Kertausharjoitusvuorokausia saa tulevaisuudessa nettiopinnoista

[skärdis]

Sosiaalinen kaveripaine voi olla paras tapa lähestyä tätä aihetta! Me (miehet) olemme kautta aikojen halunneet kuulua erilaisiin heimoihin,lahkoihin ja vastaaviin jengeihin,

Moniko siltikään haluaa lähteä vapaaehtoisesti hokemaan "kyllä herra", "kyllä herra"? :huh:

Veikkaanpa, että melko harva ja tuossa se miehistön puuttumisen ydin lieneekin. Korkeampiarvoisilla on ylennyksiä ja prenikoita, joita tavoitella, mutta entäs sillä sotamiehellä? Vaikka kuinka kiertäisit kinkereitä, niin ylennysten tie on pian loppuun kuljettu ja sotilasuran huipullakin ollaan vielä herrahissin alimmalla mahdollisella portaalla.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta ilman herroittelua pääsee kokemaan urheilu- ja metsästysseuroissa, kunnallispolitiikassa tai vaikka mieskuorossa.

 

[skärdis]

Eräs vaihtoehto on tietysti tosiasoiden tunnustaminen ja sen seikan hyväksyminen, ettei vapaaehtoinen sotilaallinen toiminta ilman reilua taloudellista kannustinta kykene normaalioloissa liikuttamaan suuria massoja, vaan osallistujien määrä on rajallinen. Samassa yhteydessä voidaan myös todeta, ettei Puolustushallinnolla ole resursseja luoda niin suuria kannusteita, että suuri vapaaehtoisiksi ilmoittautuva yleisö saataisiin riemumielin rientämään sotilaallisten harjoitteiden pariin.

Taloudelliset kannusteet motivoivat ihmiset vapaaehtoisesti jopa töihin, mutta sellaisten kannustimien luominen yksistään puolustushallinnon toimesta reserviläisten aktivointiin on mahdotonta. Mikäli tällainen käytäntö haluttaisiin luoda, edellyttäisi se erittäin vankkaa poliittista tahtoa sekä muun yhteiskunnan osallistumista. Nykyisessä tilanteessa sellainen on fantasiaa.

Taloudellisten kannustimien kannustavuus riippuu suuresti kohderyhmästä. Opiskelijoiden keskuudessa sotavaltion maksamilla porkkanarahoilla voisi olla jonkinlaista kannustavuutta, mutta työssäkäyvän ressumassan herätteleminen voi olla vaikeata. Ei meinaan kympeillä eikä edes ykkössatasilla olisi käytännössä mitään vaikutusta.

Oma viiteryhmäni eli 30-50 -vuotiaita hyvin koulutettuja, vuosikaudet hyväpalkkaisissa vakituisissa työsuhteissa olleita miehiä pitäisi motivoida tyyliin 1000 euroa per kh-vuorokausi.

Yllä sanomani voi tietysti kuulostaa elitistiseltä, mutta kun katselee työkavereiden intoa ottaa lomarahat täysimääräisesti vapaina, niin siihen tärvääntyy useampia tuhatlappusia siihenkin. Kun vielä vähät lomat halutaan puolison ja perheen kanssa, niin ryynäämään lähtemistä pitäisi kyllä tukea siihen malliin, että se edes tuntuisi jossakin. Varsinkin kun nämä harjoitukset tulisi arvatenkin järjestää omalla vapaa-ajalla. Jos perheellä on varaa "maksaa" vanhempien lomarahavapaista vaikkapa 5.000 euroa vuodessa, niin satasen tai parin korvaus menetystä vapaa-ajasta ei ole lähelläkään motivoivaa summaa.

On sula mahdottomuus, että ressu kuittaisi viikonlopusta vaikkapa 2.000 euroa eli rahalla motivointi ei useimpien kohdalla tulisi toimimaan sitten alkuunkaan.

Pakko taitaa olla ainoita motivaatioita, joka saa liikettä niveliin.


Olennaisin kysymys tässä kuitenkin lienee se, ettei Puolustusvoimilla ole kerrassaan mitään käyttöä sadoille tuhansille ylimääräisille ressuille. Tätä ei uskalleta sanoa ääneen, joten ikävän innokkaat yritetään ostaa hiljaisiksi coopereista jaettavilla ylennyksillä.

