Kasarmien homeongelmat

Miten se järjestelmällinen remonttipuoli etenee? Onko se jo käynnistynyt vai vasta käynnistymässä? Kyselin sitä Upinniemeä jo aiemmin, koska jossain virallisessa tiedotteessa oli ehkä vuosi sitten, että todennäköisesti aloitetaan sieltä.
 
Virkamiesten tyhmyys ei tunne rajoja; säästetään kymppitonneja sähkössä sulkemalla viikonlopuksi ilmastointi jonka takia talo homehtuu ja pitää purkaa koko höskä ja miljoonilla rakentaa uusi....:facepalm:
 
Töissä keskustassa työmaan taukotilat on vuokrattu kaupungilta läheisessä korttelissa olevasta vanhasta venäjän vallan aikuisesta kasarmirakennuksesta. Naureskeltiin että ei ihme että tiloissa tuoksuu home kun kadulta sulamisvedet kaartoivat reippaana purona pihaportin kautta suoraan rakennuksen sähköpääkeskuksen oven eteen. 109 vuodessa rakennuksen ympärillä maan kallistukset ovat hiukan muuttuneet väärään suuntaan.
 
Virkamiesten tyhmyys ei tunne rajoja; säästetään kymppitonneja sähkössä sulkemalla viikonlopuksi ilmastointi jonka takia talo homehtuu ja pitää purkaa koko höskä ja miljoonilla rakentaa uusi....:facepalm:

Kyse on kahdesta eri rahasta. Sähkön säästöllä pienennetään käyttöbudjettia ja uusi rahoitetaan investointi rahoilla. Ei mitään järkeä, mutta näin se vain toimii.
 
Virkamiesten tyhmyys ei tunne rajoja; säästetään kymppitonneja sähkössä sulkemalla viikonlopuksi ilmastointi jonka takia talo homehtuu ja pitää purkaa koko höskä ja miljoonilla rakentaa uusi....:facepalm:


En usko että mikään ammattimaisesti hoidettu kiinteistö on sen vuoksi homehtunut, että IV on pantu kuormituksen ulkopuolisina aikoina kiinni. Miksipä se talo siitä menisi, kaikenlisäksi usein lyhytaikaista (yön/viikonlopun yli).

Omakotitaloja tiedän kyllä homehdetun sillä, että 6 henkinen perhe, joka elää kuin "palokunta" vesihöyryä joka paikkaan pukaten, on pistänyt ilmanvaihdon kokonaan kiinni ("töpseli irti seinästä") koska se "tuhlaa". Talo on mennyt alle vuodessa asumiskieltoiseksi.

Eräs pariskunta rakensi hirsitalon, koska se heidän mielestään johti "terveellisen lopputulokseen", onhan eräs oululaislähtöinen arkkitehtikin sanonut niin. Pakkohan se on totta olla vaikka arkkitehti luultavasti käsittääkkin rakennusfysiikasta yhtä paljon kuin uudelle autolle muotokielen antanut designer auton tekniikasta. Kyllähän rakennustaidetta ja -estetiikkaa korkeakoulussa opiskellut supernero on tottakait pätevä lausumaan asiantuntijamielipiteitä niin ilmanvaihdosta kuin rakennusfysiikastakin (sarkasmia).

No, pariskunta lisäksi pisti uuteen hirsimökkeröönsä määräysten pakottamana tehdyn koneellisen ilmanvaihdon muuton jälkeen pois päältä, koska "koneellinen IV on itsestään herkeleestä (by P. Kaila)", "hirsitalohan hengittää, se mitään IV:tä tartte" ja kaikkea muuta vastaavaa höttöä.

Upouusi hirsitalohan saatiin noilla opeilla homeeseen alta vuodessa. Että onnea vaan ja itkut tuli. Ei ollut muuten halpa talo rakentaakkaan. Hirsiset unelmat kun on 2x normitalon hinta. Vähintään. Joskus jopa 3x.

Tämän kirjoittanut on siviilissä rakennusinsinööri (AMK) ja LVI-insinööri (AMK). Eli kaksoispätevyydet omaava. Tämä nyt vaan ihan varoituksena sille, joka alkaa valerakennusinsinööri Kailaa puolustelemaan.
 
