skärdis
Greatest Leader
Lappeenrantaan ei ole enää mitään mieltä ajaa Koskenkylä-Kouvola-Taavetti linjaa vaan kannattaa paahtaa moottoritietä rajalle asti ja siitä Ylämaan kautta suoraan Lepraan.
Karjalan palautus
- Viestiketjun aloittaja -Superhero-
- Aloitus PVM
Lappeenrantaan ei ole enää mitään mieltä ajaa Koskenkylä-Kouvola-Taavetti linjaa vaan kannattaa paahtaa moottoritietä rajalle asti ja siitä Ylämaan kautta suoraan Lepraan.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
On se hieno tie. Pari viikkoa sitten ajoin.
skärdis
Greatest Leader
Muistutanpa vain millaisessa tilanteessa 90-luvun alussa elettiin. Silloin ei todellakaan ollut 10 miljardia euroa ( 60 miljardia FIM) löysää ja uhka IMF:n troikan johdettavaksi joutumisesta oli aivan todellinen. VM:ssä oli kriisilait jo virkamiesten pöydällä.
Hornetit saatiin ostettu pätkällä, mutta Venäjä olisi halunnut rahansa per heti - ja vielä länsivaluutassa, ei kelluvina markkoina.
350 kilsaa ja 62 vuotta. tasaisen vauhdin taulukolla oltaisiin Pietarissa noin vuonna 2057
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Kyllä se 15 mrd dollaria olisi ollut kova juttu revittäväksi. Olisi se toki löytynyt. Raha vain ei ole välttämättä kaikkein kestävin vasta-argumentti tässä.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
350 kilsaa ja 62 vuotta. tasaisen vauhdin taulukolla oltaisiin Pietarissa noin vuonna 2057
Tie Pietariin on sillä puolella ja ihan ok. Ne ajavat vain kuin pullopersesiat siellä. Olkaa varovaisia.
Ei varmastikaan ainoa. Ei sitä kuitenkaan kevyesti sivuuttaakaan voi. Etenkin foorumin nuoremmalla väellä saattaa tuo 90-luvun taloudellinen todellisuus olla vähän harmaata aluetta.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Mutta ehkä Karjalasta voisi tehdä jonkinlaisen erityistalousalueen.
Viipurin vapaakaupunki olisi varmaan noussut kukoistukseen nopeasti, kun Danske Bankin Tallinnan sivukonttori olisi siirretty sinne ja paikallinen pesulaketju olisi sijoittanut varat kaupungin kiinteistömarkkinoille yms. Uuraan satama kävisi oligarkkien huvijahtien lähisäilytyspaikaksi. Jne.
Raha ei haise.
Hongkongin kiinankielinen nimi tarkoittaa 'tuoksuvaa satamaa'
Britannia miehitti Hongkongin saaren vuonna 1841. Vuonna 1898 Kowloonin niemimaan tyvi ja parisataa saarta (nykyiset Uudet territoriot) vuokrattiin Britannialle 99 vuodeksi.
Hongkongin merkittävin luonnonvara on maasälpä.[1] Merkittävimmät vientituotteet ovat tekstiilit, elektroniikka ja pienteollisuustuotteet. Hongkong on yksi maailman liberaaleimmista talouksista ja tärkeimmistä kansainvälisen talouden keskuksista. Toisen maailmansodan jälkeen Hongkongin elintason nousu kuului maailman nopeimpiin.
Hongkongin väkiluku on 7 234 800 (2014).[20] Noin 95 % Hongkongin asukkaista on kiinalaista alkuperää. Arviolta 140 000 filippiiniläistä työskentelee Hongkongissa kotiapulaisina. Myös indonesialaisten kotiapulaisten lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Taloussektorilla työskentelee paljon eurooppalaisia, yhdysvaltalaisia, australialaisia, kanadalaisia, japanilaisia ja korealaisia.
Britannia miehitti Hongkongin saaren vuonna 1841. Vuonna 1898 Kowloonin niemimaan tyvi ja parisataa saarta (nykyiset Uudet territoriot) vuokrattiin Britannialle 99 vuodeksi.
Hongkongin merkittävin luonnonvara on maasälpä.[1] Merkittävimmät vientituotteet ovat tekstiilit, elektroniikka ja pienteollisuustuotteet. Hongkong on yksi maailman liberaaleimmista talouksista ja tärkeimmistä kansainvälisen talouden keskuksista. Toisen maailmansodan jälkeen Hongkongin elintason nousu kuului maailman nopeimpiin.
