Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi alkaa 2.9.2013

Pitäisikö asevelvollisuus lakkauttaa?

  • kyllä

    Ääniä: 11 11.7%
  • ei

    Ääniä: 78 83.0%
  • en osaa sanoa

    Ääniä: 5 5.3%

  • Äänestäjiä yhteensä
    94
Pointti oli että vaaatehuollon järjestäminen ostopalveluna ei nosta palvelun kansantaloudellista kustannusta. Tällöin myöskään puolustusvälineisiin käytettävät rahat eivät vähene.

Näin sitä luulisi mutta todellisuus on toinen kuten Leijona-catering esimerkki osoittaa.

Lisäksi: Onko tullut mieleen, että SA-tilanteessa firman oma "rättivarasto"-toiminta on kokoluokkaa merkittävä kokonaisuuden osanen (eli se vm-palveluksessa hankittu taito on peräti tarpeellinen kovassa vaiheessa) kun taas siviiliyritys ei ole välttämättä lainkaan toiminnassa. Ylenkatsot rättimikkoja ja aivan syyttä.
 
Reserviläinen-lehdessä 8/13 oli artikkeli Ruotsin asevoimista. Vuosittain tavoitteena on peruskouluttaa 4500 sotilaaksi, mutta rahaa on vain 3500:n kouluttamiseen. Keskeytysprosentti on hiukan laskenut 15 prosenttiin. Rekrytointiin joudutaan käyttämään aika paljon resursseja.
Hakijoita on riittävästi täysipäiväisiin tehtäviin, muttei valmiussotilaiksi. Sotilasura koetaan siviiliuran esteenä, ja koska vapaaehtoisuus toteutuu joka portaalla, moni sopimussotilaskin lopettaa ennen aikojaan. Tämä tulee kalliiksi, koska tilalle täytyy kouluttaa uusi mies.

Numerossa 1/14 ruodittiin Saksan armeijaa. Bundeswehrin henkilöstö koostuu 180 000 ammattisotilaasta jonka lisäksi pitäisi olla 15 000 vapaaehtoista kahden vuoden sopimuksella: jälkimmäisiä on saatu värvättyä kuitenkin vain noin 11 000, lisäksi värväytymisinto on entisestään laskussa. Keskeytysprosentti on 25. Palkkaa ja työolosuhteita pidetään huonoina, lisäksi armeijan arvostus on matala maassa jossa vasemmistoradikalismi on perinteisesti voimakas. Vapaaehtoisen alkupalkka on 777 euroa joka nousee 1146 euroon kolmen kuukauden p-kauden jälkeen.

Ammattiarmeijoiden keskeytysprosentit kertovat siitä miten tulijoilla on armeijasta Hollywoodin sotaelokuvien luoma kuva, jossa sotilaat ensiksi leikkivät sotaa näyttävissä, realistisissa harjoituksissa räjähdyksineen päivineen ja sitten lopuksi lähtevät ulkomaille jännittäviin seikkailuihin. Kalliiden rekrytointikampanjoiden (Bundeswehrillä 29 miljoonaa euroa) visuaalisuus vahvistaa mielikuvaa. Kasarmielämän todellisuus iskee tämän jälkeen kasvoille kuin märkä rätti ja motivaatio lopahtaa alkuunsa. Sama ilmiöhän on toki Suomessakin joskus nähtävissä, tällekin palstalle on joskus tullut avautumisia aiheesta.
 
Numerossa 1/14 ruodittiin Saksan armeijaa. Bundeswehrin henkilöstö koostuu 180 000 ammattisotilaasta jonka lisäksi pitäisi olla 15 000 vapaaehtoista kahden vuoden sopimuksella: jälkimmäisiä on saatu värvättyä kuitenkin vain noin 11 000, lisäksi värväytymisinto on entisestään laskussa. Keskeytysprosentti on 25. Palkkaa ja työolosuhteita pidetään huonoina, lisäksi armeijan arvostus on matala maassa jossa vasemmistoradikalismi on perinteisesti voimakas. Vapaaehtoisen alkupalkka on 777 euroa joka nousee 1146 euroon kolmen kuukauden p-kauden jälkeen.

