Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi alkaa 2.9.2013

Pitäisikö asevelvollisuus lakkauttaa?

  • kyllä

    Ääniä: 11 11.7%

  • ei

    Ääniä: 78 83.0%

  • en osaa sanoa

    Ääniä: 5 5.3%
  • Äänestäjiä yhteensä
    94
Mitä enemmän varusmieskoulutuksessa on porukkaa sitä enemmän se maksaa, sitä vähemmän voidaan sijoitettuja miehiä varustaa ja kertauttaa. Valikoiva asevelvollisuus on tietysti paljon parempi taloudelliselta kannalta kuin yleinen asevelvollisuus mutta siinä on erittäin paljon epäreiluja piirteitä, jotka ovat myös perustuslain vastaisia. Kutsunnoista voidaan toki määrätä kun heilutellaan tarpeeksi käsiä naisille pakollisiksi ja varmasti useampi nainen käy varusmiespalveluksen sen johdosta. Pitää kysyä vain että mikä lienee naisten sa-joukkoihin sijoittamisprosentti verrattuna miehiin ja jos se on pienempi niin miksi väkisin taas tuhlata rahaa ja heikentää sodan ajaksi tykinruuaksi sijoitettujen henkiinjäämismahdollisuuksia? Nyt jo vituttaa kun ryssällä on paremmat varusteet, koulutus ja mobilisaatiokyky! Kyllä se vain miesten pakollinen asevelvollisuuskin poistuisi kun lähdettäisiin Euromaidenia tekemään Arkadianmäelle. :D :D :D
 
VUps kirjoitti:
Kuinkahan asevelvollisuus ja asevelvollisuuskeskustelu kehittyy tästä eteenpäin?

Asevelvollisuuskeskustelu jatkunee lähitulevaisuudessa vaimeampana epäonnistuneen kansalaisaloitteen ja Ukrainan tapahtumien vuoksi. Ukrainan tapahtumat osoittavat myös jälleen kerran sen, että kansalaistoiminnassa on voimaa, vaikka varustusta ja koulutusta puuttuisikin, jos vain tahtoa ja uskoa oman asian oikeutukseen on.

Ennustan, että kutsunnat tulevat pakollisiksi myös naisille muutaman vuoden sisään. Se saattaa tuplata palvelukseen astuvien naisten määrän, vaikka lisäys ei absoluuttisesti olekaan suuri. Muutoinkin voi olla, että asevelvollisuudessa mennään vaihteeksi vähemmän valikoivaan suuntaan. Sotilaat ovat varmasti tyytyväisiä nykyisiin koulutusmääriin ja valikoivuuteen, mutta keskusta ja perussuomalaiset saattavat ensi vaalien voittajina antaa takapakkia valikoivalle asevelvollisuudelle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kansalaisaloite asevelvollisuuden poistamiseksi syntyi Georgian ja Ukrainan kriisien suvantovaiheessa. Kansalaisaktivistit painuivat koloihinsa, kun myrsky nousi.

Asevelvollisuutta ei pidä lopettaa, vaan opettaa ja kehittää. Itse kannattaisin kolmevaiheista koulutusta:

1. Oppivelvollisuuden osana pakollinen 3 kk:n kansalaispalvelu 16...18 -vuotiaana (”survival” / siviilipuolustus / kriisinhallintakoulutus).
2. Valikoivampi asepalvelu 20...29 -vuotiaana.
3. Valmiusreservin koulutus 30...39 -vuotiaana.

Kansalaisaloitetta kaivattaisiin paremminkin puolustusbudjetin kohottamiseksi ja puolustusvalmiuden parantamiseksi.
 
Viimeaikaisten tapahtumien valossa idea asevelvollisuuden lakkauttamisesta vaikuttaa vielä aivan poikkeuksellisen irralliselta reaalimailmasta. Lisäks taas on osoitettu miten olennaisessa osassa nimenomaan kevyt jalkaväki on. Homma ei, ainakaan alussa, todellakaan mene niin että nappia painetaan ja ohjukset lentele ja sitten kukaan ei voi mitään. Kuten monet ideologiset turvallisuuspoliittiset hörhöt uskoivat.
 
