Kamppailulajit sotilastaitona ja reservin harrastuksena

Tetra kirjoitti:
Lajiin liittyviä "kulttuurieroja". Joissain lajeissa ne katujutut ovat lajin perimmäinen idea (RBSD-lajit), ja lajia aktiivisesti pyritään kehittämään miettimällä miten joku asia "toimisi kadulla". Esim. krav maga ja defendo. Ja tietenkin näissä lajeissa ei pidetä minään paskahousuna jos kysyy asian toimivuutta "kadulla", vaan päinvastoin se on positiivista aktiivisuutta. Tietenkin tälläiset kysymykset on outoja lajeissa, joissa ei ole käytännössä mitään väliä toimiiko jutut kadulla vai ei (hyvä jos toimii, mikäli joutuu oikeudettoman väkivallan kohteeksi).

Potkut puukkoa vastaan kuulostaa erittäin riskialttiilta minun korvaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Emme selvästi ole olleet samassa Krav Magassa. Toimivaksi sitä suunniteltiin, mutta ylenmääräinen vouhotus kuin joka nurkalla olisi ollut rosvo, oli ainakin meiltä pois. Ja seurassa oli silloin 1990-luvulla sentään varmaan puolet helsinkiläisiä poliiseja.

Samoin jujutsussa haluttiin, että asiat toimivat. Ja toimivat. Puhun höpötyksestä. Kasvoin kulttuuriin, jossa tatamilla ei pulista ja höpötetä. Kumarrusta ei unohdettu. Se olisi hävettänyt viikon.

Ymmärrät loivasti asteen vinoon sanani tai sitten minä olen epäselvä - vaikka muutoin selvä olenkin.
 
Vonka kirjoitti:
Toimivaksi sitä suunniteltiin, mutta ylenmääräinen vouhotus kuin joka nurkalla olisi ollut rosvo, oli ainakin meiltä pois.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko tälläistä jossain? Ainakin omassa viestissä en tälläisestä puhunut.

Magassa ja defendossa tehdään aktiivista kehitystoimintaa, jossa juuri funtsitaan mitkä jutut toimivat ja mitkä eivät. Näin pitääkin olla, sillä se on näiden lajien idea. Näissä lajeissa idea ei ole kilpailla tiettyjen sääntöjen puitteissa tai harjoitella jotain tiettyä perinteistä kamppailutapaa (defendossa kai tosin jotain pienimuotoista kilpailutoimintaa on suunnitteilla tai jo kokeiltu, mutta vain pieni sivujuttu). Maga tosin ei ole yhtenäinen ja sama laji kaikkialla.

Mutta kieltämättä lajeissa on kulttuurieroja myös sen suhteen kuinka rento treenitilanne on. Seurassani treeni on ollut hyvin rentoa ja epäformaalia, mutta en usko, että se on treenin tehoa heikentänyt. YV:llä voin toki mainita seuran jossa treenaan, joskin en tiedä onko sillä mitään merkitystä.

Ymmärrän kyllä sen, että joissain lajeissa voidaan katsoa kieroon, jos jatkuvasti joku miettii "mites jos tota snagarilla mun kimppuun hyökätään näin.." jos idea ei ole treenata sellaista vastaan.

Edit. Lähinnä tuo paskahousu kohta osui silmään. Meillä näitä juttuja kyselee about kaikki, enkä usko että se on merkki paskahousuudesta. Sen sijaan jossain muussa lajissa tai seurassa se ehkä sitä voi olla.
 
Tetra kirjoitti:
Onko tälläistä jossain? Ainakin omassa viestissä en tälläisestä puhunut.

Magassa ja defendossa tehdään aktiivista kehitystoimintaa, jossa juuri funtsitaan mitkä jutut toimivat ja mitkä eivät. Näin pitääkin olla, sillä se on näiden lajien idea. Näissä lajeissa idea ei ole kilpailla tiettyjen sääntöjen puitteissa tai harjoitella jotain tiettyä perinteistä kamppailutapaa (defendossa kai tosin jotain pienimuotoista kilpailutoimintaa on suunnitteilla tai jo kokeiltu, mutta vain pieni sivujuttu). Maga tosin ei ole yhtenäinen ja sama laji kaikkialla.

Mutta kieltämättä lajeissa on kulttuurieroja myös sen suhteen kuinka rento treenitilanne on. Seurassani treeni on ollut hyvin rentoa ja epäformaalia, mutta en usko, että se on treenin tehoa heikentänyt. YV:llä voin toki mainita seuran jossa treenaan, joskin en tiedä onko sillä mitään merkitystä.