Kiitos tiedosta, yllättävän pieni palkka. Ei ihme että rekrytointi takkuaa.
 
Kiitos tiedosta, yllättävän pieni palkka. Ei ihme että rekrytointi takkuaa.
Aivan sama, meidän kannaltamme, koska Suomessa on voimassa asevelvollisuus. Sitä pidetään tärkeänä ja toimivana järjestelmänä, josta osoituksena asevelvollisuutta vastustavan kansalaisaloitteen häviävän pieni kannatus.

Minustakin systeemissä on paljon parannettavaa, mutta kannattaako tästä enää jauhaa? Ohi on.
 
Ohi on -kampanjan facebook-ryhmästä:

--

Näin kansainvälisenä aseistakieltäytymisen päivänä voidaan miettiä, mikä olisi sopivan suuruinen korvaus varusmiehille heidän asepalvelukseensa käyttämästään ajasta:

a) Ei mitään korvausta, ja varusmiesten tulisi maksaa myös ruokansa ja yhteismajoituksensa itse.

b) Ei mitään korvausta, mutta varusmiehille voidaan tarjota ilmainen ruoka ja majoitus.

c) 5 euroa päivässä (eli 150 euroa kuussa), ja lisäksi ilmainen ruoka ja majoitus. Suomalaiset 6 kuukautta palvelevat varusmiehet saavat nykyään tämän.

d) Toimeentulon lakisääteisen perusosan verran eli 16,70 euroa päivässä (480,20 euroa kuussa), ja lisäksi ilmainen ruoka ja majoitus.

e) Peruspäivärahan verran eli 32,66 euroa päivässä (vähennettynä veroilla), ja lisäksi ilmainen ruoka ja majoitus.

f) Siivoojan alin työehtosopimuksen mukainen palkka eli 42,26 euroa päivässä / 1268 euroa kuussa, ja ilmainen ruoka ja majoitus.

g) Sen suuruinen palkka, millä tarvittava määrä varusmiehiä hakeutuu palvelukseen vapaaehtoisesti. Tällöin asevelvollisuus voidaan lakkauttaa, ja siviilipalveluksesta sekä totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista voidaan luopua.
 
Nyt kun Venäjä on esitellyt luontaista koulukiusaajan luonneettaan, ei näitä keskusteluja olekkaan käyty hetkeen.
Ruotsi tuo tasa-arvon ja holhouksen onnela, on alkanut käymään toisen suuntaista keskustelua, asevelvollisuuden palauttamista.
http://yle.fi/uutiset/ruotsin_radio...ittaa_asevelvollisuuden_palauttamista/7556835

Lykästipä meitä kun ei seurattu länsi naapurimme tietä.

Uskon ja tykkään sitten, kun Svea-mamma vielä taikoo jostakin satojen miljardien kruunujen arvosta rahaa joukkojen varusteluunkin...

Muussa tapauksessa on kyseessä poliittinen asevelvollisuus, M/Itävalta: koulutetaan pitkälti yli 10 000 varusmiestä vuosittain ja sitten sodan ajan vahvuus on kuitenkin vain 50 000 miestä...
 
Ruotsi halutessaan taikoo kyllä fyrkat. Nyt herättiin vaan aamuun, jossa huomattiin, että hittos, pitää olla inkkareitakin.......
 