Ukrainan kriisi tulee kuin tilauksesta. Se osoittaa ettei maanpuolustus ole turhaa ja vain ikävä jäänne menneisyydestä.
Valitettavasti pelot joita nyt syntyy kansalaisten mielissä, unohtuvat nopeasti ja aletaan taas ihmettelemään maanpuolustuksen tarpeellisuutta.

Kyseessä olevan kansalaisaloitteen suosio taas kertoo kaiken, kansalaiset eivät koe nykymuotoista asevelvollisuutta pahana asiana, tai vääryytenä.
 
Mielenkiintoisia nuo eri kansalaisalotteiden suosiot. Tasa-arvoisen avioliittolain aloite taisi hetkessä saada vaaditut 50 000 kannatusta ja yhteensä päälle 150 000. Sen sijaan aloite liittyen uuteen ajoneuvoveroon on saanut vain 24 k kannatusta, vaikka siitä aikamoista valitusta oli kun asia tuli julkisuuteen. Verrokiksi kannabiksen dekriminalisointia kannatettu jo 16 k kertaa. Maanpuolustusta vastustavaa aloitettahan ei vielä ole ollut, varmaan saisi muutamia satoja kannatuksia.
 
Asevelvollisuudella oli oma paikkansa Suomen historiassa kommunismin uhkineen sekä hitaan kommunikaation ja liikkumisen aikana mutta ehkä enemmänkin nyt kaivattaisiin myös maavoimilta nopeaa reagointikykyä. 6 kk:n mies joka on ollut 5-10 vuotta reservissä on jo taistelutehtäviin aika heikossa kunnossa. Juuri taannoin eräälle kovakuntoiselle reservin tykkimiehelle ampumisaikaa, joka oli viisi vuotta sitten käynyt armeijan ja piti opettaa varmistimen käyttökin AK:sta... Olisi mielekkäämpää pitää ammattilaisiin ja vapaaehtoisiin perustuvaa minuuttimiesjärjestelmää yllä sekä säilyttää perustuslaissa maanpuolustusvelvollisuus, joka tarkoittaisi kuuluisassa "harmaassa vaiheessa" joutilaiden siviileiden kouluttamista nopeasti. Tehtäviin joihin he sopivat, miinanraivaukseen manuaalisesti ja vahtimaan siltaa RK62:n kanssa kolmella lippaalla ja ilman pimeänäkölaitteita, joka on tällä hetkellä suomalaisen perusreserviläisen varustus.
 
Pois 6/12 -järjestelmä ja takaisin 8/12(11) -palvelusajat. Samoin poistoon automaattiset vlv:t ja jokailtaiset iv:t.
Tarkoittaa samalla henkilökuntarakenteen jyrkkää alapainotteisuutta eli esikunnat tyhjiksi ja MA-kessuja mokomien kirjoituspöytäpösöjen tilalle.
 
roopeluhtala kirjoitti:
Ukrainassa on edelleen voimassa asevelvollisuus, vaikka siitä olikin jo päätetty luopua. Asevelvollisuus ei estänyt kriisin puhkeamista vaikka maalla on n. miljoonan miehen reservi. Asevelvollisuusarmeijan toimintakyky on kuulemma heikko.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisikohan tuohon heikkoon toimintakykyyn HIEMAN vaikuttanut Ukrainan epäselvä sisäinen tilanne, korruptio, talouden heikko tila, venäläisvähemmistön asema armeijassa...? Ei ei ei ei, kyllä vika oli nimenomaan asevelvollisuudessa.

Oikeasti, Roope, yritä nyt edes.
 
roopeluhtala kirjoitti:
Ukrainassa on edelleen voimassa asevelvollisuus, vaikka siitä olikin jo päätetty luopua. Asevelvollisuus ei estänyt kriisin puhkeamista vaikka maalla on n. miljoonan miehen reservi. Asevelvollisuusarmeijan toimintakyky on kuulemma heikko.
Klikkaa laajentaaksesi...
Koko Ukrainan valtion toimintakyky on ollut heikko, eikä syynä varmasti ole asevelvollisuus.

