Käytöstä poistettujen vermeiden muistelua

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Olikohan ne peltikuoriset taskulamput DDR:stä peräisin? Jäivät kasarmille aika äkkiä kun sai magliten ostettua itselleen.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Nyt mennään kuulopuheisiin, mutta kun tässä on tullut tuhansia hylsykeskusteluja pidettyä vuosikymmenet, niin sen perusteella vuonna -92 rannikolla, Kotkan Rannikkopeestossa ammuttiin vielä Maximeilla maihinnousuntorjunta-ammuntoja.



Ja saman lähteen mukaan, samana vuonna -92 oli vielä käytössä tämä venäläinen sotasaalis-45 millinen. https://fi.wikipedia.org/wiki/45_mm_panssarintorjuntakanuuna_m/1932_(19-K)
Miten lienee, rantapyssyn miehet?



Ja onhan rannikolla ollut tällaisiäkin. Tuo on Kuivasaaresta. 152/50T, muutama säilyi vuoteen 2002 käytössä. Kokemuksia kenelläkään, minulla on kirja, jossa tuo T-merkintä liittyisi jotenkin torjuntaan, mutta tarkemmin miten? Eikös kaikki rantapyssyn patterit ole torjuntaa varten?
https://fi.wikipedia.org/wiki/152/50_T
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olikohan ne peltikuoriset taskulamput DDR:stä peräisin? Jäivät kasarmille aika äkkiä kun sai magliten ostettua itselleen.
Minun tietääkseni Harppi-Saksasta juurikin. Muistaakseni niiden toimiminen oli vähän niin ja näin.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Nyt mennään kuulopuheisiin, mutta kun tässä on tullut tuhansia hylsykeskusteluja pidettyä vuosikymmenet, niin sen perusteella vuonna -92 rannikolla, Kotkan Rannikkopeestossa ammuttiin vielä Maximeilla maihinnousuntorjunta-ammuntoja.



Ja saman lähteen mukaan, samana vuonna -92 oli vielä käytössä tämä.
Miten lienee, rantapyssyn miehet?



Ja onhan rannikolla ollut tällaisiäkin. Tuo on Kuivasaaresta. 152/50T, muutama säilyi vuoteen 2002 käytössä. Kokemuksia kenelläkään, minulla on kirja, jossa tuo T-merkintä liittyisi jotenkin torjuntaan, mutta tarkemmin miten? Eikös kaikki rantapyssyn patterit ole torjuntaa varten?
https://fi.wikipedia.org/wiki/152/50_T
Todennäköisesti Maxim oli varauksissa vielä 90-luvulla. Itsellä on noista havainto 80-luvun lopulta.

Tuo pst-tykki voisi olla Neuvostoliitosta meille rantautunut 45 PstK 32. Ulkoisesti lähes samannäköisiä aseita on toki muitakin. Esimerkiksi Saksasta ostettu 37 PstK 40(?). Meillä oli 45-milliset harjoitusaseina 80-luvulla. Sodan aikana olisi käytetty Mustia mutta saarissa rymistellessä käytettiin varusmiesaikana tuota neukkulan tykkiä. Toinen syy oli tietysti se että noita oli vielä varastoituna rannikkojoukoille ja kaluston tuntemus olisi eduksi jatkosijoituksissa.

T ei tarkoita torjuntaa vaikka torjuntaanhan noita tietysti olisi käytetty. Kalusto sopii kuitenkin huonosti hyökkäykseen. Olikohan T tuossa kohdin otettu Tampellasta joka teki tykkeihin muutostöitä 50-luvulla. Samalla tykkeihin tuli nuo kuvassa näkyvät suojakuvut.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Rannikkotykkeihin liittyvää;
Kotkan edustalla oleva Rankin saari on avattu siviileille, paikallinen liikemies osti saaren. Kävin siellä viime kesänä. Vastaan tuli sitten tämmöinen torni: https://fi.wikipedia.org/wiki/130_TK

Koska olin käsityksessä että koko saari on nyt siviili niin menin tornin viereen katsomaan lähemmin mutta siihen tulikin joku kiertävä vartija joka käski poistua ja sanoi että tykkitornit on puolustusvoimien aluetta. No mikäs siinä, pakko totella vain.