Ymmärrän kyllä sen, että joissain lajeissa voidaan katsoa kieroon, jos jatkuvasti joku miettii "mites jos tota snagarilla mun kimppuun hyökätään näin.." jos idea ei ole treenata sellaista vastaan.

Edit. Lähinnä tuo paskahousu kohta osui silmään. Meillä näitä juttuja kyselee about kaikki, enkä usko että se on merkki paskahousuudesta. Sen sijaan jossain muussa lajissa tai seurassa se ehkä sitä voi olla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep, ymmärsin tämän kyllä. Selitin sitä omaa tarkoitustani, jota en avannut riittävästi viestissä. Krav Magassa ja jujutsussa molemmissa tekniikkaa harjoiteltiin toimimista varten. Aikidossa taas "rauhan ja kasvun" vuoksi jne.

Lähinnä mielessäni pyöri se peruskurssin kaveri, joka silmät kiiluen höpötti aina tappelujutuista ja oli sellainen yleishermostunut pätijä niin pukuhuoneessa kuin saunassakin. Tatamilla ehkä edes vähän hiljaisempi, jopa arka. Poishan ne jäivät nopeasti.
 
Ihan mielenkiinnosta ryhdyin penkomaan hyllyjä ja katsomaan että mitä muistoja on jäänyt käteen nuoruudesta.. DVD:t joita löysin olivat...Bruce Lee: Soturin tie, Chackie Chan: The legend of Drunken Master ja Asahi Health.

Kirjallisuutta:
The complete martial artist (Master Hee Il Cho), Training and fighting skills (by World Champion Benny 'The Jet' Urquidez), Karate-do, Zen-karate, Taidon filosofia — Filosofian taito (Timo Klemola), Aikido — harmonisen voiman tie (Petteri Silenius). Yhden Taekwondo kirjan annoin joskus lahjana pois. Nyrkkeilyyn liittyvää perustietoa löytyy nivaska A4:lle tulostettuna.

Opetusvideoita VHS-kaseteilta löytyy shaolin, taiji, taekwondo, aikido.

Lajit joita olen ehtinyt koluta läpi...
Paini, taekwondo, shaolin, nyrkkeily, krav maga, kickboxing, aikido, iaido.

Vuonna -86 aloitin ja aktiivisen seurassa harjoittelun lopetin vuonna 2011.

Kadulla tullut vastaan joitain tilanteita että joutunut käyttämään taitoja itsepuolustukseen! Ehjin nahoin selvitty aina, tosin hyökkääjä ei jokaisella kerralla :/

Pahin tilanne oli kun kimppuuni hyökättiin rikkinäisellä olutpullolla. Tilanteesta selvisin ruoskamaisella etujalan kehäpotkulla (ulospäin) ja välittömästi perään valoakin nopeampi kämmenpohja isku kasvoihin. Hyökkäys loppui siihen paikkaan...

Mutta joo...se että mitä tekniikoita kannattaa käyttää milloinkin niin riippuu täysin tilanteesta...joskus saattaa olla ihan viisasta ottaa jalat alle jos suinkin vaan mahdollista. Ja kannattaako puukkoa vastaan käyttää potkua, niin riippuu useastakin tekijästä ja tilannearviosta...täytyy oikeasti olla NOPEA kintuistaan jos tämän päätöksen tekee ja vaati aina jonkun kombinaation...ihan en kuitenkaan takakiertopotkua ensimmäisenä lähtisi kokeilemaan...taasen suoraviivainen takapotku on taas yksi tehokkaimmista puolustuksellisista potkuista ja erittäin painava sellainen. Nämäkin on niin yksilöllisiä juttuja myös...toinen sopii toiselle paremmin kuin toiselle.

Itse suosittelen ennen kaikkea monipuolisuutta, kaikki lajit tukevat toisiaan ja ehkä sieltä löytyy myös se oma helmikin johon veri vetää ;)

@Vonka En muista mainitsitko että Bujinkan = ninjutsu, kävin joskus testaa yhdet treenit omien perään...siis ihan mielenkiinnosta...ja täytyy sanoa että kun kymmeniä vuosia harjoitellut kaikenlaista, niin helppo omaksua hyvin vaikeitakin juttuja välittömästi...uuden tyyppinen ukemikin meni heti ykkösellä :)
 
letkuspede kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta ryhdyin penkomaan hyllyjä ja katsomaan että mitä muistoja on jäänyt käteen nuoruudesta.. DVD:t joita löysin olivat...Bruce Lee: Soturin tie, Chackie Chan: The legend of Drunken Master ja Asahi Health.

