hallitukseen Ahoa.

Aho oli Venäjä-lobbari jo Sberbank-nimityksen aikaan ja toimi Suomalais-venäläisen kauppakamarin ja East Officen yhteishallituksen puheenjohtajana.

Venäläismediassa nostettiin Ahon Sberbank-nimityksen yhteydessä esiin Ahon rooli Skolkovo-säätiössä.

– Esko Aho on hyvin arvostettu henkilö, jolla on paljon arvovaltaa. Hän on ollut paljon tekemisissä high-tech-markkinoiden kanssa, Gref kommentoi uutistoimisto TASS:lle.


Aho on toiminut Skolkovossa sekä neuvoa-antavan elimen jäsenenä että puheenjohtajana teollisuuden neuvoa-antavassa elimessä, joka on ollut vastuussa ”avainyhtiöiden sitouttamisesta Skolkovon ekosysteemiin”.

Venäjää ja turvallisuuspolitiikkaa hyvin tunteva lähde sanoo IS:lle, että Venäjän näkökulmasta Aho on ollut Skolkovossa levittämässä ”venäläistä ilosanomaa”.

– Vähintään yhtä tärkeä puoli on hyötyä siitä, mitä lännestä voi saada irti. Se ei ole teollista vakoilua, mutta teollinen vakoilu toimii rinnalla, luodaan yhteistyömekanismeja, joiden tarkoituksena on tuottaa Venäjälle maksimaalinen hyöty ilman, että Venäjällä on ollut tarkoitus luopua itse mistään, lähde arvioi.

Lähteen mukaan Venäjän federaation innovaatiopolitiikalla on suora kytkentä sotilasteollisuuteen.

Amerikkalaisessa tutkimushankkeessa arvioitiin jo 2013, että Skolkovon säätiö on ollut tekemisissä puolustukseen liittyvän toiminnan kanssa jo joulukuusta 2011, jolloin säätiö hyväksyi ensimmäisen aseisiin liittyvän projektin, moottorin kehittämisen hypersooniselle risteilyohjukselle.


oma-esko-aho-asian-ytimessa-sberbank.jpg


Toinen Ahon luottamustehtävä, jota ei ole julkisuudessa käsitelty, on jäsenyys Ranepan neuvoa-antavassa toimielimessä. Aho kertoo toimineensa Ranepassa, presidentillisessä kansantalouden ja julkishallinnon akatemiassa, opetustyössä.

Ranepan rehtori toiminut Vladimir Mau painotti lokakuussa 2020 Putinin tavatessaan, että kyseessä on Putinin akatemia ja ainoa akatemia, joka toimii Venäjän presidentin alaisuudessa.

Mau kertoi tuolloin Putinille, että akatemian päätehtävänä on tuottaa ”isänmaallisesti koulutettuja opiskelijoita”.
 
Katainen ja Rinne itsekriittisinä. Venäjän kehitystä ei haluttu nähdä.

Katainen ja etenkin Rinne on poliitikkoina tavallaan vielä YYA - sukupolvea. Välillä tahtoo unohtua, miten kaikenkattavan tukahduttava Kekkoslandian ilmapiiri oli. Vaikka Kekkonen putosi pelistä pois jo1981 ja kuoli 1986, hänen luomansa umpijäykkä valtarakenne piti yllä omaa asemaansa pitkälle 90 - luvulle saakka ja sen kasvatit olivat vaikuttamassa hyvän aikaa vielä tämän jälkeenkin ja osittain vieläkin. Martti Ahtisaarta kiinnosti maailmanrauha liikaa jotta muutosta tässä valtarakenteessa olisi tapahtunut ja Halonen oli kekkoslainen taantumuksen airut idänsuhteissa.

Mutta hyvä että miettivät mitä meni pieleen. Menneitä ei voi muuttaa, mutta niistä voi ottaa oppia. Tämä kaksikko nimittäin vaikuttaa vielä pitkään, halusimme tai emme.

BTW, hieman ironisesti eturivin politiikan kärkkäin Venäjäkriitikko on ollut umpivihreä Heidi Hautala...
 
Viimeksi muokattu:
Katainen ja etenkin Rinne on poliitikkoina tavallaan vielä YYA - sukupolvea. Välillä tahtoo unohtua, miten kaikenkattavan tukahduttava Kekkoslandian ilmapiiri oli. Vaikka Kekkonen putosi pelistä pois jo1981 ja kuoli 1986, hänen luomansa umpijäykkä valtarakenne piti yllä omaa asemaansa pitkälle 90 - luvulle saakka ja sen kasvatit olivat vaikuttamassa hyvän aikaa vielä tämän jälkeenkin ja osittain vieläkin.
Kompromettoituneet ja ideologiansa pakottamat poliitikot käyttivät suurta valtaa aina 23.2.2022 asti, estämällä mm. NATO-jäsenyyden.