Hongkongin väkiluku on 7 234 800 (2014).[20] Noin 95 % Hongkongin asukkaista on kiinalaista alkuperää. Arviolta 140 000 filippiiniläistä työskentelee Hongkongissa kotiapulaisina. Myös indonesialaisten kotiapulaisten lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Taloussektorilla työskentelee paljon eurooppalaisia, yhdysvaltalaisia, australialaisia, kanadalaisia, japanilaisia ja korealaisia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hongkong
Macao saa kiittää menestystarinastaan Kiinan kommunistista puoluetta. Uhkapelaaminen on kiellettyä Manner-Kiinassa, joten piskuinen Macao on imuroinut syliinsä talousmahdin vauraan kerman. Kiinan kasvu on turvottanut Macaon kasinoita nopeasti: 2006 niiden liikevaihto ylitti Yhdysvaltojen Las Vegasin. Loputon setelivirta on houkutellut Macaoon lisää investoijia ja toinen toistaan pompöösimpiä kasinoita.
The Economist -lehti arvioi, että Macao ei ole tehnyt tulostaan massaturismilla vaan pikemminkin tarkkaan valitulla kohderyhmällä. Helikopterit ovat lennättäneet kasinoille Manner-Kiinan bisneseliittiä ja kommunistisen puolueen johtomiehiä. Toisin kuin tiukasti valvotuilla kasinoilla Yhdysvalloissa, Macaossa seteleiden alkuperästä ei esitetä kiusallisia kysymyksiä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/macao-on-huviretki-hulluuteen/108845b5-a3c2-3bd2-a185-a31a708e58bf
Macao saa kiittää menestystarinastaan Kiinan kommunistista puoluetta. Uhkapelaaminen on kiellettyä Manner-Kiinassa, joten piskuinen Macao on imuroinut syliinsä talousmahdin vauraan kerman. Kiinan kasvu on turvottanut Macaon kasinoita nopeasti: 2006 niiden liikevaihto ylitti Yhdysvaltojen Las Vegasin. Loputon setelivirta on houkutellut Macaoon lisää investoijia ja toinen toistaan pompöösimpiä kasinoita.
The Economist -lehti arvioi, että Macao ei ole tehnyt tulostaan massaturismilla vaan pikemminkin tarkkaan valitulla kohderyhmällä. Helikopterit ovat lennättäneet kasinoille Manner-Kiinan bisneseliittiä ja kommunistisen puolueen johtomiehiä. Toisin kuin tiukasti valvotuilla kasinoilla Yhdysvalloissa, Macaossa seteleiden alkuperästä ei esitetä kiusallisia kysymyksiä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/macao-on-huviretki-hulluuteen/108845b5-a3c2-3bd2-a185-a31a708e58bf
Semminkin jos se on pesty, kuivattu ja silitetty.
No ei nyt sentään troikan, ihan vaan IMF:n.
Erkki
Ylipäällikkö
Mutta rajojen siirtyminen ei aina ole merkinnyt väestön vaihtoa, vaan karjalaiset asuivat paikoillaan, olipa heidän hallitsijansa sitten Tukholmassa, Pietarissa tai Helsingissä.
Onhan se Pietari nytkin -ihan vieressä-. Tai Viipuri. Eivät ne kaukana ole. Pietarihan on hämmentävän -lähellä-. Ja silti niin kaukana. Lähin eurooppalainen suurkaupunti on paljon kauempana.
Moskovakin on aika lähellä. Bryssel on kauempana. 
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Onhan se Pietari nytkin -ihan vieressä-. Tai Viipuri. Eivät ne kaukana ole. Pietarihan on hämmentävän -lähellä-. Ja silti niin kaukana. Lähin eurooppalainen suurkaupunti on paljon kauempana.
Ajattelinkin jonkinlaista "custom areaa" enkä tätä nykyistä Meksikon muuria, mikä se raja nyt on. Ainakin on kiehtovaa visioida, millaisia erilaisia statuksia Viipurin läänille olisi saanut. Oikeastaan se on ainoa Karjala, mitä mietin.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Minusta tämä ryhmäomatunto, jos sitä tästä ruotsalaisesta diskuteeraamisesta, puolesta ja vastaan -argumenteista, kokoaa, menee jotakuinkin näin:
1) Luovutettu Karjala on kansakunnan muistissa kipeä anastus ja rosvous.
2) Takaisinsaaminen ei välttämättä ollut aidosti realistista, vaikka asiaa olisi spekuloitu Jeltsinin aikana.
3) Talousvaikutukset ovat kiistanalaisia, eikä niitä voi koskaan varmuudella ennustaa.
4) Pitkäkestoiset poliittiset vaikutukset ovat arvaamattomia.