Kirjallisuutta:
The complete martial artist (Master Hee Il Cho), Training and fighting skills (by World Champion Benny 'The Jet' Urquidez), Karate-do, Zen-karate, Taidon filosofia — Filosofian taito (Timo Klemola), Aikido — harmonisen voiman tie (Petteri Silenius). Yhden Taekwondo kirjan annoin joskus lahjana pois. Nyrkkeilyyn liittyvää perustietoa löytyy nivaska A4:lle tulostettuna.

Opetusvideoita VHS-kaseteilta löytyy shaolin, taiji, taekwondo, aikido.

Lajit joita olen ehtinyt koluta läpi...
Paini, taekwondo, shaolin, nyrkkeily, krav maga, kickboxing, aikido, iaido.

Vuonna -86 aloitin ja aktiivisen seurassa harjoittelun lopetin vuonna 2011.

Kadulla tullut vastaan joitain tilanteita että joutunut käyttämään taitoja itsepuolustukseen! Ehjin nahoin selvitty aina, tosin hyökkääjä ei jokaisella kerralla :/

Pahin tilanne oli kun kimppuuni hyökättiin rikkinäisellä olutpullolla. Tilanteesta selvisin ruoskamaisella etujalan kehäpotkulla (ulospäin) ja välittömästi perään valoakin nopeampi kämmenpohja isku kasvoihin. Hyökkäys loppui siihen paikkaan...

Mutta joo...se että mitä tekniikoita kannattaa käyttää milloinkin niin riippuu täysin tilanteesta...joskus saattaa olla ihan viisasta ottaa jalat alle jos suinkin vaan mahdollista. Ja kannattaako puukkoa vastaan käyttää potkua, niin riippuu useastakin tekijästä ja tilannearviosta...täytyy oikeasti olla NOPEA kintuistaan jos tämän päätöksen tekee ja vaati aina jonkun kombinaation...ihan en kuitenkaan takakiertopotkua ensimmäisenä lähtisi kokeilemaan...taasen suoraviivainen takapotku on taas yksi tehokkaimmista puolustuksellisista potkuista ja erittäin painava sellainen. Nämäkin on niin yksilöllisiä juttuja myös...toinen sopii toiselle paremmin kuin toiselle.

Itse suosittelen ennen kaikkea monipuolisuutta, kaikki lajit tukevat toisiaan ja ehkä sieltä löytyy myös se oma helmikin johon veri vetää ;)

@Vonka En muista mainitsitko että Bujinkan = ninjutsu, kävin joskus testaa yhdet treenit omien perään...siis ihan mielenkiinnosta...ja täytyy sanoa että kun kymmeniä vuosia harjoitellut kaikenlaista, niin helppo omaksua hyvin vaikeitakin juttuja välittömästi...uuden tyyppinen ukemikin meni heti ykkösellä :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Mukavaa, että tulit keskusteluun. Sinullakin on ollut yhtä pitkä "kausi" kuin minulla ja huomattavan erilaisissa lajeissa. Joka sanan allekirjoitan, etenkin monipuolisuuden. Sinunkin viestistäsi voi selkeästi lukea, että tärkeintä on tie sinänsä mutta itsepuolustuksellista arkihyötyäkin tulee pitkään harjoitelleelle väistämättä sikäli kuin pää on sellainen, että tekniikoita osaa käyttää.

Onko totta, että Bruce Lee meni salille pikkupoikana arkipelkojensa vuoksi? Oli säikähtänyt jotain.
 
letkuspede kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta ryhdyin penkomaan hyllyjä ja katsomaan että mitä muistoja on jäänyt käteen nuoruudesta.. DVD:t joita löysin olivat...Bruce Lee: Soturin tie, Chackie Chan: The legend of Drunken Master ja Asahi Health.

Kirjallisuutta:
The complete martial artist (Master Hee Il Cho), Training and fighting skills (by World Champion Benny 'The Jet' Urquidez), Karate-do, Zen-karate, Taidon filosofia — Filosofian taito (Timo Klemola), Aikido — harmonisen voiman tie (Petteri Silenius). Yhden Taekwondo kirjan annoin joskus lahjana pois. Nyrkkeilyyn liittyvää perustietoa löytyy nivaska A4:lle tulostettuna.

