Kalustokirjo - vahvaa liioittelua vai vakava ongelma?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Huhta

Huhta

Greatest Leader
Luin hiljattain ketjua "Uutisia Virosta" ja silmääni pisti @Herman30 viesti, jonka mukaan Viro on ostamassa Norjasta osapuilleen 35 CV9030:n runkoa kranaatinheittimien, ambulanssien ym. alustoiksi. Koska noilla ex-norjalaisilla ja virolaisten aiemmin ostamilla ex-hollantilaisilla vaunuilla on sukupolvierosta johtuen suhteellisen vähän yhteistä, aloin pohtimaan kalustokirjoa ja sen mukanaan tuomia ongelmia.

Vaikka Suomessakin on kokemusta asiasta, niin pienien resurssien Viro on mielestäni erinomainen esimerkki kaluston kirjavuudesta. Katsotaanpa maan viimeaikaisia hankintoja tela-kaluston osalta, se kun on yleensä huollon kannalta vaativinta kalustoa:

-44 kpl CV90 MKIII (CV9035NL)
-N. 35 kpl CV90 MKI (CV9030N-rungot)
-6 kpl Leopard 1 -alustaisia erikoispanssarivaunuja (2 silta-, 2 raivaus- ja 2 hinauspanssarivaunua)

Lähitulevaisuudessa lienee odotettavissa vielä panssarihaupitsihankintoja (määrästä ei ole tietoa, mutta uskoisin puhuttavan patteristosta, parhaassa tapauksessa kahdesta). Kaukaisemmassa tulevaisuudessa on odotettavissa taistelupanssarivaunujen hankinta, ja määrä liikkunee rynnäkköpanssarivaunujen määrää mukaillen n. 30-40 vaunun tietämillä.

Eikö tällainen tilanne ole huollolle katastrofi? Mitä sanovat alan ammattilaiset? Miten suuri ongelma kaluston kirjavuus todella on huollon ja budjetin kannalta? Onko se niin suuri ongelma kuin yleisesti esitetään, vai onko kyseessä sairaalloinen synergian ihannointi?
 
No käytettyjen markkinoilla ei voi aina valita vaan pitää hankkia sitä mitä on tarjolla.

Ei tuo CV90 sukupolviero ole merkittävä ongelma, tornit sitten tekevät jo melkoisen eron. Huollon ammattilainen huoltaa kyllä molemmat tositilanteessa pienelläkin koulutuksella, mutta varaosien osalta joudutaan tietysti pitämään kaksinkertaista varastoa, joka tulee kalliiksi.

Paras vaihtoehto on aina että sitä kalustokirjavuutta ei olisi, mutta tässäkin puhutaan kokonaisuudesta jossa vaikuttavat muutkin tekijät kuin logistiikka.
 
Hyvä kysymys ja asiallista pohdintaa. Luulen kyllä että tässä näkyy itäisen naapurin pullisteluun vastaaminen, eli Viron on vaan parempi hankkia (tela-)kalustoa mistä alennuksella saa. Ja murehtia kunnossapidosta tai huollon kustannuksista myöhemmin.
Perustelen tätä kahdella sanonnalla:
"Määrä on laatua" (J. Stalin)
"Lukua ne kylällä kysyy" (serkkumies, tosin tarkoitti kalastusiltapäivän saalista, mutta saman logiikan mukaan kaikesta maavoimien kalustosta puhutaan aina määrävahvuuksina. Vain ensilinjan hävittäjäkoneiden kanssa puhutaan - tälläkin foorumilla - siitä luvusta mikä on kunnossa suorittamaan tehtävää)
 
Kyllä minun täytyy nyt nostaa vanhaa aihetta ja todeta, että ei se iso kustannuslisä voi olla, vaikka otettaisiinkin uusi järjestelmä käyttöön.

PV osti aiemmin tänä vuonna 16 kpl Leopard 1 -alustaisia vaunuja pioneerien käyttöön. Diili oli edullinen, kauppa maksoi vain kahdeksan miljoonaa euroa.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...aa-erikoispanssarivaunuja-hollannista/6318464

Kuva: Maavoimat ostaa tällaisia erikoispanssarivaunuja Hollannista
Kotimaa Julkaistu 20.02.2017 14:25 (Päivitetty 20.02.2017 16:25)
14
jakoa
Share to FacebookShare to TwitterShare to WhatsAppShare to More





Puolustusvoimat hankkii Hollannista erikoispanssarivaunuja, joita käytetään muun muassa panssariajoneuvojen hinaamiseen ja nostamiseen.

Hankinta sisältää kahdeksan Leopard 1 -hinauspanssarivaunua ja kahdeksan Leopard 1 -pioneeripanssarivaunua.