 

[commando]

Moniko siltikään haluaa lähteä vapaaehtoisesti hokemaan "kyllä herra", "kyllä herra"? :huh:

Et ole tainnut osallistua koskaan kertausharjoituksiin, koviin tai vapaaehtoisiin saati MPK:n kursseille tai kriisinhallintaoperaatiohiin. Ne ovat aika kaukana mistään varusmiespalveluksen auktoritäärisestä hengestä.

Veikkaanpa, että melko harva ja tuossa se miehistön puuttumisen ydin lieneekin. Korkeampiarvoisilla on ylennyksiä ja prenikoita, joita tavoitella, mutta entäs sillä sotamiehellä? Vaikka kuinka kiertäisit kinkereitä, niin ylennysten tie on pian loppuun kuljettu ja sotilasuran huipullakin ollaan vielä herrahissin alimmalla mahdollisella portaalla.

Prenikoita saa ansioista ja harvemmin niiden saamista edellyttää tai edesauttaa sotilasarvo. Harvemmin toisaalta mitään oikeita prenikoita on saatukaan rauhanaikana, viimeksi on taittu Maimanissa sarjakuvaählyjä ampuneille jaettu jotain oikeaakin. Ylennyksiä saa olemalla mies paikallaan, huonot eivät ylene. Miehistöstäkin reservin aliupseeriksi kursseja on olemassa ja jos on mies paikallaan niin mikään ei varmaan estä myöhemmin käymästä vaikka päälle reservin upseeriksi kurssia. Ylennykset ansaitaan kyvyillä, niiden ei pitäisi olla kokemus- ja ikäperusteisia. Aina pitää muistaa se että sotilasarvo ei ole itseisarvo ja henkilön avostettavuus riippuu hänen tehtävästään ja osaamisestaan.

 

[pstsika]

Moniko siltikään haluaa lähteä vapaaehtoisesti hokemaan "kyllä herra", "kyllä herra"? :huh:

Eipä ole tullut vapaaehtoispuolella herroiteltua ketään paitsi piruilumielessä. Eikä ole kukaan minuakaan herroitellut, ellei lasketa herrapelkoisia varusmiehiä, joita on joissain tapauksissa ollut välittömässä läheisyydessä.

Veikkaanpa, että melko harva ja tuossa se miehistön puuttumisen ydin lieneekin. Korkeampiarvoisilla on ylennyksiä ja prenikoita, joita tavoitella, mutta entäs sillä sotamiehellä? Vaikka kuinka kiertäisit kinkereitä, niin ylennysten tie on pian loppuun kuljettu ja sotilasuran huipullakin ollaan vielä herrahissin alimmalla mahdollisella portaalla.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta ilman herroittelua pääsee kokemaan urheilu- ja metsästysseuroissa, kunnallispolitiikassa tai vaikka mieskuorossa.

Mihin asti 6/8/9 kk asevelvollisena palvelleen jääkärin tulisi edetä? Alikersantin arvo ja ryhmänjohtajan tai ryhmänvarajohtajan asema ovat ilmeisesti ihan liian helppoja hommia?

Muistutuksena: Tuon kahden kulmaraudan saamiseen menee säännön mukaisesti ainakin se 10 vuotta jos lähtee liikkeelle jääkärin arvosta.

Jalkaväen aliupseerin tehtävät ovat kaiketi helppoja, jos pitää hyväksyttävänä normina sitä, minkä PV asettaa tavoitteeksi varusmiesaliupseereille. Ei kai sitä tarvitse osata muuta kuin huutaa ”KK tukee! Muut – syöksyen eteenpäin”
Tosiasiassa tuo ei riitä alkuunkaan, koska moni omaan koulutushaaraan ja aselajiin liittyvä asia koulutetaan hyvin puutteellisesti tai kuten aselajimiehillä: ne jätetään kokonaan kouluttamatta.

Jos mietitään ihan sen alimman herraportaan eli ryhmyrien hommaa, niin ainakin jalkaväkimiehillä riittää kehittymistä ja opeteltavaa enemmän kuin työssäkäyvä normaali reserviläinen pystyy edes irrottamaan aikaa noiden harjoitteluun. Liikekannellepanossahan joukon omat esimiehet kouluttavat omaa joukkoaan ja ullatus ullatus, tuo koulutusvastuu ja sen käytännön toteuttaminen lankeaa juuri aliupseereille. Mitenkäs koulutat jos et itse hallitse aiheita tarpeeksi hyvin?