Opetusvideoita VHS-kaseteilta löytyy shaolin, taiji, taekwondo, aikido.

Lajit joita olen ehtinyt koluta läpi...
Paini, taekwondo, shaolin, nyrkkeily, krav maga, kickboxing, aikido, iaido.

Vuonna -86 aloitin ja aktiivisen seurassa harjoittelun lopetin vuonna 2011.

Kadulla tullut vastaan joitain tilanteita että joutunut käyttämään taitoja itsepuolustukseen! Ehjin nahoin selvitty aina, tosin hyökkääjä ei jokaisella kerralla :/

Pahin tilanne oli kun kimppuuni hyökättiin rikkinäisellä olutpullolla. Tilanteesta selvisin ruoskamaisella etujalan kehäpotkulla (ulospäin) ja välittömästi perään valoakin nopeampi kämmenpohja isku kasvoihin. Hyökkäys loppui siihen paikkaan...

Mutta joo...se että mitä tekniikoita kannattaa käyttää milloinkin niin riippuu täysin tilanteesta...joskus saattaa olla ihan viisasta ottaa jalat alle jos suinkin vaan mahdollista. Ja kannattaako puukkoa vastaan käyttää potkua, niin riippuu useastakin tekijästä ja tilannearviosta...täytyy oikeasti olla NOPEA kintuistaan jos tämän päätöksen tekee ja vaati aina jonkun kombinaation...ihan en kuitenkaan takakiertopotkua ensimmäisenä lähtisi kokeilemaan...taasen suoraviivainen takapotku on taas yksi tehokkaimmista puolustuksellisista potkuista ja erittäin painava sellainen. Nämäkin on niin yksilöllisiä juttuja myös...toinen sopii toiselle paremmin kuin toiselle.

Itse suosittelen ennen kaikkea monipuolisuutta, kaikki lajit tukevat toisiaan ja ehkä sieltä löytyy myös se oma helmikin johon veri vetää ;)

@Vonka En muista mainitsitko että Bujinkan = ninjutsu, kävin joskus testaa yhdet treenit omien perään...siis ihan mielenkiinnosta...ja täytyy sanoa että kun kymmeniä vuosia harjoitellut kaikenlaista, niin helppo omaksua hyvin vaikeitakin juttuja välittömästi...uuden tyyppinen ukemikin meni heti ykkösellä :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvin monipuolinen lajivalikoima sinulla tosiaan on. Totta on, että käytettävä tekniikka riippuu aina tilanteesta, olosuhteista, omasta vireystilasta, vastustajasta ja hänen kunnostaan ( vastustajan taidoista tuskin on mitään ennakkotietoa ). Otin tuon furiotsagi+tyy furiotsagi yhdistelmän sitä puukkoa vastaan vaan esimerkkinä. Saman asian ajaa tuossa kombinaatiossa toki tyytsagi, joka tosiaan on varmaan se kaikkien vahvin puolustuspotku ( yleensäkin voimaltaan kovimmasta päästä ). Sopii myös mainiosti tehtäväksi samalla askeleella sen furiotsagin kanssa.. Itse olen muuten näytöksissä joskus tuota furiotsagi+tyytsagi yhdistelmää käyttänyt. Joillekin tyytsagi on helpompi/luontevampi ( esim. itselleni ), joillekin tyyfuriotsagi. Miksi mielestäni se potku on parempi puukkoa vastaan kuin käsitekniikat. Ensinnäkin yleensä jalasssa on kengät ja ne, varsinkin nahkaiset, suojaavat paremmin kuin joku paidanhiha tms. Lisäksi jalkapohjan iho on paksumpaa eikä siellä ole isoja valtimoita niin esillä. Käsillä kun lähdet tekemään, niin ne valtimot ovat hyvin ohuen ihon peitossa ranteen sisäpuolella. Käsillä torjumisessa on siis suurempi riski saada vakava ( hengenvaarallinen ) vamma. Paras itsepuolustuskeino on aina ja joka tilanteessa paikalta poistuminen... OK, joskus siihen ei ole mahdollisuutta ja silloin pitää jotain tehdä. Se, mitä tekee, pitää sitten olla itselle sujuva ja luonteva tekniikka. Sellainen, jonka parhaiten hallitsee. Siksikin on hyvä opettaa/treenata erilaisia variaatioita, joista löytää sen itselleen sopivimman.
 