Nyt ne ovat hiljaa, mutta kuitenkin ovat. Ne pitäisi savustaa esille hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja tehdä julkisesti selväksi, että ei enää. Sinne ei pidä päästää enään yhtään heinäluomaa, kiljusta tai muistakaan puolueista.

Millä saataisiin media ja julkisuus perkaamaan nuo paskat pintaan siivotuksi huit hittoon? Koskeeko tuo edelleen liian monia, ja onko yle ja hs itse liian syvällä tuossa, että se olisi mahdollista.
 
Kompromettoituneet ja ideologiansa pakottamat poliitikot käyttivät suurta valtaa aina 23.2.2022 asti, estämällä mm. NATO-jäsenyyden.

Nyt ne ovat hiljaa, mutta kuitenkin ovat. Ne pitäisi savustaa esille hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja tehdä julkisesti selväksi, että ei enää. Sinne ei pidä päästää enään yhtään heinäluomaa, kiljusta tai muistakaan puolueista.

Millä saataisiin media ja julkisuus perkaamaan nuo paskat pintaan siivotuksi huit hittoon? Koskeeko tuo edelleen liian monia, ja onko yle ja hs itse liian syvällä tuossa, että se olisi mahdollista.
No, jos käydään hieman historiaa läpi niin NATO-jäsenyys oli sula mahdottomuus niin kauan kun NL oli olemassa. Kun NL romahti ja Venäjä oli kaaoksessa, olisi ollut ensimmäinen tilaisuus liittyä NATOon, mutta silloisen presidentin, Koiviston, aikana se oli mahdotonta. Koivisto ei ollut varsinaisesti kekkoslaisen valtarakenteen tuotos - mieshän laittoi kampoihin itse Kekkoselle ja aloitti presidenttinä siirtymän presidentin vallasta parlamentarismiin - mutta oli Paasikivi-Kekkosen linjan kannattaja kuitenkin. Eli siinä vaiheessa historian painolasti oli vielä liian suuri.

Toinen tilaisuus aukeni kun Ahtisaari aloitti presidenttinä ja pääministerinä oli Lipponen. Aivan oikein, vaikka Lipposesta tulee mieleen nyt ensimmäisenä NordStream - suhmuroinnit, pääministerinä hän oli varsin länsisuuntautunut. Se vain kohdistui EY:hyn ja valuuttaunioniin. Ahtisaari taas ajatteli kuin diplomaatti joka haluaa pysyä puolueettomana. Jos presidentiksi olisi valittu Rehn, NATOon olisi varmaankin liitytty (Isot propsit muuten Rehnille hornetkaupoista. Talouspoliittisesti niihin ei olisi ollut varaa mutta turvallisuuspoliittisesti hankinta oli nyt ajateltuna ensiarvoisen onnistunut ratkaisu). Ja Lipposen 1. hallituksen ulkoministeri oli Tarja Halonen ja 2. hallituksen ulkoministeri Puna-Eki Tuomioja eli se siitä.

No, siinä vaiheessa kun ne senaikaiset länsisuuntautumiset oli saatu maaliin, presidentiksi tuli Halonen, ja koska vuodesta 2000 valtiosäännön mukaisesti ulkopolitiikkaa johti presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa, peli oli pelattu aina vuoteen 2012 saakka. Vuonna 2012 presidenttinä aloitti Niinistö ja pääministerinä Katainen jonka hajanaisen sixpackhallituksen ulkoministerinä jatkoi Puna-Eki Tuomioja ja puolustusministereinä takarivin Wallin ja Haglund. Eli ei toivoa saada aikaan niin suurta linjausta kuin mitä NATOjäsenyys olisi vaatinut.

Uusi mahdollisuus tuli vuonna 2014 kun Stubb oli pääministerinä, mutta aikaa ei ollut riittävästi asian hoitamiseen etenkin kun Puna-Eki oli edelleen ulkoministerinä (ihan oikeasti, miten tämä oli mahdollista). Stubbin jälkeen pääministeriksi nousi Sipilä jota ei ulkopolitiikka liiemmin kiinnostanut eikä ulkoministeri Soinikaan ollut koskaan innostunut jäsenyydestä joskaan ei sitä myöskään aktiivisesti vastustanut. Poliittisesti kokemattomalla Marinilla ei ollut rohkeutta NATOlinjaukseen heti kautensa alussa eikä koronakaan asiassa auttanut.

Ja nyt ollaan tässä. Pääsyylliset sille että emme nyt ole NATOssa ovat Tuomioja ja Halonen hännystelijöineen. Jonkin verran syytä voi vierittää myös liian passiivisten ja/tai väärin painottuneiden Lipposen, Ahtisaaren, Kataisen, Stubbin, Sipilän ja Soinin niskaan. On kuitenkin eri asia olla tarttumatta tilaisuuteen kuin aktiivisesti vastustaa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top