Saati sitten sodan ajan tehtävät: Jalkaväen ryhmänjohtajan tulee hallita oman koulutushaaraisen mukaisen partion ja ryhmän johtaminen ollen sen paras mies ja ryhmänsä esitaistelija, pystyä kouluttamaan sitä ja sijaistaa tarvittaessa omaa esimiestään. Lisäksi ryhmälle voidaan antaa erityistehtäviä, jotka kyllä kuuluvat paperilla kaikille joukoille, mutta koska niitä ei kouluteta kunnolla, niin niiden suorittaminen jää tynkätasolle. Kaikkein paras esimerkki lienee tiedustelu, jota kaikki joukot suorittavat. Tavanomainen reservistä perustettava jääkäriryhmä ei kaiketi kykene muuhun kuin tähystystiedusteluun. Sen kuitenkin tulisi pystyä myös partiotiedusteluun, sissitoimintaan ja yleisimpiin reservitehtäviin komppanian sisällä eli kivääri- ja pst-reserviksi.

Tuon kaiken lisäksi joukon tulee pystyä taistelemaan maastossa, että rakennetulla alueella, kesällä ja talvella, pimeällä ja valoisalla. Omata sellaiset erätaidot, että se tulee omillaan toimeen säilyttäen taistelukykynsä ainakin sen aikaa, mitä se pystyy kantamaan pakkauksissa materiaalia eli vähintään viikon. Lisäksi tulisi vielä olla hyvä ampuja, omata riittävän hyvä fyysinen kunto ja sekä olla henkisiltä ominaisuuksiltaan sopiva.

Tuossa vain hieman koulutusaiheita jokaiselle reservin johtajalle. Se pillujuttuja heittävä ammattitaitoinen kantahenkilökuntaan kuuluva sotilas ei tuossa kohtaa enää opasta tai auta vaan jokainen on oman ammattitaitonsa varassa.

Tietysti tässä pitää huomioida, että minun normini hyvästä tasosta eroavat hyvin radikaalisti siitä normista, minkä Puolustusvoimat ovat asettaneet.

Hyvin koulutetun jääkärin pitäisi lennosta pystyä vaihtamaan tehtävää ryhmänjohtajaksi, hyvin koulutetun ryhmänjohtajan taas pitäisi pystyä joukkueenjohtajan tehtäviin etc. Ja toki ne omat hommatkin pitäisi osata tarpeeksi hyvin. Ilman omakehua: minä pidän itseäni keskimääräistä taitavampana ja parempana jalkaväkimiehenä ja ryhmänjohtajana, mutta löydän jatkuvasti kehittämiskohteita ja opeteltavaa tai kerrattavaa ihan jo noiden rj-hommien osalta. Teoriassa pitäisi vielä kehittyä seuraavan tason tehtäviin, mutta aika ei vain millään riitä kaikkeen ja pitää priorisoida.

 

[commando]

On sula mahdottomuus, että ressu kuittaisi viikonlopusta vaikkapa 2.000 euroa eli rahalla motivointi ei useimpien kohdalla tulisi toimimaan sitten alkuunkaan.

Aika harhaisia nuo kuvitelmasi rahamääristä joilla liikkeelle saadaan ihmisiä.

Olennaisin kysymys tässä kuitenkin lienee se, ettei Puolustusvoimilla ole kerrassaan mitään käyttöä sadoille tuhansille ylimääräisille ressuille. Tätä ei uskalleta sanoa ääneen, joten ikävän innokkaat yritetään ostaa hiljaisiksi coopereista jaettavilla ylennyksillä.

Ei olekkaan, jokaista joka ei kertauteta ei kertauteta sen takia että 1) ei vielä tarvitse kertausta 2) ei ole sijoitusta tai tärkeää sijoitusta. Käytännössä nytkään kukaan yli 30-vuotias ei ole sijoitettu jos ei ole jotain erityisosaamista siviilissä mitä sodanaikana käytetään. Innokkaat saavat jo harjoitusta maakuntajoukoissa ja MPK:n kursseille. Niitä muita "innokkaita" ei ole olemassakaan koska tämä "innokkuus" ei realisoidu millään tavalla. Ollaan niin helvetin "isänmaallisia" tai armeijahenkisiä aselajiylpeyksineen dildo ottassa mutta aseita ei omisteta tai ulkoiluteta saati treenata edes fysiikkaa. Jos PV ei kertauteta tarkoittaa se siis vain sitä ettet ole ansainnut sitä.