Bodyguard kirjoitti:
ne valtimot ovat hyvin ohuen ihon peitossa ranteen sisäpuolella
Klikkaa laajentaaksesi...

stop tykkänään...

Jaloissa (pohje, reisi) on SUURET verisuonet sekä valtimot (arteria) että laskimot (vena). Paljon suuremmat kuin ranteessa tai käsivaressa. Vasta olkavarressa alkaa löytymään suurempaa "ränniä" ja mitä ylöspäin mennään "rännit" kasvaa kokoajan. Kun päästään kaula/hartia/rintakehä seutuun niin ollaan jo sellaisella alueella verisuonia/hermoja/sisäkaluja että henki pakenee helposti puukon iskusta. Ranteen valtimosuonet (arteria radialis) ovat jänteiden alla ei pinnassa. (vaikka näin yleisesti luullan koska ranteessa tuntuu pulssi ihon pinnalta koettaen) Ihan kuten joka puolella kehoa valtimot sijaitsevat syvemmällä kuin laskimot (kehon suojassa paremmin)... näkyvät suonet ovat pintalaskimoita joista verikokeetkin otetaan esim. kyynärvarresta tai kun laitetaan suoniyhteys eli "tippa" kämmenselän laskimosuoneen.

Lisäksi raajoissa on hermoradat ja jänteet jotka vahingoittuvat veitsen viillosta/pistosta hyvinkin helposti....joten raajojen toimintakyky on helposti tuhottavissa veitsellä niin jalkojen kuin käsienkin mutta jaloissa vaan on suurempi verenvuotoriski kuin käsissä ja hermorata/jännevammat ovat myös todellinen/suuri uhka koska niitä, varsinkin hermoratavamaa on vaikea /mahdoton korjata.....Tämä on fakta.

Veitsi/puukko hyökkääjä on AINA todella vaarallinen ja vielä vaarallisempi se on sellaisen käsissä joka osaa sitä käyttää ja on motivotunut/päättäväinen tekemään sillä tuhoa

kuten Bodyguard kirjoittikin... paras paikka on paeta paikalta ja jos ei pääse niin ...voi voi voi :eek: tai sitten tekee mitä osaa, pystyy, kykenee..jos kykenee

Niin ja jos ollaan sodassa niin sodassa mennään sodan "säänöillä" ..mitä ne ikinä sitten ovatkaan
 
Viimeksi muokattu:
Bushmaster kirjoitti:
stop tykkänään...

Jaloissa (pohje, reisi) on SUURET verisuonet sekä valtimot että laskimot. Paljon suuremmat kuin ranteessa tai käsivaressa. Vasta olkavarressa alkaa löytymään suurempaa "ränniä" ja mitä ylöspäin mennään "rännit" kasvaa kokoajan. Kun päästään kaula/hartia/rintakehä seutuun niin ollaan jo sellaisella alueella verisuonia/hermoja/sisäkalua että henki pakenee helposti puukon iskusta. Ranteen valtimosuonet (radialis) ovat jänteiden alla ei pinnassa. Ihan kuten joka puolella kehoa valtimot sijaitsevat syvemmällä kuin laskimot.

Lisäksi raajoissa on hermoradat ja jänteet jotka vahingoittuvat veitsen viillosta/pistosta hyvinkin helposti....joten raajojen toimintakyky on helposti tuhottavissa veitsellä niin jalkojen kuin käsienkin mutta jaloissa vaan on suurempi verenvuotoriski kuin käsissä. Tämä on fakta.

Veitsi/puukko on AINA todella vaarallinen ja vielä vaarallisempi se on sellaisen käsissä joka osaa sitä käyttää ja on motivotunut/päättäväinen tekemään sillä tuhoa

kuten Bodyguard kirjoittikin... paras paikka on paeta paikalta ja jos ei pääse niin ...voi voi voi :eek: tai sitten tekee mitä osaa, pystyy, kykenee..jos kykenee