Toisaalta juuri asevelvollisuusjärjestelmä saattoi hyvinkin estää armeijan käytön mielenosoittajia vastaan.
 
Scip10 on ytimessä.

Asevelvollisuus armejaa on vaikeampi käyttää kansalaisia vastaan.
Koruptoitunut johto voi usuttaa väkivallan ammattilaiset kansan kinmppuun, mutta asevelvollisten kohdalla se on huomattavasti vaikeampaa.

Commando on toki oikeassa nopean reagoinnin suhteen, mutta ongelma on, ettei meillä ole varaa molempiin systeemeihin ja vain niillä ammattilaisilla ei taas pötkitä pitkälle. LIsäksi pelkään maanpuolustuksen muuttuvan etäiseksi suurelle osalle väestöstä. Nyt isolla osalla on edes jonkinlainen käsitys asiasta. Siksi taas meillä on yleisesti positiivinen suhtautuminen maanpuolustukseen.
 
kimmo.j kirjoitti:
Asevelvollisuus armejaa on vaikeampi käyttää kansalaisia vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tilastollisesti asia ei välttämättä ole näin. Osoitteesta: http://ohion.fi/ukk.htm

"13. Eikö asevelvollisuus takaa että armeija ei tee vallankaappausta tai toimi muuten kansalaisia vastaan?

Jos palkan maksamatta jättäminen tekee varusmiehistä isänmaallisempia tai pyyteettömämpiä, niin tällä logiikalla myös poliisien, sairaanhoitajien ja poliitikkojen isänmaallisuutta ja palvelualttiutta voitaisiin kasvattaa jättämällä heidän palkkansa maksamatta. Kuitenkin mm. puoluetukia perustellaan sillä, että ilman niitä poliitikoilla olisi liian suuri houkutus lähteä ajamaan heille rahaa lahjoittaneiden etua.

Professori Panu Poutvaara kirjoittaa asevelvollisuuden demokratiaa turvaavasta vaikutuksesta seuraavasti:

"Toisinaan asevelvollisuutta puolustetaan väitteellä, että asevelvollisuusarmeija turvaisi armeijan demokraattisen kontrollin, tai tekisi epäsuositut sotilaalliset seikkailut vaikeammiksi. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista.

Huomattakoon, että sotilasvallankumoukset on usein tehty asevelvollisarmeijoilla. Esimerkkeinä mainittakoon Argentiina (1976), Brasilia (1963), Chile (1973), Kreikka (1967) ja Turkki(1980). Choi ja James (2003) puolestaan tarkastelevat systemaattisesti vuosien 1886 ja 1992 välisiä konflikteja, havaiten että useammin konflikteihin osallistuvat maat käyttävät useammin asevelvollisuutta. Vaikka kausaalisuuden suunta on epäselvä, ainakaan se ei tue väitettä asevelvollisuuden rauhaa edistävistä vaikutuksista.""
 
Suomella on geopoliittinen erityisasema muihin euroopan ammattiarmeija valtioihin verrattuna lisäksi ruotsi ja saksa ovat valitelleet ammattiarmeija ratkaisua huonoksi. Se on fakta.
 
Systemaattinen tarkastelu ja tilastoihin vetoaminen toimii saletisti monessakin aiheessa. Kansainvälisen poltiikan koukeroissa ja Suomen kontekstissa noiden menetelmien käyttökelpoisuus on mielestäni paskaa. Syy: ei ota Suomen todellista geo- ja reaalipolitiikkaa huomioon mitenkään. Kulttuurierosta puhumattakaan. Chilen ja Afrikan sotilasjunttien teot ja Suomen asevelvollisuus ovat äärettömän kaukana toisistaan.

Ei mulla muuta tällä kertaa.
 
roopeluhtala kirjoitti:
Tilastollisesti asia ei välttämättä ole näin. Osoitteesta: http://ohion.fi/ukk.htm

"13. Eikö asevelvollisuus takaa että armeija ei tee vallankaappausta tai toimi muuten kansalaisia vastaan?