Mutta sitä ihmettelen ettei missään saarta koskevassa esitteessä ole mainintaa että ihan koko saari ei ole vapaata vaan vielä löytyy kiellettyjä kohteita jotka ilmeisesti ovat vielä aktiivikäytössä. Ainakin kaksi niitä TK 130 tornia huomasin kun kiertelin saarta.

Esite: http://www.kotkansaaret.fi/index.php/rankki

Yhden eläkkeelle siirtyneen 152/50 T-tornin näin myös.
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Todennäköisesti Maxim oli varauksissa vielä 90-luvulla. Itsellä on noista havainto 80-luvun lopulta.

Tuo pst-tykki voisi olla Neuvostoliitosta meille rantautunut 45 PstK 32. Ulkoisesti lähes samannäköisiä aseita on toki muitakin. Esimerkiksi Saksasta ostettu 37 PstK 40(?). Meillä oli 45-milliset harjoitusaseina 80-luvulla. Sodan aikana olisi käytetty Mustia mutta saarissa rymistellessä käytettiin varusmiesaikana tuota neukkulan tykkiä. Toinen syy oli tietysti se että noita oli vielä varastoituna rannikkojoukoille ja kaluston tuntemus olisi eduksi jatkosijoituksissa.

T ei tarkoita torjuntaa vaikka torjuntaanhan noita tietysti olisi käytetty. Kalusto sopii kuitenkin huonosti hyökkäykseen. Olikohan T tuossa kohdin otettu Tampellasta joka teki tykkeihin muutostöitä 50-luvulla. Samalla tykkeihin tuli nuo kuvassa näkyvät suojakuvut.
Pahoittelen epätarkkuutta ensimmäisessä viestissä. Kyse 45-millisestä venäläisestä.
Hotelli Herttuassa Kerimäellä oli joskus seikkaperäinen asenäyttely, ja 37-millisistä todettiin, että poistettin aikaisemmin kuin neljävitoset. 80-luvulla joskus, vuosilukuja en muista kummankaan hylkäyksestä.
 
Viimeksi muokattu:

peelo

Ylipäällikkö
Rannikkotykkeihin liittyvää;
Kotkan edustalla oleva Rankin saari on avattu siviileille, paikallinen liikemies osti saaren. Kävin siellä viime kesänä. Vastaan tuli sitten tämmöinen torni: https://fi.wikipedia.org/wiki/130_TK

Koska olin käsityksessä että koko saari on nyt siviili niin menin tornin viereen katsomaan lähemmin mutta siihen tulikin joku kiertävä vartija joka käski poistua ja sanoi että tykkitornit on puolustusvoimien aluetta. No mikäs siinä, pakko totella vain.

Mutta sitä ihmettelen ettei missään saarta koskevassa esitteessä ole mainintaa että ihan koko saari ei ole vapaata vaan vielä löytyy kiellettyjä kohteita jotka ilmeisesti ovat vielä aktiivikäytössä. Ainakin kaksi niitä TK 130 tornia huomasin kun kiertelin saarta.

Esite: http://www.kotkansaaret.fi/index.php/rankki

Yhden eläkkeelle siirtyneen 152/50 T-tornin näin myös.
Hmm. Meinasin jo kirjoittaa että nyt kertoilet ihan omia juttujas, mutta onneksi tein nopean googletuksen.

Ensin pitää mainita että hyvä kun kiinteistöt ja maa-alueet menee kaupaksi ja toiseksi että nuo kiinteän rannikkotykistön kiinteistöt on ollut jo pitkään hyvin kaikkien tiedossa joten mahdotonta vahinkoa ei ole tapahtunut. Kuitenkin on mielenkiintoista ja erikoista että käytössä olevien puolustuslaitteiden ympäriltä on myyty maita. Vielä niin että niille tuodaan oikein turisteja isossa määrin. Minkähänlaiset ehdot noissa myyntisopimuksissa on ollut jotta PVn tarpeet tulevat huomioduksi?

No onhan noi siviili/PV yhteiskäyttösaaria ollut jo pitkään esim Utö, jossa 130 TK patteri. Örö ilmeisesti saman tyylisesti ainakin jos ilmakuvia katsoo.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
@Slammer valuutta huomio on yksi merkittävä tekijä myös kotimaiseen tuotantoon. Vaikutusta olisi varmaan edelleenkin jos ei olisi siirrytty euroon.