Viimeksi muokattu:
En usko että mikään ammattimaisesti hoidettu kiinteistö on sen vuoksi homehtunut, että IV on pantu kuormituksen ulkopuolisina aikoina kiinni. Miksipä se talo siitä menisi, kaikenlisäksi usein lyhytaikaista (yön/viikonlopun yli).

Omakotitaloja tiedän kyllä homehdetun sillä, että 6 henkinen perhe, joka elää kuin "palokunta" vesihöyryä joka paikkaan pukaten, on pistänyt ilmanvaihdon kokonaan kiinni ("töpseli irti seinästä") koska se "tuhlaa". Talo on mennyt alle vuodessa asumiskieltoiseksi.

Eräs pariskunta rakensi hirsitalon, koska se heidän mielestään johti "terveellisen lopputulokseen", onhan eräs oululaislähtöinen arkkitehtikin sanonut niin. Pakkohan se on totta olla vaikka arkkitehti käsittäkääkin rakennusfysiikasta yhtä paljon kuin uudelle autolle muotokielen antanut designer auton tekniikasta. Kyllähän rakennustaidetta ja -estetiikkaa korkeakoulussa opiskellut supernero on tottakait pätevä lausumaan asiantuntijamielipiteitä niin ilmanvaihdosta kuin rakennusfysiikastakin (sarkasmia).

No, pariskunta lisäksi pisti uuteen hirsimökkeröönsä määräysten pakottamana tehdyn koneellisen ilmanvaihdon muuton jälkeen pois päältä, koska "koneellinen IV on itsestään herkeleestä (by P. Kaila)", "hirsitalohan hengittää, se mitään IV:tä tartte" ja kaikkea muuta vastaavaa höttöä.

Upouusi hirsitalohan saatiin noilla opeilla homeeseen alta vuodessa. Että onnea vaan ja itkut tuli. Ei ollut muuten halpa talo rakentaakkaan. Hirsiset unelmat kun on 2x normitalon hinta. Vähintään. Joskus jopa 3x.

Tämän kirjoittanut on siviilissä rakennusinsinööri (AMK) ja LVI-insinööri (AMK). Eli kaksoispätevyydet omaava. Tämä nyt vaan ihan varoituksena sille, joka alkaa valerakennusinsinööri Kailaa puolustelemaan.


Ennenvanhaan rakennetut hirsirakennukset kuulemma olivat terveitä ja ilman hometta, mitä alahirsiä jouduttiin joskus vaihtamaan. Mutta olikohan sen ajan hirsitalot niin horoja, että vetoreikiä oli jokapuolella ja ilma vaihtui niin, ettei hometta tullut...?
 
Maksaako se ilmastoinnin päällä pitäminen 24/7 nyt sitten muka niin paljon että ei voitaisi vain johonkin rakennusmääräyksiin lisätä kohta että ilmastointi pidetään päällä, piste? Luulisi että maksaa kai nämä kosteuskorjaukset nyt hyvänen aika enemmän kuin kokoaikainen ilmanvaihto.

Kyllä se maksaa. Helsinki on harrastanut ilmanvaihdon sammuttamista ei-käytönaikana jo vuosikausia ja saa 10 miljoonan vuotuiset säästöt siitä.

Äsköittäin uusittiin kiinteistöjen ilmanvaihdon ajosuositukset ammattilaisten hoitamissa kiinteistöissä ja IV:n sammuttamista harkitusti kannustetaan. Syynä isot säästöt, mitä sillä saadaan. Jos homma tehdään oikein, ei riskejäkään ole. Mihinkäpä se kiinteistö siitä menisi, että se tyhjillään ollessaan, kosteuskuormien jo poistuttua, on muutaman tunnin ilman ilmanvaihtoa? https://talotekniikka-lehti.fi/ilmanvaihdolle-uusi-ohjeistus/

Rakennusmääräykset eivät koske käytössä olevia kiinteistöjä. Ne koskevat vain rakenteilla olevia.
 
Ennenvanhaan rakennetut hirsirakennukset kuulemma olivat terveitä ja ilman hometta, mitä alahirsiä jouduttiin joskus vaihtamaan. Mutta olikohan sen ajan hirsitalot niin horoja, että vetoreikiä oli jokapuolella ja ilma vaihtui niin, ettei hometta tullut...?

