Tvälups
Ylipäällikkö
Pointti oli että vaaatehuollon järjestäminen ostopalveluna ei nosta palvelun kansantaloudellista kustannusta. Tällöin myöskään puolustusvälineisiin käytettävät rahat eivät vähene.
Näin sitä luulisi mutta todellisuus on toinen kuten Leijona-catering esimerkki osoittaa.
Lisäksi: Onko tullut mieleen, että SA-tilanteessa firman oma "rättivarasto"-toiminta on kokoluokkaa merkittävä kokonaisuuden osanen (eli se vm-palveluksessa hankittu taito on peräti tarpeellinen kovassa vaiheessa) kun taas siviiliyritys ei ole välttämättä lainkaan toiminnassa. Ylenkatsot rättimikkoja ja aivan syyttä.