Ohi on -kampanjan facebook-ryhmästä:

--

Näin kansainvälisenä aseistakieltäytymisen päivänä voidaan miettiä, mikä olisi sopivan suuruinen korvaus varusmiehille heidän asepalvelukseensa käyttämästään ajasta:

a) Ei mitään korvausta, ja varusmiesten tulisi maksaa myös ruokansa ja yhteismajoituksensa itse.

b) Ei mitään korvausta, mutta varusmiehille voidaan tarjota ilmainen ruoka ja majoitus.

c) 5 euroa päivässä (eli 150 euroa kuussa), ja lisäksi ilmainen ruoka ja majoitus. Suomalaiset 6 kuukautta palvelevat varusmiehet saavat nykyään tämän.

d) Toimeentulon lakisääteisen perusosan verran eli 16,70 euroa päivässä (480,20 euroa kuussa), ja lisäksi ilmainen ruoka ja majoitus.

e) Peruspäivärahan verran eli 32,66 euroa päivässä (vähennettynä veroilla), ja lisäksi ilmainen ruoka ja majoitus.

f) Siivoojan alin työehtosopimuksen mukainen palkka eli 42,26 euroa päivässä / 1268 euroa kuussa, ja ilmainen ruoka ja majoitus.

g) Sen suuruinen palkka, millä tarvittava määrä varusmiehiä hakeutuu palvelukseen vapaaehtoisesti. Tällöin asevelvollisuus voidaan lakkauttaa, ja siviilipalveluksesta sekä totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista voidaan luopua.


Ei ainakaan toimeentulon perusosan suuruiseen korvaukseen ole mitään perustetta koska varusmiesaikana ei kansalaisella ole käytännössä mitään välttämättömiä kustannuksia joita kattamaan toimeentulotuki on tarkoitettu. Sama asiahan toteutetaan toista kautta hoitamalla ilmainen majoitus ja muutenkin kaikin tavoin täysi ja ilmainen ylläpito. Varusmies ei välttämättä tarvitse mitään sen päälle mitä hän yhteiskunnalta saa. Koska täydellinen persaukisuus koetaan kuitenkin negatiivisena ja nöyryyttävänäkin asiana niin kohtuullinen päiväraha on toki paikallaan. Tämä on kuitenkin pidettävä tarkasti erillään toimeentulosta jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, vaan kyse on kohtuullisuudesta ja palveluksessa olevien motivoinnista. Nykymalli on hyvä mutta kestäisi kyllä kohtuullisen tasokorotuksenkin. 50-100% korotus voisi olla hyvä lähtökohta. Isomman päivärahan voisi myös panna maksuun heti kun mies sitoutuu pidempään palvelusaikaan. Periaate on kuitenkin nykymallissa ihan kohdallaan. Tupakointi ja ryyppääminen eivät ole mitään perusoikeuksia joita yhteiskunnan pitää kustantaa kenellekään tai missään tilanteessa. Niiden osalta voi aina kaivaa omaa kuvetta jos moisen hitaan itsetuhon välttämättömäksi katsoo. Perheellisten kohdalla tarvitaan tietysti muitakin tukitoimia päivärahan lisäksi mutta niitähän on olemassa jo nykyäänkin. Palkan maksuun ei ainakaan ole perusteita koska ei ole työtäkään. Varusmiehethän ovat opiskelemassa sotimista, eivät sotimassa.
 
Ei ainakaan toimeentulon perusosan suuruiseen korvaukseen ole mitään perustetta koska varusmiesaikana ei kansalaisella ole käytännössä mitään välttämättömiä kustannuksia joita kattamaan toimeentulotuki on tarkoitettu.

Varusmiehen päivärahahan on jo samalla hehtaarilla toimeentulotuen kanssa. 256 päivän jälkeen maksetaan varusmiehelle 11,70 euroa päivältä ja toimeentulotuen perusosa on 16,01 euroa päivältä. Kuukaudessa pitkään palveleva varusmies saa päivärahoja 362,70 euroa ja toimeentulotukea soffalla nostava 480,20 euroa. Kun ottaa huomioon, että varusmies saa kolme ateriaa päivässä, niin leipä on leveämpi kuin toimeentulotuella.