Homehan ei viihdy vedossa eli se on vanha konsti estää homesienten toiminta.

Ilmanvaihtokin on toki hyvä, kun "joka nurkasta ja hirrenvälistä vähän vetää" :) Tottahan siinä on raikas ilma :)

Nykyään vaan kun pitäis tuota energiaakin säästää, niin kyseinen rakennustapa on vähän nou-nou. Saa niitä vielä itelleen mökkeröksi jonnekin korpeen tehä mutta jos ihimisten ilmoille asemakaavatontille meinasit bygata, niin ei taida mennä tarkastajasta läpi ideasi.

En nyt pelkäisi niitä homeita niin älyttömästi. Ihan perinteisellä tekniikallakin saa hyvää ja terveellistä asumista itselleen aikaiseksi kunhan vain HUOLELLA ja hosumatta tekee. Antaa paikkojen kuivua kunnolla jne. Nykyään vaan kun tuo rakentajien moraali on niin olematon, niin hyvää tahdo saada kuin itte tekemällä...tai ainakin pitää vahtia tarkkaan.
 
Itse kävin palvelukseni Rovaniemellä 2011 ja sairastuin keuhkokuumeeseen, mutta mielestäni Someroharjulla ei silloin ollut hometta. Sain varmaan jonkun viruksen.
 
Palvelin itse 2012 Santahaminassa Sotilaspoliisikomppaniassa. Olin itse palveluksen alun Kaartin kasarmilla, jossa ilmanlaatu ei ollut kehuttava. Pahimmat homeet olivat kuitenkin Hennalan kasarmilla, jossa suoritin lääkintäkoulutuksen. Hennalassa en muista ketään, joka ei olisi valittanut ilmanlaadusta. Tämä on sääli, koska muuten itsellä ei ole mitään pahaa sanottavaa omasta komennuksesta siellä. Tuli myöhemmin mietittyä, että olivatko nämä homeongelmat osasyynä siihen, miksi varuskunta lakkautettiin silloin 2014. :unsure:
 
Viimeksi muokattu:
Ennenvanhaan rakennetut hirsirakennukset kuulemma olivat terveitä ja ilman hometta, mitä alahirsiä jouduttiin joskus vaihtamaan. Mutta olikohan sen ajan hirsitalot niin horoja, että vetoreikiä oli jokapuolella ja ilma vaihtui niin, ettei hometta tullut...?
Hirsi hengittää jo itsessään, ja vie kosteutta puun luonnollisten syiden kautta hirsien päihin. Hyvin tehty hirsirakennus on lämmin ja energiatehokas talvella eikä sisäilmassa ole ongelmia. Hirren voi toki pilata laittamalla siihen höyrysulun tai maalamalla sen hengittämättömällä maalilla.
 
Palvelin itse 2012 Santahaminassa Sotilaspoliisikomppaniassa. Olin itse palveluksen alun Kaartin kasarmilla, jossa ilmanlaatu ei ollut kehuttava. Pahimmat homeet olivat kuitenkin Hennalan kasarmilla, jossa suoritin lääkintäkoulutuksen. Hennalassa en muista ketään, joka ei olisi valittanut ilmanlaadusta. Tämä on sääli, koska muuten itsellä ei ole mitään pahaa sanottavaa omasta komennuksesta siellä. Tuli myöhemmin mietittyä, että olivatko nämä homeongelmat osasyynä siihen, miksi varuskunta lakkautettiin silloin 2014. :unsure:
Itse Hennalassa jo 2000-luvun alussa ja silloin oli sama juttu siinä lääkinnän "kerrostalossa" - ilma ei kiertänyt yhtään. Onneksi oltiin Työtjärvellä telttailemassa puolet siitä ajasta. Santiksen silloisessa lukaalissa oli "hyvin vetävät" ikkunanpokat, sekä patterin läpiviennistä iltaisin vierailulle tullut koko tuvan lemmikki, Mikki.
 
Itse Hennalassa jo 2000-luvun alussa ja silloin oli sama juttu siinä lääkinnän "kerrostalossa" - ilma ei kiertänyt yhtään. Onneksi oltiin Työtjärvellä telttailemassa puolet siitä ajasta. Santiksen silloisessa lukaalissa oli "hyvin vetävät" ikkunanpokat, sekä patterin läpiviennistä iltaisin vierailulle tullut koko tuvan lemmikki, Mikki.