Jos palkan maksamatta jättäminen tekee varusmiehistä isänmaallisempia tai pyyteettömämpiä, niin tällä logiikalla myös poliisien, sairaanhoitajien ja poliitikkojen isänmaallisuutta ja palvelualttiutta voitaisiin kasvattaa jättämällä heidän palkkansa maksamatta. Kuitenkin mm. puoluetukia perustellaan sillä, että ilman niitä poliitikoilla olisi liian suuri houkutus lähteä ajamaan heille rahaa lahjoittaneiden etua.

Professori Panu Poutvaara kirjoittaa asevelvollisuuden demokratiaa turvaavasta vaikutuksesta seuraavasti:

"Toisinaan asevelvollisuutta puolustetaan väitteellä, että asevelvollisuusarmeija turvaisi armeijan demokraattisen kontrollin, tai tekisi epäsuositut sotilaalliset seikkailut vaikeammiksi. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista.

Huomattakoon, että sotilasvallankumoukset on usein tehty asevelvollisarmeijoilla. Esimerkkeinä mainittakoon Argentiina (1976), Brasilia (1963), Chile (1973), Kreikka (1967) ja Turkki(1980). Choi ja James (2003) puolestaan tarkastelevat systemaattisesti vuosien 1886 ja 1992 välisiä konflikteja, havaiten että useammin konflikteihin osallistuvat maat käyttävät useammin asevelvollisuutta. Vaikka kausaalisuuden suunta on epäselvä, ainakaan se ei tue väitettä asevelvollisuuden rauhaa edistävistä vaikutuksista.""
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä asiassa omatkin silmäni avautuivat. Vaikka me kyllä tarvitsemmekin yleisen asevelvollisuuden,mutta tuohon edellä mainíttuun voi samaistua.
Nimittäin on huomattavasti helpompi kapinoida omaa työnantajaansa kohtaan kuin koko kansan armeijaa jos siellä rivissä seisoo.
 
Tvälups kirjoitti:
Pois 6/12 -järjestelmä ja takaisin 8/12(11) -palvelusajat. Samoin poistoon automaattiset vlv:t ja jokailtaiset iv:t.
Tarkoittaa samalla henkilökuntarakenteen jyrkkää alapainotteisuutta eli esikunnat tyhjiksi ja MA-kessuja mokomien kirjoituspöytäpösöjen tilalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep. Suorittavaan portaaseen painottunut hlörakenne ja tarpeellinen koulutusaika, johon sisältyy myös se wanha kunnon gona-vaihe, jolla saattoi olla edes siteeksi jotain operatiivista merkitystäkin. Siihen kh-ruletti jytisemään jne. Meillä on välineitä kysta kyllin, fiilaus puuttuu ja tuo fiilaus ei paljoa edes maksa, se edellyttää lähinnä päätöksentekoa. Kurjinta on se, jos nyt pannaan pää pensaaseen ja tohistaan Liitosta jne. ja kas, unohdetaan ne toimet, joilla ihan itse voidaan nostaa pelotetta. Käytän sanaa pelote aivan ilman sarkasmia. Meillä on edelleen tuo pelote, pelote siitä, että alueemme käyttäminen ja maamme alistaminen voi mennä myös perseelleen lahjakkaasti. Pienelle armeijalle se on saavutus. Ja parempaa ei saata olla edes tarjolla, vaikka kääntäisimme kivet, kannot ja kasket.
 
Baikalin lailla Tvälupsin ehdotusta on helppo kannattaa.

Aina voidaan kaivaa erilaisia esimerkkejä, esiin, mutta suomalaisen demokratian vertaaminen Neuvostoliittoon ja Natsi-Saksaan ei kyllä osu kohdalle. Etelä-Amerikan sosiaaliset olosuhteet taas ovat hiukna toisenlaiset.
Puoluetuen perusteissa kannattaa muistaa, että minäkin voin ilmoittaa isämaallisuuteni kasvavan ja minusta tulevan itsenäisempi päätöksentekijä jos saan valtiolta sopivaa tukea. Muista Roope, että puoluetuki on poliitikkojen itselleen myöntämä tuki.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top