Nykymalli on hyvä mutta kestäisi kyllä kohtuullisen tasokorotuksenkin. 50-100% korotus voisi olla hyvä lähtökohta. Isomman päivärahan voisi myös panna maksuun heti kun mies sitoutuu pidempään palvelusaikaan. Periaate on kuitenkin nykymallissa ihan kohdallaan.

Pientä ristiriitaisuutta havaittavissa, kun toisaalta sanot, ettei varusmiehen päivärahat voi millään perusteella nousta toimeentulotuen määrään. Tuollaisen korotuksen jälkeen jopa 5,5 kuukauden mies saisi päivärahaa enemmän kuin toimeentulotukiasiakas, pitemmän palvelusajan miehistä puhumattakaan.
 
Varusmiehen päivärahahan on jo samalla hehtaarilla toimeentulotuen kanssa. 256 päivän jälkeen maksetaan varusmiehelle 11,70 euroa päivältä ja toimeentulotuen perusosa on 16,01 euroa päivältä. Kuukaudessa pitkään palveleva varusmies saa päivärahoja 362,70 euroa ja toimeentulotukea soffalla nostava 480,20 euroa. Kun ottaa huomioon, että varusmies saa kolme ateriaa päivässä, niin leipä on leveämpi kuin toimeentulotuella.



Pientä ristiriitaisuutta havaittavissa, kun toisaalta sanot, ettei varusmiehen päivärahat voi millään perusteella nousta toimeentulotuen määrään. Tuollaisen korotuksen jälkeen jopa 5,5 kuukauden mies saisi päivärahaa enemmän kuin toimeentulotukiasiakas, pitemmän palvelusajan miehistä puhumattakaan.

Taisin kuitenkin sanoa ettei nosto ole aiheellinen toimeentuloon perustaen. Perusteena voisi siitä huolimatta hyvin olla kohtuullisuus ja motivointi. Näissä menee helposti puurot ja vellit sekaisin kun aletaan vertailla toimeentulotukea ja päivärahaa, vaikka toimeentulotuen korvaa varusmiehellä perheellisiä lukuun ottamatta nimenomaan täysi ylläpito ja päiväraha on sitten extraa. Minusta olisi ihan hyvä asia jos pitkään palvelevat saisivat nykyistä isomman päivärahan. Ei siksi että se välttämättä tarvitaan elämiseen vaan siksi että he opettelevat tekemään tarvittaessa kaikkien kannalta hyvin merkityksellisiä tehtäviä. Huonohan tuo ei toki ole nytkään.
 
Palkan maksuun ei ainakaan ole perusteita koska ei ole työtäkään.

Varusmiehet suorittavat palveluksen, ja palvelus on määritelmällisesti työtä. Varusmiesten palvelus nostaa maanpuolustuskykyä.

Valtio on luonut asepalveluksen suorittamiseen vahvat negatiiviset kannustimet. Päiväraha ei kompensoi palveluksen seurauksena lyhentyvän työuran aiheuttamia tappioita. Jokainen kuukausi intissä maksaa varusmiehelle menetettyinä palkkoina n. 2700 euroa, ja mutta päiväraha on vain 150 - 350 euroa kuussa: http://www.defmin.fi/files/1950/matine_esitys_17_11_11_RU.pdf

Ilmeisesti tarkoituksena on karsia varusmiespalveluksen suorittavia pitämällä kannustimet suorittaa palvelus matalina. Kouluttaminen maksaa PV:lle, ja varusmiehiä koulutetaan nytkin yli kaksinkertainen määrä mitä sodanajan joukkojen muodostamiseen tarvittaisiin, ks. kohta 21: http://ohion.fi/ukk.htm

Ongelmana on että nykymallissa vain tyhmät suorittavat itselleen kalliiksi tulevan palveluksen rationaalisten hankkiessa itselleen vapautuksen. Kenties tämä on yhteiskunnan kannalta kuitenkin hyvä juttu, sillä rationaaliset ovat yleensä tuottavampia, joten heidän ei kannata haaskata työuraansa sängyn petaamisen ja jonottamisen harjoitteluun.
 