Vaunujen kokonaishinta on runsaat kahdeksan miljoonaa euroa, mihin sisältyy myös muun muassa vaunujen kuljetus. Panssarivaunut toimitetaan Suomeen vuosina 2018 ja 2019.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Huhta kirjoitti:
Kyllä minun täytyy nyt nostaa vanhaa aihetta ja todeta, että ei se iso kustannuslisä voi olla, vaikka otettaisiinkin uusi järjestelmä käyttöön.

PV osti aiemmin tänä vuonna 16 kpl Leopard 1 -alustaisia vaunuja pioneerien käyttöön. Diili oli edullinen, kauppa maksoi vain kahdeksan miljoonaa euroa.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...aa-erikoispanssarivaunuja-hollannista/6318464
Klikkaa laajentaaksesi...

Hankintahinta oli edullinen, onko noiden vaunujen ylläpito edullista on toinen asia.
Hyvä että saaatiin edes jotain tuollekin sektorille.
 
Kyllähän sitä huollon tarpeista ja kaluston virtaviivaistamisesta aina hotistaan ja puhutaan. Joku viitseliäs foorumilainen voisi koota mitä kaikkia ajoneuvoja Suomen armeijallakin pyörillä kulkee? Se on melko kirjava karavaani. Ja jos kenttäarmeija puhaltaa sotatorveen, niin vielä kirjavammaksi kalusto ja materiaali käy.

Toinen asiansa on sitten se, että pienen sotavaltion rajallisien resurssien atvaloksi on hankittu helikopteripartti, joka imee ties minkä verran resurssia ja melko turvallisesti pääosa kalustosta pysyy kuitenkin maassa. :rolleyes: Eli aina ei tarvita edes kirjavaa materiaalia, kun huolto ja kunnossapito muuttuu raskaaksi ja kalliiksi.

Sitten vielä haaveillaan sukellusveneistä ja ne jos mitkä ovat lähteiden mukaan kivoja ja halpoja puuhanpaikkoja. Eli yritetään vaan parhaamme mukaan virtaviivaistaa ajokalustoa, jotta voisimme puuhata suklareiden parissa. :rolleyes:
 
baikal kirjoitti:
Kyllähän sitä huollon tarpeista ja kaluston virtaviivaistamisesta aina hotistaan ja puhutaan. Joku viitseliäs foorumilainen voisi koota mitä kaikkia ajoneuvoja Suomen armeijallakin pyörillä kulkee? Se on melko kirjava karavaani. Ja jos kenttäarmeija puhaltaa sotatorveen, niin vielä kirjavammaksi kalusto ja materiaali käy.

Toinen asiansa on sitten se, että pienen sotavaltion rajallisien resurssien atvaloksi on hankittu helikopteripartti, joka imee ties minkä verran resurssia ja melko turvallisesti pääosa kalustosta pysyy kuitenkin maassa. :rolleyes: Eli aina ei tarvita edes kirjavaa materiaalia, kun huolto ja kunnossapito muuttuu raskaaksi ja kalliiksi.

Sitten vielä haaveillaan sukellusveneistä ja ne jos mitkä ovat lähteiden mukaan kivoja ja halpoja puuhanpaikkoja. Eli yritetään vaan parhaamme mukaan virtaviivaistaa ajokalustoa, jotta voisimme puuhata suklareiden parissa. :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...
Aloin mielenkiinnosta miettiä, mitä kaikkea pyöräkalustoa pv:llä on ja lista on pitkä kuin nälkävuosi. Taitaa kuitenkin olla niin, että mitä siviilimpää ja läntisempää kalusto on, sitä vähemmän se kuormittaa huoltoa. Itäkalustohan on huollon osalta aivan legendaarista, mm. jokainen mäntä pitää sovittaa erikseen ja varaosapatterista löytyy kokoelma eri kokoisia mäntiä sopivin millimetrin osan välein.