Niin ja jos ollaan sodassa niin sodassa mennään sodan "säänöillä" ..mitä ne ikinä sitten ovatkaan
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä, kyllä reidesssä ja pohkeessa ne isot valtimot ovat. Mutta se juju onkin siinä, että potkaistaessa ( furiotsagi eli kehäpotku ) noiden valtimoiden suojana on sääriluu ( osumakohta vastustajan ranteeseen on jalkapöydän sisäsivu, joka katutapauksissa on kengän sisällä ). Ranteissa vaan ei ole mitään vastaavia suojana... Vaikkakin verenvuoto jaloista on voimakkaampaa kuin käsistä, ovat ne haavoittuvat valtimot kuvaamassani tilanteessa paremmin suojattu kuin käsien vastaavat ( vaikka ovatkin jänteiden alla, sorry epätarkkuuteni aiemmin). Haavoittumisriski on pienempi. Toki tämä on hyvin kaksipiippuinen juttu, koska jos haavoittuminen tapahtuu, on se sitten kohtalokas. Kaiken a ja o ovat tekniikan hallinta ja sen ajoitus. Hallinta tulee treenaamalla (oikein), ajoitus on sitten se hankalampi juttu. Se vaatii silmää, silmän ja raajan koordinaatiota... vaikeasti treenattava asia.

Kuten sanoin paras itsepuolustus on se paikalta poistuminen... mutta jos ei pääse, niin sittenhän on pakko tehdä jotain... potkimisen etuna ( edellyttäen, että sen osaa ) on myös etäisyyden pitäminen, jolloin todella haavoittuva kaula-rinta-alue on paremmin turvassa. Kaikkein paras turva tällaisessa tilanteesssa ( jos ei pääse pois ) on tietysti jonkunlainen kättäpitempi itsellä ( pamppu, lauta, tukeva puunoksa, pesismaila tms. ), mutta sellaista ei välttämättä ole mukana, ei ainakaan mulla...
Täytyy tietysti muistaa, että me puhumme nyt äärimmäisestä tilanteesta, jolloin jonkinlaiset vauriot itselle on hyväksyttävä, jos aikoo henkensä säilyttää... ja eri ihmisille ovat eri tekniikat helpompia/luonnollisempia. Käsillä torjumista puukkoa vastaan voin ajatella vain silloin, jos ehtii kääriä takin tms sen kätensä suojaksi...
 
Veitsikättä ohjaavan liikkeen tekisin mieluiten kyynärvarrella / kyynärvarsilla ja käsiote esim. ranteesta otetaan sen ohjausliikkeen jatkumona. Ei kukaan "nappaa" veitsellä huitovaa ranteesta.

Sen tekokäden hallinta on a ja o.

En ole joutunut siviilimaailmassa puukkohyökkäyksen kohteeksi, mutta sellainen tapaus on, että ruuvimeisselillä on yritetty lyödä vatsaan. Tein väistön vasemmalle ja samalla liikkeellä sisääntulon, jolloin vasen kylkeni oli kiinni kaverin kupeessa oikean kyljen puolella ja molemmilla rintamasuunta nyt sama. Itse asiassa olin positioltani niskan päällä pelkän väistöliikkeen jälkeen. Otin vasemmalla kädellä kaverin meisseliä työntäneen ranteen hallintaan ja oikealla jalalla kaarevan askeleen taakse samalla vetäen kättä vartaloni voimalla ja painamalla kättä alaspäin, jolloin hänen painopisteensä heikkeni. Minulla ei ollut aikomustakaan mennä maahan. Kun hän seurasi liikettäni ja horjui, astuin nopean matalan askeleen oikealla jalallani ja tulin koko vartaloni voimalla häntä vastaan ja samalla, kun olin vetänyt vartalolla ja vasemmalla kädellä ranteesta, runttasinkin nyt vastakkaissuuntaan tullessa meisselikäden nyrkkiä oikealla kädelläni rajusti kohti hänen kyynärvartensa sisäpuolta ja käänsin.

Tuloksen kuulette korvissanne. Sama olisi muuten toiminut veitseen ja jopa pistooliin, edellyttäen että olisi ihan vieressä, kun kaveri kaivaa sen taskusta. Parikin metriä etäisyyttä, niin on parempi kaivaa lompakko esiin ja antaa rahat.

Kaveri ei ollut mikään väkivahva peikko. Harjaantuneenkin on vaikea toimia, jos vastustajalla on riittävästi voimaa ja paksut ranteet ja harjaantumattomalla adrenaliini tekee muutenkin omat kädet heikoiksi ja ryppynarun ympärillä on kylmä rinki. Voi olla, että on parempikin silloin potkia itsellen joku sekunnin murto-osa irtautumiseen. Heittää vaikka tuolilla, maljakolla, hiekkaa silmiin jne.
 
