Kalustokirjo - vahvaa liioittelua vai vakava ongelma?

[Huhta]

Onhan meillä esim. ex-ilmatorjunnan tarkastaja Ahti Lappi, joka halusi stenata sekä oman aselajinsa että myös hävittäjätorjunnan. Yhden asian tyypit saattavat olla hieman vaarallisia pitkässä juoksussa.

You win, mate. Mutta kai Lapille olisi kelvanneet esim. Patriotit, kunhan myös BUK-kalustosta olisi pidetty kiinni YYA:n hengessä?

 

[Lepard]

Nopeudet ei taida olla taktisissa ihan noin suuria? Yleensä ohjuksen nopeus kasvaa kantaman kasvaessa. ICBM-luokan ohjuksissa tuo voi olla realismia, mutta niitä ei toivon mukaan tähän maahan kovin pian ammuta.

Ainakin Iskanderin matkanopeus on Wikiä uskoessamme "vain" Mach 6-7 (2100-2600 m/s), mutta entä loppunopeus? Uskoisin sen olevan pienempi, koska ohjus joutuu tulemaan 50 kilometristä paljon tiheämpään ilmanalaan ja yksivaihemoottori lienee palanut jo alkumatkasta. ATACMS:lle tarjotaan erinäisissä epämääräisissä lähteissä Mach 3, ja Iskanderille puolestaan seuraavanlaista nopeutta:

https://en.wikipedia.org/wiki/9K720_Iskander#Description

Kovin paljoa väärässä tuo tuskin lienee, koska esim. Scud-B:n nopeus terminaalivaiheessa oli noin Mach 2.5. Parikin kirjallisuuslähdettä näyttäisi olevan tätä mieltä, mm. tämä Google Booksista löytyvä.

Tykkijärjestelmille toki haastava maali, vaikka kulkisi vain kaksin tai kolminkertaista äänennopeutta. Mutta jos järjestelmä kykenee seuraamaan ohjusta ja suuntamaan tykkiä suhteellisen nopeasti, niin pistemaalia vastaan ammuttua ohjusta voisi koettaa pysäyttääkin tykillä jos sitä yritetään laivoillakin. Mutta ehdottomasti ohjustorjuntajärjestelmillä saataisiin parempi torjuntatodennäköisyys ja suuremmalla alueella.

Tästä olen ihan samaa mieltä kanssasi. Mutta tällainen järjestely on vaikea, kun rahoitus (ilmeisesti/toivottavasti) tulee puolustusbudjetin ulkopuolelta. Äkkiä huomataan, että poliitikot tiputtivat äärimmäisessä itaruudessaan paketista jotakin pois. Sitten tulee 40 tai 50 konetta, mutta ei lainkaan suunniteltua pitkän kantaman ilmatorjuntaa...

Olet oikeassa nopeuksien suhteen. Taktiset ohjukset tulevat hitaammin. Iskander varsinkin jos se tekee väistöliikkeitä. Suomen tapauksessa tähän tuskin olisi tarvetta, kun ei ole olemassa ohjuspuolustusjärjestelmää, jolloin ohjus tulisi varmaan aika suoraa maaliin. Tuollainen 800 m/s on kuitenkin aika haastava maali. Kun it-tykin kuula lähtee noin 1200 m/s, on kohtaamisnopeus melkoinen. Ohjuksen taistelukärki ei kooltaan ole kovin iso ja noilla nopeuksilla tutkan/kameran mittauksessa ei tarvitse olla kuin hiuksen hieno virhe ja ei saada suoraa osumaa. Aikaa korvaaviiin sarjoihin ei juuri ole. Herätesytyttimellä saadaan toki vaikutusta helpommin, mutta sirpalevaikutus ei todennäköisesti ole riittäävä vaikutuksen saamiseen.
Jos taktisten ohjusten torjunta onnistuisi tykeillä, olisi sitä varmaan kokeiltu mm Persianlahden sodassa. Laivojen omasuojajärjestelmät on tehty hitaammin lentäviä merimaaliohjuksia vastaan, jotka ovat lisäksi rakenteeltaan arempia osumien vaikutukselle.

 

[Aarne1]

18.08.2017 08:00
Pohjoismainen yhteistyö kehityksessä Helsingissä


Suomi ja Norja allekirjoittivat 17.8.2017 logistiikka-alan sopimuksen, joka on alasopimus vuoden 2015 aiesopimukselle puolustusmateriaaliyhteistyön tiivistämisestä. Uusi allekirjoitettu sopimus koskee yhteistyön tiivistämistä käytännön tasolla, ja se alleviivaa maiden välistä tiivistä yhteistyötä puolustusmateriaalialan saralla. Sopimuksen kattavia yhteistyöaloja ovat varaosat, materiaalin huolto, ampumatarvikkeet sekä elinkaariyhteistyö. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti ylijohtaja Raimo Jyväsjärvi.

Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy entisestään 18.8.2017 pohjoismaisten puolustusvoimien komentajien ja puolustusmateriaalijohtajien vuosittaisessa yhteiskokouksessa. Puolustusyhteistyökokousta isännöivät Helsingissä puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ja puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö, ylijohtaja Raimo Jyväsjärvi. Vuosittain järjestettävässä työkokouksessa pohjoismaiden edustajat keskustelevat muun muassa yhteisten hankkeiden nykytilasta ja niiden kehittämismahdollisuuksista.