 

[skärdis]

On sula mahdottomuus, että ressu kuittaisi viikonlopusta vaikkapa 2.000 euroa eli rahalla motivointi ei useimpien kohdalla tulisi toimimaan sitten alkuunkaan.

Aika harhaisia nuo kuvitelmasi rahamääristä joilla liikkeelle saadaan ihmisiä.

Kerro sitten ihmeessä oma arviosi summasta, jolla riviressu polttaisi viikon tai edes viikonlopun kesälomastaan? Siis sellaisen ressun osalta, jota itse touhu ei kiinnosta sen enempää kuin varusmiehenekään ja raha olisi se ainoa kannustin?

Siitä on turha vääntää, millä summalla ressutouhuista jo valmiiksi kiinnostunut ottaisi lomaa kotiarjesta ja lähtisi nauttimaan sotavaltion muonituksesta. Osahan on jo nyt valmis maksamaan siitä.

Siitä kai tässä cooper-kertausharjoituksissakin on kyse, että saataisiin uusia ressuja aktivoitua.

 

[skärdis]

Moniko siltikään haluaa lähteä vapaaehtoisesti hokemaan "kyllä herra", "kyllä herra"? :huh:

Et ole tainnut osallistua koskaan kertausharjoituksiin, koviin tai vapaaehtoisiin saati MPK:n kursseille tai kriisinhallintaoperaatiohiin. Ne ovat aika kaukana mistään varusmiespalveluksen auktoritäärisestä hengestä.

Totta puhut, kertausharjoituksiin en ole saanut käskyä, enkä vapaaehtoisiin kinkereihinkään ole liiemmin osallistunut.

Tuo nyt vaan on sellainen yleinen käsitys siitä, että sama äkseeraaminen jatkuisi myöhemminkin. Jos näin ei ole, niin miksi tuota virheolettamaa ei sitten oikaista jo varusmiesaikana? Viimeiseen asti ollaan huutaa mouhoamassa ja sitten kuukauden kuluttua ihmetellään, kun ressut eivät vapaaehtoisesti palaa kasarmille..

 

[commando]

Kerro sitten ihmeessä oma arviosi summasta, jolla riviressu polttaisi viikon tai edes viikonlopun kesälomastaan? Siis sellaisen ressun osalta, jota itse touhu ei kiinnosta sen enempää kuin varusmiehenekään ja raha olisi se ainoa kannustin?

Sellaisia tyypit joita ei kiinnostanut varusmiehinäkään ei sijoitettu. Ne alle 30-vuotiaat joita kiinnosti sen verran että heidät sijoitettiin ovat taloudellisesti vielä useimmiten siinä asemassa että raha kelpaa kyllä. Joka tapauksessa mikään 1000 e/vrk on suurinta elitismiä mitä olen pitkään aikaan kuullut. Se viiteryhmä josta puhuit aiemmin 30-50 v. ei ole mitään sijoitusta kuin erikoishommissa, muuhun he ovat liian vanhoja jos eivät treenaa vapaaehtoisesti joten heidän havitteleman tulotason määrää ei tarvitse edes miettiä. Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä että 200 000 ja alle miehen reservissä ei ole kovin vanhoja miehiä ja sijoitus operatiivista joukoista vaihtuu nopeasti alueellisiin ja paikallisiin.

Siitä kai tässä cooper-kertausharjoituksissakin on kyse, että saataisiin uusia ressuja aktivoitua.

Sanoisin että pikemminkin ressuhommista on karkotettu kuntotesteillä wannabet ja liian vanhat ja kiireiset pois.

 

[crane]

Siitä kai tässä cooper-kertausharjoituksissakin on kyse, että saataisiin uusia ressuja aktivoitua.

Sanoisin että pikemminkin ressuhommista on karkotettu kuntotesteillä wannabet ja liian vanhat ja kiireiset pois.