Asevelvollisuuden lopettaminen vaihtoehtoisiin toimintamalleihin käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla ja nuorten ihmisten preferenssit huomioiden johtaa vakavaan turvallisuusvajeeseen. Mutta se ei haittaa. Tehdään asia koeluontoisesti, ja vuokrataan etelän mailta (esim. Syyriassa ja Irakissa on nyt halpaa maata) yksi maakunta, johon sijoitetaan vaihtoehtoista turpomallia kannattavat henkilöt toimimaan omien velvollisuus- ja turvallisuuskäsitystensä mukaan. Katsotaan vaikkapa kymmenen vuotta ja tehdään johtopäätökset koko maan puolustamista koskien.
 
Keskustelussa tuntuu välillä hukkuvan se, että pitäisi ajatella myös kansalaisella olevan velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan. Nykysuuntaus on, että valtiota ja yhteiskuntaa ajatellaan yhä enenevässä määrin jonain etuusautomaattina, mikä generoi tyhjästä hyödykkeitä ja palveluita. Intin käyminen tai siviilipalvelus on tuollainen velvollisuus, mikä pitäisi rakentaa siten, että siitä on yhteiskunnalle hyötyä.

Koulutuksen tehokkuudesta: Omalta osaltani 90-luvun alusta voin sanoa, että 90% varusmiespalveluksen ajasta (11kk) oli terveelle nuorelle miehelle ajanhukkaa. Aseenkäsittelytaidot ja saamani erityiskoulutus, olisi voitu käydä 4kk intensiivisellä koulutusjaksolla läpi. En näe kertakaikkiaan mitään hyötyä temppuilla hiekkakentällä balettimanöövereitä.
 
Asevelvollisuuden lopettaminen vaihtoehtoisiin toimintamalleihin käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla ja nuorten ihmisten preferenssit huomioiden johtaa vakavaan turvallisuusvajeeseen. Mutta se ei haittaa. Tehdään asia koeluontoisesti...

Koe on turha, sillä aiheesta on jo empiiristä dataa OECD-maista vuosilta 1960-2000. Asevelvollisuuden kielteinen kasvuvaikutus bruttokansantuotteeseen on sitä pahempi, mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä joutuu palvelukseen, ja mitä pitempi keskimääräinen palvelusaika on: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42010/KAK42010Poutvaara.pdf
 
Koe on turha, sillä aiheesta on jo empiiristä dataa OECD-maista vuosilta 1960-2000. Asevelvollisuuden kielteinen kasvuvaikutus bruttokansantuotteeseen on sitä pahempi, mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä joutuu palvelukseen, ja mitä pitempi keskimääräinen palvelusaika on: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42010/KAK42010Poutvaara.pdf

Eikö tuo nyt ole tutkimattakin selvää. Ei armeijasta rauhan aikana muutenkaan mitään hyötyä ole jos tuijotetaan pelkkiä lukuja. Nyt vaan on käsillä asia jonka hyötyjä ei voi pelkillä luvuilla määritellä.
 
@roopeluhtala on aivan oikeassa: ottamalla yksisilmäisen tarkastelumallin saa haluamiansa tuloksia. Turvallisuuspoliittinen ja yhteiskunnallinen tarkastelu huomioiden lopputulema on erilainen.

Minustakin olisi kiva, jos maailma olisi pehmoisen pörröinen paikka, eikä kenenkään tarvitsisi koskaan tarttua aseeseen tai puristaa kättä nyrkkiin. Sitä odotellessa on syytä avata silmiä lisää, vaikkapa naapurivaltion voimapolitiikan varautumisen suhteen.
 
Back
Top