En ole ikinä oikeassa tilanteessa kohdannut puukkoa ja toivottavasti en kohtaakkaan. Valtaosa puukkotapauksista taitaa onneksi olla vain uhkailua vaikkapa ryöstön yhteydessä, eikä mitään maanisen brutaaleja hyökkäyksiä? Mitä olette mieltä sellaisesta puukonriisto tekniikasta, jossa kättä "läppästään" voimalla, jollonka puukko voi lentää kädestä pois? Harjoitellessa kumipuukkojen kera kerta toisensa jälkeen hämmästyn sen toimivuudesta (tästä ei kuitenkaan pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että haluaisin kokeilla sitä oikeasti). Video jossa hahmotetaan ideaa.
 
Vonka kirjoitti:
Veitsikättä ohjaava liikkeen tekisin mieluiten kyynärvarrella / kyynärvarsilla ja käsiote esim. ranteesta otetaan sen ohjausliikkeen jatkumona. Ei kukaan "nappaa" veitsellä huitovaa ranteesta.

Sen tekokäden hallinta on a ja o.

En ole joutunut siviilimaailmassa puukkohyökkäyksen kohteeksi, mutta sellainen tapaus on, että ruuvimeisselillä on yritetty lyödä vatsaan. Tein väistön vasemmalle ja samalla liikkeellä sisääntulon, jolloin vasen kylkeni oli kiinni kaverin kupeessa oikean kyljen puolella ja molemmilla rintamasuunta nyt sama. Itse asiassa olin positioltani niskan päällä pelkän väistöliikkeen jälkeen. Otin vasemmalla kädellä kaverin meisseliä työntäneen ranteen hallintaan ja oikealla jalalla kaarevan askeleen taakse samalla vetäen kättä vartaloni voimalla ja painamalla kättä alaspäin, jolloin hänen painopisteensä heikkeni. Minulla ei ollut aikomustakaan mennä maahan. Kun hän seurasi liikettäni ja horjui, astuin nopean matalan askeleen oikealla jalallani ja tulin koko vartaloni voimalla häntä vastaan ja samalla, kun olin vetänyt vartalolla ja vasemmalla kädellä ranteesta, runttasinkin nyt vastakkaissuuntaan tullessa meisselikäden nyrkkiä oikealla kädelläni rajusti kohti hänen kyynärvartensa sisäpuolta ja käänsin.

Tuloksen kuulette korvissanne. Sama olisi muuten toiminut veitseen ja jopa pistooliin, edellyttäen että olisi ihan vieressä, kun kaveri kaivaa sen taskusta. Parikin metriä etäisyyttä, niin on parempi kaivaa lompakko esiin ja antaa rahat.

Kaveri ei ollut mikään väkivahva peikko. Harjaantuneenkin on vaikea toimia, jos vastustajalla on riittävästi voimaa ja paksut ranteet ja harjaantumattomalla adrenaliini tekee muutenkin omat kädet heikoiksi ja ryppynarun ympärillä on kylmä rinki. Voi olla, että on parempikin silloin potkia itsellen joku sekunnin murto-osa irtautumiseen. Heittää vaikka tuolilla, maljakolla, hiekkaa silmiin jne.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä tulee esiin se, mitä olen hakenut... tekniikan luontevuus sille joka sen tekee. Mitään ihmetemppuja ei kannata yrittää vaan sitä minkä todella osaa...
 
Tetra kirjoitti:
En ole ikinä oikeassa tilanteessa kohdannut puukkoa ja toivottavasti en kohtaakkaan. Valtaosa puukkotapauksista taitaa onneksi olla vain uhkailua vaikkapa ryöstön yhteydessä, eikä mitään maanisen brutaaleja hyökkäyksiä? Mitä olette mieltä sellaisesta puukonriisto tekniikasta, jossa kättä "läppästään" voimalla, jollonka puukko voi lentää kädestä pois? Harjoitellessa kumipuukkojen kera kerta toisensa jälkeen hämmästyn sen toimivuudesta (tästä ei kuitenkaan pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että haluaisin kokeilla sitä oikeasti). Video jossa hahmotetaan ideaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo esittämäni potkupuolustus on juurikin tuollainen "läppäisy". On treenattu teatteripuukoilla ( ja tusseillakin )... usein lähtee kädestä, aina ei... riippuu tietty osumasta, ja siinä tulee sitten se ajoitus kuvioihin, mikä on aika lailla a ja o kaikkien tekniikoiden kohdalla...
 