Olen siis wannabe,kun minua ei kiinnosta pätkääkään mennä kuntotesteihin mut silti joka vuosi on tullu 10-20 veh/kh vuorokautta?
Loppukuusta seuraava kh,johon osallistumistani en ymmärrä et miks kun ei ole mitään tekemistä sijoitukseni kanssa mut mennään sikti.

 

[Kapiainen]

Tietysti tässä pitää huomioida, että minun normini hyvästä tasosta eroavat hyvin radikaalisti siitä normista, minkä Puolustusvoimat ovat asettaneet.

Yleisestiottaen tekstisi oli mielestäni puhdasta asiaa - mutta tuossa lainaamassani olettamuksessa olet mielestäni väärässä.

Jalkaväen au:lle ei riitä pelkkä "kk tulee - muut syöksyen eteenpäin" - ei ole riittänyt lähellekään ennen, eikä varsinkaan nykyisillä taistelutekniikoilla, joissa jokaisella tasolla vaatimukset ovat vähintään tuplaantuneet.
Eri aselajit asettavat au:lle myös omia erityisvaatimuksiaan, eikä sielläkään riitä mikään "kunhan nyt jotain" - tosin vaatimukset ovat eniten kasvaneet nimenomaan jalkaväen aliupseerien eri tehtävissä huomattavasti verrattuna aikaisempaan..joskaan siis ne eivät olleet aikaisemminkaan ihan pieniä..

Toinen asia mihin kiinnittäisin huomiota on tuo useamassakin kommentissa sivuttu "kyllä herra kyllä herra". Yksinkertaisesti en vain ymmärrä mikä siinä on ongelmana? En siis ymmärrä sitä, miksi varusmies ja reserviläinen kokee jo esimerkiksi vanhemman sotilashenkilön tervehtimisen kasarmiolosuhteissa jonkinlaisena "alistamisena", vaikka kyseessä todellakin on lähinnä hyvät käytöstavat joiden mukaan nuorempi tervehtii vanhempaa ja vanhempi vastaa tervehdykseen..ei sillä ole mitään tekemistä minkään "alistamisen" tai toisen arvon halveksumisesta/oman arvon korostamisesta..vaan hyvistä käytöstavoista. Ihan sama kuvio toimii myös niillä siviilityöpaikoilla missä olen eri vaiheissa elämääni syystä tai toisesta ollut jollain lailla osallisena: aamuisin tervehditään - fiksu nuorempi tervehtii vanhempaa, vanhempi vastaa tervehdykseen jne jne jne. Mistään muusta ei ole kysymys siinäkään jos/kun armeijassa käytetään joissain tilanteissa puhuttelun yhteydessä vanhemman sotilashenkilön arvoa "herra/rouva xxx. Mikä helvetti siinä on kynnyskysymys reserviläiselle?? Se on edelleen hyviin käytöstapoihin liittyvää kommunikointia..ei alistamista tai oman arvon korostamista.

Jos käytöstavat ovat jollekin reserviläiselle kynnyskysymys osallistumiseen kertausharjoituksiin, niin melkein tekee mieli sanoa että sellaista reserviläistä ei edes tarvita..varsinkaan nykyään kun reservissä riittää hyviä miehiä ja naisia enemmän kuin on paikkoja. Jos nimittäin puhuttelu, tervehtiminen ja muutama muu yhteisön perusääntö ja toimintatapamalli ovat kynnyskysymyksiä, niin en edes halua tietää, mitkä muut asiat ovat kynnyskysymyksiä sellaiselle reserviläiselle.
Ja sanonpa senkin, että kannattaisi huomioida myös se, että se paska kokemus mikä näistä asiaoista joillekin lienee jäänyt varusmiesajalta, on pääsääntöisesti varusmiesesimiesten aikaansaamaa = toisten reserviläisten..

 

[commando]

Siitä kai tässä cooper-kertausharjoituksissakin on kyse, että saataisiin uusia ressuja aktivoitua.

Sanoisin että pikemminkin ressuhommista on karkotettu kuntotesteillä wannabet ja liian vanhat ja kiireiset pois.