Minusta kaikkein voimakkain argumentti on tuo poliittinen. Karjala jäi jo Tarton rauhassa venäläisille suureksi ongelmaksi Kannaksella. Itä-Karjalassa me taas pidimme sitä "häpeärauhana". Raja oli heilunut vuosisatoja milloin missäkin. Tarton rauhassa se määritettiin paikkaan, joka ei kestänyt kuin reilun kymmenen vuotta. Pääpiirteissään se kuitenkin tehtiin silloisen etnisen asutuksen mukaan. Juvoset ja Sihvoset jäivät Suomeen ja Gerasimoffit Venäjän Karjalaan. Ilman suurvaltojen jännitteitä ja himoja se olisi ollut aika luonnollisella paikalla.
Kun Pietari Suuri rakensi kaupungin inkeriläisten (ex-savolaisten) päälle siihen nevan suulle, sitä ei osannut arvata, mitä sekin vielä tuottaa.
1) Luovutettu Karjala on kansakunnan muistissa kipeä anastus ja rosvous.
2) Takaisinsaaminen ei välttämättä ollut aidosti realistista, vaikka asiaa olisi spekuloitu Jeltsinin aikana.
3) Talousvaikutukset ovat kiistanalaisia, eikä niitä voi koskaan varmuudella ennustaa.
4) Pitkäkestoiset poliittiset vaikutukset ovat arvaamattomia.
Minusta kaikkein voimakkain argumentti on tuo poliittinen. Karjala jäi jo Tarton rauhassa venäläisille suureksi ongelmaksi Kannaksella. Itä-Karjalassa me taas pidimme sitä "häpeärauhana". Raja oli heilunut vuosisatoja milloin missäkin. Tarton rauhassa se määritettiin paikkaan, joka ei kestänyt kuin reilun kymmenen vuotta. Pääpiirteissään se kuitenkin tehtiin silloisen etnisen asutuksen mukaan. Juvoset ja Sihvoset jäivät Suomeen ja Gerasimoffit Venäjän Karjalaan. Ilman suurvaltojen jännitteitä ja himoja se olisi ollut aika luonnollisella paikalla.
Kun Pietari Suuri rakensi kaupungin inkeriläisten (ex-savolaisten) päälle siihen nevan suulle, sitä ei osannut arvata, mitä sekin vielä tuottaa.
Muuten olen samaa mieltä kommenteistasi, mutta tuo ykköskohta on mielenkiintoinen (jos siis puhutaan koko kansasta).
En itse usko Karjalan olevan nykypäivänä minkäänlainen kysymys valtaosalle ihmisistä. Toki joillekin, mutta kyllä uskallan väittää, ettei asia herätä suuria intohimoja kansan syvissä riveissä. Enkä usko että se olisi paljon intoa herättänyt 90-luvullakaan.
Pääosalla kansaa ei tosiaan ole mitään sidettä luovutetulle alueelle. Asia tiedetään ja tapahtunut vääryys tunnistetaan mutta ei se mitään intohimoja herätä kuin karjalaissuvuissa.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Minä olen varmaan sitten vähän outo, koska suhtaudun kyllä Karjalan varastamiseen aika moraalisen tiukasti. Suhtautuisin varmaan Turun kaappaamiseenkin yhtä lailla, niin uskomattomalta kuin se tuntuu.
Jos tämä pelkkä sukusidejuttu on, ei kai kenenkään tarvitse koskaan puolustaa millään tavalla kuin kotikortteliaan.
Täällä on väki ollut kuumempana jostain Krimin kaapauksesta kuin Viipurin. Pitäisikö asiaa tutkia psykologisesti?
YliKoo
Greatest Leader
Minusta noita vaikutuksia ei tarvitse edes arvailla. Kysymys on vain siitä, että tulevatko suurimmat ongelmat heti vai vasta hetken kuluttua. Hyviä vaikutuksia ei tule missään vaiheessa.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Osansa ihmisten tunteella siitä on myös sillä 50 vuoden järkyttävällä vaikuttamisella, mikä meihin on tehty. Olimme eniten operaatioiden kohteena koko Euroopassa vuosikymmenet. On vaikea erottaa, mikä on viisutta ja mikä pelkoa. Joskus omista ajatuksistaankin.
60 miljardia Suomen markkaa 90-luvun alussa oli iso potti
Maanpuolustustahto tulee kehittymään Suomessa siihen malliin, että eiköhän tulevaisuudessa yhä suurempi osa kansasta ajattele juuri näin. Ja mikäpäs siinä, Suomi muuttuu ja yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat maanpuolustustahtoon. Se olisikin hyvä aiheen paikka, mutta en nyt jaksa järkyttää palstan henkeä.
Itsessäni Karjala ei herätä mitään intohimoja. Yksi valtava menoreikä joka toisi ulkopoliittisia rasitteita. Harmi, että Karjala menetettiin silloin aikoinaan, mutta ei sen perään kannata enää haikailla. Pietari sentään on mielenkiintoinen kaupunki, mutta sitä ei taidettu Suomelle tarjota.