Tuohon potkutorjuntaan on tietty olemassa vielä nopeampiakin kombinaatioita. Esim. etujalan kehäpotku puukkoranteeseen ja saman jalan sivupotku rintaan... Näitäkin treenataan... Ei tarvitse saada edes sitä puukkoa pois kädestä, ainoastaan puukkokäsi sivuun ja kaveri nurin sivupotkulla. OK, TKD:n harrastajana tietysti ajattelen potkuja ehkä eri näkökulmasta kuin monet muut...
 
Tetra kirjoitti:
En ole ikinä oikeassa tilanteessa kohdannut puukkoa ja toivottavasti en kohtaakkaan
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuinka monella ihmisellä pysyy mieli "kasassa" kun joutuu sellaiseen tilanteeseen että pystyy toimimaan "järkevästi" sanoisin että harvalla ja vielä harvempi kykenee toimimaan ja vieläkin harvempi osaa toimia ?

Tilanteita voidaan harjoitella monin eri tavoin mutta kun sitten joutuu OIKEAAN tilanteeseen jossa on tosi kyseessä eikä tilanne ole enää "kuviteltua" niin silloin vasta selviää mihin itse kykenee tai miten tilanteeseen keho/mieli reagoi.

Näistä on täällä keskusteltu paljonkin mutta toin vaan oman pohdiskeluni tässä esiin eikä mitään "viisastenkiveä" ole olemassa joka kertoisi kullekin millainen on ja miten toimii ankarassa aidossa steressitilanteessa kun kyseessä on oma/jonkun muun henki/ turvallisuus. Se selviää vain ja ainoastaan silloin kun sellaiseen tilanteeseen joutuu... Toivottavasti kenekään ei sellaiseen tarvitsisi koskaan joutua.
 
Viimeksi muokattu:
Toimii.

Tetra kirjoitti:
En ole ikinä oikeassa tilanteessa kohdannut puukkoa ja toivottavasti en kohtaakkaan. Valtaosa puukkotapauksista taitaa onneksi olla vain uhkailua vaikkapa ryöstön yhteydessä, eikä mitään maanisen brutaaleja hyökkäyksiä? Mitä olette mieltä sellaisesta puukonriisto tekniikasta, jossa kättä "läppästään" voimalla, jollonka puukko voi lentää kädestä pois? Harjoitellessa kumipuukkojen kera kerta toisensa jälkeen hämmästyn sen toimivuudesta (tästä ei kuitenkaan pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että haluaisin kokeilla sitä oikeasti). Video jossa hahmotetaan ideaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuskin hyökkääjä puristaa veista rystyset valkoisina, joten yllätys voi lennättää veitsen matkoihinsa. Ja ainakin se häiritsee kättä. Tuossahan aukeaa läppäisyn jälkeen jatkoiskuille kaulan / korvien alueelle polku myös samalla ja myös poistumireitti oikealta taakse.

Kohdassa 3.38 on perinteinen poliisitekniikka, jossa on se vaara, että jäädään maahan painimaan, eikä päästäkään hallintaan. Sen tilalle suosisin jotain kotegaeshin muunnosta, koska siinä vastustaja varmasti a) menee mahalleen ja b) luultavasti tekokäsi tuhoutuu ja c) päättyy hallintaotteeseen, josta vain morfiinipäissään oleva voisi teoriassa lähteä.
 
Minulle tuo käsin tehty riisto on luontevampi koska en potkuja ole tuota varten treenannutkaan. Nähdäkseni tuon esittämäni läppäsyn suurin etu on yksinkertaisuus. Videolla demonstraattori toteaakin, että demoissa kahdeksan kertaa kymmenestä puukko lentää kädestä. Potkut tuntuu minulle riskialttiimmilta, varsinkin kun huomioi mahdolliset muuttuvat olosuhteet, mutta toki taekwondoin kokee ne omakseen kun ne on hänen vahvuutensa. Jokaiselle jotakin.

Kuvassa magan 360 torjunta:
Kravmaga.jpg
 
Tietysti, jos ajatellaan nopeutta, niin pääsääntöisesti kädet ovat aina nopeammat kuin jalat. Toki potkimisessakin päästään riittävään nopeuteen... toki vaatii harjoitusta. Jalat tuppaavat olla useimmiten vahvemmat kuin kädet. Puolustamiseen vaikuttaa myös se, miten puukko on vastustajan kädessä. Jos viiltoasennossa, ts. terä alaspäin ( peukalo kahvan yläreunassa ), niin puolustus sisältä. Jos taas pistoasennossa (peukalo kahvan yläreunassa), puolustus liikkeen "takaa"...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top