Olen siis wannabe,kun minua ei kiinnosta pätkääkään mennä kuntotesteihin mut silti joka vuosi on tullu 10-20 veh/kh vuorokautta?
Loppukuusta seuraava kh,johon osallistumistani en ymmärrä et miks kun ei ole mitään tekemistä sijoitukseni kanssa mut mennään sikti.

Kunto pitää osoittaa, jos siihen ei pysty niin tilaa ei ole tietyissä joukoissa. Ennen pakollisia kuntotestejä mukana oli niin huonokuntoisia (lihavuus tai jokin jalkavamma) ettei heillä olisi tehnyt mitään vaan he lähinnä rajoittivat joukon suorituskykyä ja asettivat muut vaaraan. Ja minä en ainakaan jaksa kantaa läskejä pois kentältä. Pakollisuuden seurauksena nämä jotka halusivat olla "sotilaita" mutteivat pitää huolta kunnosta karsittiin pois. Suurin osa ei edes vaivautunut kokeilemaan juoksutestiä vaan luovutti kamat pois suoraan, tästä syystä käytin sanaa 'wannabe'.

 

[Laamanator]

Taloudellisten kannustimien kannustavuus riippuu suuresti kohderyhmästä. Opiskelijoiden keskuudessa sotavaltion maksamilla porkkanarahoilla voisi olla jonkinlaista kannustavuutta, mutta työssäkäyvän ressumassan herätteleminen voi olla vaikeata. Ei meinaan kympeillä eikä edes ykkössatasilla olisi käytännössä mitään vaikutusta.

Ei pidä aliarvioida opiskelijoita tai heidän oletettua taloudellista tilannetta. Esimerkiksi suuri osa korkeakouluopiskelijoista käy jo nyt töissä sivutoimisesti tai vähintään kesällä sekä nostavat siitä oikeaa palkkaa, koska se kuuluu osana heidän koulutusputkeensa. Heidän vuositulonsa eivät välttämättä edes jää kovin kauas keskiverto palkansaajan vuosituloista. Käytännössä myös opiskelijastatuksella olevien ihmisten menestyksellinen houkutteleminen vapaaehtoiseksi taloudellisten kannustimien avulla edellyttäisi hyvin nopeasti riittävän paksun setelinipun latomista tiskiin, mikä käytännössä automaattisesti pudottaa Puolustusvoimat tarjouskilpailun jumbosijalle.

Opiskelijoissakin on tietysti osa sellaisia, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu työllistymään tai muuten menesty elämässään. Heille saattaisi vähän pienempikin rahallinen korvaus kelvata, mutta ovatko he sitten Puolustusvoimien kannalta optimaalinen kohderyhmä, onkin sitten kokonaan asia erikseen - tai ovatko he edes itsekään kiinnostuneita.

Olen siis wannabe,kun minua ei kiinnosta pätkääkään mennä kuntotesteihin mut silti joka vuosi on tullu 10-20 veh/kh vuorokautta?

Miksi et halua suorittaa kuntotestejä?

Fyysinen suorituskyky ja sen harjoittaminen ovat tärkeä osa sotilaallista toimintaa ja se kuuluu niin sanotusti "skeneen". Fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen vähintään "riittävälle" tasolle on jokaisen sotilaan velvollisuus.

Sotilaana oleminen kun ei tuo vain pelkkiä oikeuksia ja muita kivoja juttuja, vaan myös velvollisuuksia, joista osa saattaa henkilöstä riippuen tuntua ikävältä. Niidenkin hoitamiseen on kuitenkin vähintään sopeuduttava. Näihin velvollisuuksiin lukeutuvat muun muassa fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen sekä jo mainitut talon tapoihin kuuluvat käytöstavat.

Sotaväen touhut ovat osaksi eräänlaista teatteria, jossa jokaiselle on annettu jonkinlainen rooli ja osittain valmiiksi kirjoitetut vuorosanat.:a-cool:

 

[Kapiainen]

Sotaväen touhut ovat osaksi eräänlaista teatteria, jossa jokaiselle on annettu jonkinlainen rooli ja osittain valmiiksi kirjoitetut vuorosanat.:a-cool:

:a-grin: Totta - mutta niin on lähes kaikki muukin mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

 

[commando]