Eipä asiat sitten muuttuneet Santiksessa. Meilläkin hiirulaisia oli molemmissa kasarmeissa, joissa olin.
 
Suurin osa homeongelmista vältettäisiin jos betonin annettaisiin kuivua rauhassa ja huolehdittaisiin että villat eivät pääse kastumaan.
Tässä lainaamassani kommentissa taitaa näkyä yksi erittäin merkittävä syy rakennusten aiheuttamille terveyshaitoille. Se ilmenee tuossa ensimmäisessä sanassa "Suurin". Asiat on niin monimutkaisia, ettei kellään tahdo riittää kokemus, tiedot ja äly kokonaisuuksien hallintaan. Ja sitten keksitään jokin yksi osa-alue joka oikeasti kattaa luokkaa 10% ongelmista. Ja ruvetaan keskittymään siihen yhteen asiaan optimoimaan sitä pois. Samalla mahdollisesti aiheuttaen kolme uutta ongelmaa jollakin toisella osa-alueella.
 
@baikal En kiellä, etteikö paineensäätelyssä voisi olla haasteita.

Mutta siihen tämä kiinteistöjen pullottaminen menee, että pian fiksu kiinteistön isäntä alkaa hiffaamaan, että tiettyjä ilmanvaihdon parametreja kannattaa valvoa automatiikalla reaaliajassa. Näin ongelmiin päästään nopeammin kiinni, eikä vasta sitten, kun ihmiset alkavat oireilemaan. Tämä siis koskien ammattimaista kiinteistönhoitoa, ei yksityisiä.

Nykyäänhän voidaan mitata IV-järjestelmiä silmällä pitäen lämpötilaa, painetta ja suhteellista kosteutta.

Jos suhteelline kosteus pidetään sisäilmassa alle 70 prosentin, mikrobikasvusto ei ole mahdollista.

Jos eri kerrosten ilmastointiröörien paine-erot heittää tavoitteista liikaa talvellakin, voidaan olettaa, että nyt on säätö vähän viturallaan. Ilmoitus huoltohessulle.

Jos lämpötila on liian matala, vaikka pyynti on 22 asteessa, voidaan taas pistää Hessu töihin.

Ja niin edelleen.

Jos edes noista pidettäisiin huolta, huolia olisi vähemmän. Eri asia sitten on, kyetäänkö siihen käytännössä. Minä en tunne kaikkia tämän alan haasteita, se myönnettäköön heti kärkeen. Ja tietysti vanhempien rakennusten "ilmastointiarkkitehtuurit" asettaa myös omia haasteitansa automaatiolle.

Puhtaista rakennusvirheistä johtuvat sisäilma-ongelmat ovat sitten ihan toinen lukunsa.
"Jos suhteelline kosteus pidetään sisäilmassa alle 70 prosentin, mikrobikasvusto ei ole mahdollista."

Tämäkään ei varmaan ole ihan näin yksinkertaista. Entäs kylmät ja viileät pinnat ulkovaipassa ja tekniikassa? Jos huoneilman suhteellinen kosteus on pidempään yli 60%, niin on aika varma, että homekasvustoa syntyy. Kesällä ainakin käyttövesiputket kondensoi vettä ja sitä sitten voi valua rakenteisiin. Ja talvella homehtuu jo tiilikasarmien ulkoseinien sisäpinnat tuolla ilmankosteudella.
 
Noin se menee. Lämmitys säästölle ja ilmastointi pois perjantaina kello 17:00. Päälle taas maanantaina 06:00. Noin niikuin virastoissa ja kouluissa...
+ yleensä jätetään kuitenkin erillisiä poistokoneita päälle vessoihin yms. likaisiin tiloihin. Nämä usein alipaineistavat koko hökkelin, jolloin korvausilmaa tulee alapohjasta, seinien raoista, viemäreistä yms....
 
Hirsitalo ilman ilmanvaihtoa voi toimia, jos siellä ei ole saunaa ja suihkua sekä lämmitys ja ruuanlaitto hoidetaan sisäilmaa käyttävillä tulisijoilla.
 
Back
Top