Ehdotin tuolla aikaisemmin omaa ketjua aiheelle, koska nämä ei varsinaisesti kuulu tähän @JR49 tekemään erinomaiseen ketjuun. Joku vois olla aktiivinen ja tehdä uuden ketjun kotimaa/ulkomaa hankinnat pohdinnoille.
Samaa mieltä.

Viestit siirretty, hyvää juttua voi jatkaa tuolla: http://maanpuolustus.net/threads/kylmän-sodan-kalustohankinnat-suomessa.4454/

Muistakaa raportointipainike, jos kaipaatte viestien siirtelyä.
 

peelo

Ylipäällikkö
100 56 TK (100 TK 56) kuuluu muuten tähän ketjuun eli 100 mm tornikanuuna. Koostuu kallioon louhitusta tykkiasemasta ja tykkitornista. Tykkitornina käytettiin T-55 torneja.

Viimeinen ammunta suoritettiin 2012 ja osa tykeistä on deaktivoitu ja osa poistettu asemistaan.

Nykyään siviilikäytössä olevia paikkoja joissa 100 TK Rannikkopattereita ovat esim. Tulliniemi (Hanko), Kirkonmaa, Vallisaari ja Ormskär. Loput ilmeisesti edelleen PVn käytössä olevilla alueilla.
 

peelo

Ylipäällikkö
Mitä kohtaa et meinannut uskoa?
No sitä että 130 TK kuuluu edelleen PVn kalustoon ja että maa-alueet tykin ympäriltä olisi myyty siviilille. Kirkonmaassa ei ole vastaavaa tilannetta.
 

peelo

Ylipäällikkö
Ja Ormskärissä on ilmeisesti tykit edelleen paikallaan (deaktivoitu). Sijaitsee aivan Utön vieressä.

100 TK tykkimenetelmäammunnat olivat varmaan varusmiesajan parhaat ammunnat. Siinä oli fiilis kohdillaan. Erityisesti tykinjohtajalle, kun siinä pääsi ihan henkilökohtaisesti ampumaan ja näkemään vaikutuksen maalissa.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ja Ormskärissä on ilmeisesti tykit edelleen paikallaan (deaktivoitu). Sijaitsee aivan Utön vieressä.

100 TK tykkimenetelmäammunnat olivat varmaan varusmiesajan parhaat ammunnat. Siinä oli fiilis kohdillaan. Erityisesti tykinjohtajalle, kun siinä pääsi ihan henkilökohtaisesti ampumaan ja näkemään vaikutuksen maalissa.
Nyt kun päästiin rannikolle, niin oliko tällainen käytössä? Jostain merivoimien oppaasta menneinä vuosina luin, että 82-milliset olivat nimenomaan rannikkotykistöllä/tai merivoimilla.

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/aseet/82KRH37.htm

(82 Krh/37)
Venäläinen valmiste. Suuntaimen, Suomessa valmistetun, sivusuuntajaotus 6000, korotusjaotus piiruja 0 -750, vastaten korotuksia 90° - 45°.
Kranaatinheittimen ampumatarvikkeet
82 millimetrin ampumatarvikkeista antaa Taisteluvälineosasto määräykset myöhemmin. 82 Krh 37:ssä voidaan käyttää 81 Krh:ien ampumatarvikkeita, paitsi 81 tkr-6-R 30/32-R.
Lähteet:
  1. Puolustusvoimain Pääesikunta Taisteluvälineosasto: Puolustusvoimain kranaatinheittimet - Selvitys heittimistä, ampumatarvikkeista ja ampumataulukoista, Helsinki 1941
 

peelo

Ylipäällikkö
Nyt kun päästiin rannikolle, niin oliko tällainen käytössä? Jostain merivoimien oppaasta menneinä vuosina luin, että 82-milliset olivat nimenomaan rannikkotykistöllä/tai merivoimilla.