Ainakin tällaista pyöräkalustoa pv:llä on, varmaan unohdinkin ison osan:
  • Polaris 6*6 -mönkijät
  • Yamaha, KTM, yms. Enduropyörät
  • erilaiset maastomopot
  • Valtra- ja Valmet-traktorit
  • pyöräalustaiset työkoneet, mm. Lännen, Volvo ja Valmet
  • metsätraktorit, ainakin Valmet
  • siviilimalliset kuorma-autot ja rekat, ainakin seuraavia merkkejä ja niissä kussakin useita eri malleja: Scaniat, Mercedes-Benzit, Sisut, Volvot. Nämä ovat huollon kannalta varmaan helpoimmasta päästä, koska pv voi tukeutua suoraan siviilihuoltamoihin ja -korjaamoihin.
  • siviilimalliset pakettiautot, ainakin Volkswagen ja Mercedes-Benz
  • siviilimalliset avolava-autot, ainakin Toyota Hilux
  • siviilimalliset maastohenkilöautot, ainakin Mercedes-Benz G-sarja, Nissan Patrol, Toyota Land Cruiser, Land-Rover
  • läntiset maastokuorma-autot, merkkeinä ainakin Sisu (osa vanhoja), Mercedes-Benz, Unimog, Scania, Volvo, DAF. Jokaisesta merkistä löytyy useita eri malleja.
  • itäiset maastokuorma-autot, maastopakettiautot ja maastohenkilöautot: KrAZ, ZiL, UAZ, GAZ. Nämä varmasti alkavat olla jo aikamoinen painajainen huollolle. Viimeiset hankinnat on tehty 1990-luvulla, näiden ominaispiirteet osaava henkilöstö alkaa eläköityä ja kuinka paljon näiden varaosiin on enää nähty vaivaa panostaa?
  • sotilaskäyttöön suunnitellut kevyet ajoneuvot, ainakin RG-32M ja Mersun panssaroidut G-mallit
  • panssariajoneuvot: Sisu/Patria XA-180, 181, 185, 202, 203, 360, 361 jne.
  • erikoisajoneuvot, kuten paloautot, Raisu, Sisu 10*10 Leguan ja Pekka-pioneeriajoneuvo. Alustat on onneksi näissä kaikissa aika tuttuja: Sisu, Scania, M-B, Unimog
  • erilaiset vedettävät laitteet ja peräkärryt, näiden mallikirjo on varmasti huima!
 
baikal kirjoitti:
Kyllähän sitä huollon tarpeista ja kaluston virtaviivaistamisesta aina hotistaan ja puhutaan. Joku viitseliäs foorumilainen voisi koota mitä kaikkia ajoneuvoja Suomen armeijallakin pyörillä kulkee? Se on melko kirjava karavaani. Ja jos kenttäarmeija puhaltaa sotatorveen, niin vielä kirjavammaksi kalusto ja materiaali käy.

Toinen asiansa on sitten se, että pienen sotavaltion rajallisien resurssien atvaloksi on hankittu helikopteripartti, joka imee ties minkä verran resurssia ja melko turvallisesti pääosa kalustosta pysyy kuitenkin maassa. :rolleyes: Eli aina ei tarvita edes kirjavaa materiaalia, kun huolto ja kunnossapito muuttuu raskaaksi ja kalliiksi.

Sitten vielä haaveillaan sukellusveneistä ja ne jos mitkä ovat lähteiden mukaan kivoja ja halpoja puuhanpaikkoja. Eli yritetään vaan parhaamme mukaan virtaviivaistaa ajokalustoa, jotta voisimme puuhata suklareiden parissa. :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä en pidä koptereita turhina, halvemmalla olisi toki selvinnyt varmaan eri valmistajalta ostettuna.
Erikoisjoukkoja on turha rakentaa ilman koptereita ja niillä on muutakin roolia valmiuden nostossa.
 
Helikopterit on tärkeitä, kun viedään nopeasti tarkka-ampujia, manpadeja ja kranaatinheittimiä ammuksineen kerrostalojen katoille. Ja haetaan niitä myös pois.

Kaluston kirjavuus ei ole ehkä sodassa tärkeä, koska paljon kalustoa ehtii tuhoutua ennen kuin ensimmäinen huolto olisi tarpeen. Vaikkapa etulinjan ajoneuvot, esim tiedustelupartiot.

Mutta jos kiinnitetään huomiota siihen, että huoltovälit on mahd. pitkiä, niin sekin vähentää kirjavuuden ongelmia, myös rauhan aikana. Esim 1000 tunnin huoltoväli jollekin värkille tarkoittaa sitä, että sen voi huoltaa vaikkapa ulkomailla tai missä vaan.
 
Talvela kirjoitti:
Minä en pidä koptereita turhina, halvemmalla olisi toki selvinnyt varmaan eri valmistajalta ostettuna.
Erikoisjoukkoja on turha rakentaa ilman koptereita ja niillä on muutakin roolia valmiuden nostossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

En pidä minäkään. Tarkoitan sitä, että puolivalmiita värkkejä ei pidä mennä ostamaan armeijankaan. On mieluummin ilman kuin ostaa kaluja, joiden operatiivisesta käyttövalmiudesta ei ole oikeasti haisuakaan.
 
jan86 kirjoitti:
Helikopterit on tärkeitä, kun viedään nopeasti tarkka-ampujia, manpadeja ja kranaatinheittimiä ammuksineen kerrostalojen katoille. Ja haetaan niitä myös pois.