Ei pidä aliarvioida opiskelijoita tai heidän oletettua taloudellista tilannetta. Esimerkiksi suuri osa korkeakouluopiskelijoista käy jo nyt töissä sivutoimisesti tai vähintään kesällä sekä nostavat siitä oikeaa palkkaa, koska se kuuluu osana heidän koulutusputkeensa. Heidän vuositulonsa eivät välttämättä edes jää kovin kauas keskiverto palkansaajan vuosituloista. Käytännössä myös opiskelijastatuksella olevien ihmisten menestyksellinen houkutteleminen vapaaehtoiseksi taloudellisten kannustimien avulla edellyttäisi hyvin nopeasti riittävän paksun setelinipun latomista tiskiin, mikä käytännössä automaattisesti pudottaa Puolustusvoimat tarjouskilpailun jumbosijalle.

Elätkö jossain Vanhasen ja Kataisen "me tehdään tällä rahaa" -haavemaailmassa vai mistä noin epärealistinen kuva opiskelijoiden työllistymisestä varsinkin juuri tämän nykyisen laman keskellä.

Opiskelijoissakin on tietysti osa sellaisia, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu työllistymään tai muuten menesty elämässään. Heille saattaisi vähän pienempikin rahallinen korvaus kelvata, mutta ovatko he sitten Puolustusvoimien kannalta optimaalinen kohderyhmä, onkin sitten kokonaan asia erikseen - tai ovatko he edes itsekään kiinnostuneita.

Huoh. Mihinkään joukkueen (1. r hyökkää, 2. r koukkaa ja 3. r on reservissä) tai edes komppanian johtamiseen ei tarvita korkeakoulututkintoa, Mensan jäsenyyttä tai mikrobiologian jatkotutkintoa puhumattakaan tätä alemmista tehtävistä. Normaalin sotajoukossa sotiminen tai sen johtaminen ei vaadi mitään rakennetekniikan DI-tutkintoa vaan kovaa kuntoa ja hyvää terveyttä, normaalia älykkyyttä, rohkeutta ja normaaleja sosiaalisia taitoja!

 

[Kapiainen]

Huoh. Mihinkään joukkueen (1. r hyökkää, 2. r koukkaa ja 3. r on reservissä) tai edes komppanian johtamiseen ei tarvita korkeakoulututkintoa, Mensan jäsenyyttä tai mikrobiologian jatkotutkintoa puhumattakaan tätä alemmista tehtävistä. Normaalin sotajoukossa sotiminen tai sen johtaminen ei vaadi mitään rakennetekniikan DI-tutkintoa vaan kovaa kuntoa ja hyvää terveyttä, normaalia älykkyyttä, rohkeutta ja normaaleja sosiaalisia taitoja!

Näin on..ja melkein voisi sanoa, että mihinkään sotatyöjohtamiseen ei tarvita korkeakoulututkintoa, mensan jäsenyyttä tai väitöskirjaa.. Ottaen huomioon mm. sen että eihän esim Suomalaisessa upseerikoulutuksessa ole yleisesti edes jotenkuten hyväksyttyjä korkeakoulututkintoja saanut kuin hetken.. Toisesta maailmansodasta on toki jo kauan, eikä siihen voi enää monessakaan kohtaa suoria viittauksia tehdä..mutta ei siellä sen ajan divisioonien, armeijakuntien jne komentajina kovin montaa tohtoria tai muutakaan kovin akateemisen koulutuksen saanutta upseeria tainnut olla..ja hyvin onnistui useimmilta..ja niiltä joilta ei onnistunut, tuskin olisi onnistunut millään koulutuksella..
Mutta se on ihan selvä, että pataljoonan ja siitä pienempien joukkojen johtaminen vaatii juuri noita mainitsemiasi ominaisuuksia + vastustajan mahdollisimman hyvää ja laaja-alaista tuntemusta..ei korkeaa koulutusta ja tutkintoja.

 

[pstsika]

Yleisestiottaen tekstisi oli mielestäni puhdasta asiaa - mutta tuossa lainaamassani olettamuksessa olet mielestäni väärässä.

Jalkaväen au:lle ei riitä pelkkä "kk tulee - muut syöksyen eteenpäin" - ei ole riittänyt lähellekään ennen, eikä varsinkaan nykyisillä taistelutekniikoilla, joissa jokaisella tasolla vaatimukset ovat vähintään tuplaantuneet.
Eri aselajit asettavat au:lle myös omia erityisvaatimuksiaan, eikä sielläkään riitä mikään "kunhan nyt jotain" - tosin vaatimukset ovat eniten kasvaneet nimenomaan jalkaväen aliupseerien eri tehtävissä huomattavasti verrattuna aikaisempaan..joskaan siis ne eivät olleet aikaisemminkaan ihan pieniä..