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/aseet/82KRH37.htm

(82 Krh/37)
Venäläinen valmiste. Suuntaimen, Suomessa valmistetun, sivusuuntajaotus 6000, korotusjaotus piiruja 0 -750, vastaten korotuksia 90° - 45°.
Kranaatinheittimen ampumatarvikkeet
82 millimetrin ampumatarvikkeista antaa Taisteluvälineosasto määräykset myöhemmin. 82 Krh 37:ssä voidaan käyttää 81 Krh:ien ampumatarvikkeita, paitsi 81 tkr-6-R 30/32-R.
Lähteet:
  1. Puolustusvoimain Pääesikunta Taisteluvälineosasto: Puolustusvoimain kranaatinheittimet - Selvitys heittimistä, ampumatarvikkeista ja ampumataulukoista, Helsinki 1941
Omana aikanani ei enää koulutettu laajemmassa mittakaavassa rannikkotykistöä, joten en itse ole mitään heittimiä palveluksen aikana nähnyt. 82 mm ilmeisesti olivat merivoimilla. Kyseiselle kaliberille ei tainnut olla omia a-tarvikkeita tai ainakin 81 mm ammuksia käsittääkseni pystyy ampumaan noilla. Rannikkotykistölle kuului myös kiinteä 81 mm linnakeheitin sekä nykyään Rannikkopatterien (RPTRI) KVKRH-joukkueet.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
No sitä että 130 TK kuuluu edelleen PVn kalustoon ja että maa-alueet tykin ympäriltä olisi myyty siviilille. Kirkonmaassa ei ole vastaavaa tilannetta.
Ok. Kirkonmaa onkin ohjelmistossa eli tarkoitus käydä siellä ehkä tulevana kesänä.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Rannikkotykistöön liittyvä kysymys, kuinka kauan sotasaaliina saatuja 76 ItK/31 ss ja 76 ItK/31-40 ss ilmatorjuntatykkejä käytettiin rannikkotykistölinnakkeilla suora-ammunta aseina ? Näitähän vissiin pidettiin ihan avoimissa tuliasemissa. Oma käsitykseni on, että näitä oli vielä käytössä 60-luvun lopulla ?


76ItK31_1.jpg
 

peelo

Ylipäällikkö
88 ITK 37 taisi olla linnakkeilla vielä 80-luvun lopullakin, olisiko ollut vielä 90-luvullakin. 75 mm en osaa sanoa.



Tässä mielenkiintoinen kuva 100 56 TK ilman tornin lämpösuojusta. Kyseinen laite nähtävillä Panssarimuseossa.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
88 ITK 37 taisi olla linnakkeilla vielä 80-luvun lopullakin, olisiko ollut vielä 90-luvullakin. 75 mm en osaa sanoa.



Tässä mielenkiintoinen kuva 100 56 TK ilman tornin lämpösuojusta. Kyseinen laite nähtävillä Panssarimuseossa.
Mikäs tuo telkänpönttö on? Tähtäämiseen liittyvä arvatenkin, mutta voitko kertoa lisää.
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
Rannikkotykistöön liittyvä kysymys, kuinka kauan sotasaaliina saatuja 76 ItK/31 ss ja 76 ItK/31-40 ss ilmatorjuntatykkejä käytettiin rannikkotykistölinnakkeilla suora-ammunta aseina ? Näitähän vissiin pidettiin ihan avoimissa tuliasemissa. Oma käsitykseni on, että näitä oli vielä käytössä 60-luvun lopulla ?


View attachment 7487
Oli toki 60-luvulla. 1968 oli lähellä, ettei Russarön linnake avannut tuollaisilla tulta kohti venäläisalusta, joka tuli aluevesillemme. Tykit oli jo miehitetty, kun tuli tieto, että alus olikin tuomassa ministeri Kosyginia neuvottelumatkalle. Jostain rannikkotykkikirjasta sain käsityksen, että nuo samoin kuin 88Itk olisi ollut käytössä vielä 2000-luvullakin.
 

Rannari

Ylipäällikkö
88 ITK 37 taisi olla linnakkeilla vielä 80-luvun lopullakin, olisiko ollut vielä 90-luvullakin. 75 mm en osaa sanoa.
76 ItK ja 88 ItK vaihtelevina versioina ovat käsittääkseni olleet koulutuskäytössä vielä 90-luvun lopulla. Jälkimmäinen oli pitkään myös varauksessa moottoroitujen rt-patteristojen käyttöön. Kalustoa on matkan varrella poistettu loppuun kuluneina mutta vain ykköskappaleita. Näistä oli juttua sotamuseon julkaisussa Itsenäisen Suomen rannikkotykit. Kirja julkaistiin 1999 ja siinä vaiheessa molemmat väljyydet olivat siis edelleen käytössä.
 
Top