Kaluston kirjavuus ei ole ehkä sodassa tärkeä, koska paljon kalustoa ehtii tuhoutua ennen kuin ensimmäinen huolto olisi tarpeen. Vaikkapa etulinjan ajoneuvot, esim tiedustelupartiot.

Mutta jos kiinnitetään huomiota siihen, että huoltovälit on mahd. pitkiä, niin sekin vähentää kirjavuuden ongelmia, myös rauhan aikana. Esim 1000 tunnin huoltoväli jollekin värkille tarkoittaa sitä, että sen voi huoltaa vaikkapa ulkomailla tai missä vaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voitko jo lopettaa trollailut kerrostaloista.
 
Miksei kukaan heko vastustaja koskaan vaadi, että nykyisiä myytäisiin pois? Ostajia riittäisi kyllä.
 
Talvela kirjoitti:
Kyseessä oli EU politiikka.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä täytyy tunnustaa että NH-90 on ihan itse aiheutettu haava. Ei EU voi määrätä puolustusmateriaalihankinnoista, mutta Hägglundin aikaan "vain paras kelpasi". Piti saada uusinta uutta hinnalla millä hyvänsä. Maavoimat tiesi että olisi ollut turha esittää esim Black Hawkin hankintaa vaikka ne olisi saanut paljon nopeammin ja halvemmalla. Siksi päädyttiin NH-90:een.

NH-90 on sinällään aivan erinomainen helikopteri, mutta hankittaessa vielä tosiaan puolivalmis ja kallis hankkia ja ylläpitää. Vähän vaatimattomamman suorituskyvyn olisi saanut paljon halvemmallakin muualta.

Hekoja sinällään ei meillä tarvita joukkojen keskittämisiin, mutta erikoisjoukkojen suorituskyvyn nostajana ne ovat aivan välttämättömiä ja puoltavat paikkaansa.
 
Lepard kirjoitti:
Ei EU voi määrätä puolustusmateriaalihankinnoista, mutta Hägglundin aikaan "vain paras kelpasi". Piti saada uusinta uutta hinnalla millä hyvänsä. Maavoimat tiesi että olisi ollut turha esittää esim Black Hawkin hankintaa vaikka ne olisi saanut paljon nopeammin ja halvemmalla. Siksi päädyttiin NH-90:een.
Klikkaa laajentaaksesi...

Päätös tehtiin jo hyvissä ajoin Hägglundin kaudella?

Oli tuota ajattelua vähän muuallakin, isäukko (ei ole poliitikko, joten ei tarvitse pyytää syntyperääni anteeksi) tapasi joskus 2000-luvun alkupuolella jossain tilaisuudessa Bjarne Kalliksen joka toimi tuolloin puolustusvaliokunnassa ja turvallisuus- ja puolustusjaostossa. Kallis oli jutellut isälle sotakalustohankinnoista ja sanoi jonain omana legendaarisena totuutenaan, että "näissä on parempi hankkia yksi hyvä kuin kymmenen huonoa". Kuulostaa pahasti siltä, että tuo on oikeammin että hankitaan mieluummin yksi tosi hyvä ja kallis kuin kymmenen ihan hyvää ja kohtuuhintaista, samalla kun joudutaan stenaamaan vanhoja rojuja 15kpl eli tarve olisi kyllä sotilaiden mielestä kymmenelle. NH:n tapauksessa tietysti oli hyvä, kallis ja vielä keskeneräinen.
 
Honcho kirjoitti:
Päätös tehtiin jo hyvissä ajoin Hägglundin kaudella?

Oli tuota ajattelua vähän muuallakin, isäukko (ei ole poliitikko, joten ei tarvitse pyytää syntyperääni anteeksi) tapasi joskus 2000-luvun alkupuolella jossain tilaisuudessa Bjarne Kalliksen joka toimi tuolloin puolustusvaliokunnassa ja turvallisuus- ja puolustusjaostossa. Kallis oli jutellut isälle sotakalustohankinnoista ja sanoi jonain omana legendaarisena totuutenaan, että "näissä on parempi hankkia yksi hyvä kuin kymmenen huonoa". Kuulostaa pahasti siltä, että tuo on oikeammin että hankitaan mieluummin yksi tosi hyvä ja kallis kuin kymmenen ihan hyvää ja kohtuuhintaista, samalla kun joudutaan stenaamaan vanhoja rojuja 15kpl eli tarve olisi kyllä sotilaiden mielestä kymmenelle. NH:n tapauksessa tietysti oli hyvä, kallis ja vielä keskeneräinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top