Tiedän varsin hyvin, että tuo ei riitä, mutta se olikin tarkoitettu provosoivaksi heitoksi, koska ilmeisen moni tässä maassa kuvittelee, että jalkaväen ryhmänjohtajan ei tarvitse muuta osata. Saati sitten jääkärin. Sillehän riittää, että osaa ampua puun oikealta puolelta. Nykyinen palvelusaikajärjestely ei tosin riitä kaikkeen, mutta sillehän me emme mahda juuri mitään. Vaihtoehdoiksi jää siis joko tyytyä siihen, mitä Puolustusvoimat pystyy/ehtii/haluaa/viitsii opettaa tai hankkia lisäosaamista reservissä. Opeteltavaa joka tapauksessa riittää enemmän kuin tarpeeksi olipa kyseessä jääkäri/alikersantti/vänrikki ja kyse on lähinnä siitä, että kokeeko yksittäinen kansalainen tuon mielekkääksi.

Tuohon miehistön ”urakehitykseen” liittyen pidän kuitenkin rj:n asemaa ja sitä matalintakin aliupseeriarvoa jo ihan tarpeeksi vastuunalaisena paikkana jos postinsa haluaa hoitaa kunnolla. Jalkaväen ryhmänjohtajan paikka on kaikkea muuta kuin helppo sodan aikana ja vaikka se voi monesta tuntua vähäpätöiseltä tehtävältä, koska sitä varten ei suoriteta upseerikoulua tai ylempää korkeakoulututkintoa. Tietysti voi kuvitella, että toimistossa piereskeleminen ja henkilöstöjohtaminen m/2013 YT-neuvotteluineen pätevöittää suoraan vähintäänkin komppanianpäällikön tehtäviin ja se voi jossain määrin jopa pitää paikkaansa, mutta pääosa reserviläisten johtajatehtävistä on sellaisia, missä johdetaan ihmisiä eikä asioita ja johtajan pitää ansaita arvovalta henkilökohtaisella kyvykkyydellään rakentuipa se sitten prosenteissa mitattuna mitenkä hyvänsä henkilökohtaisesta karistamasta, rohkeudesta, ammattitaidosta, henkisestä kovuudesta tai hyvistä sosiaalisista taidoista.

Tietysti valta ja vastuu kasvavat arvomerkkien mukaan, mutta ryhmänjohtajan paikka ryhmänsä johtajana ja yhtensä sen taistelijoista on sikäli vittumainen, että siihen kohdistuu alaisten eli sen suorittavan ja varsinaisen tappotyön tekijöiden odotukset ja samaan aikaan esimiesten kuumottavat vaatimukset. Koita siinä sitten elää yhtenä yhteisön jäsenistä ja säilyttää sellainen arvovalta, että käskyjä totellaan. Ollen samaan aikaan paras ja kestävin mies, joka pystyy johtamaan esimerkillä niin levossa kuin taistelussa.

Aliupseerit ovat sellaisia välimallin jätkiä. Eivät herroja, mutta eivät myöskään sitä alinta kuraporrasta. Liian tyhmiä upseereiksi ja samalla liian tyhmiä keplotellakseen itsensä kaikkein lyhimmälle palvelusajalle. Käteen ei jää kuin paskaa ja rakot sekä tehtävä, johon ilmeisesti pystyy kuka tahansa. :a-rolleyes:

 

[Palveluksessa]

Ihmisen perusominaisuus on, että oppii siinä, mitä tekee. Joillakin menee oppimiseen kauemmin ja joillakin pitempään. Joku oppi kerralla ja jollakin menee tusaamiseksi, mutta oppi silti. Paras tapa on oppia muiden virheistä. Raskas tapa on omista virheistä oppiminen.

Sekin on opittu, että pääsy- ja kelpoisuusvaatimuksilla sekä valinta- ja soveltuvuuskokeilla voidaan houkutella motivoituneet, karsia sopimattomat, laittaa sopivat jonoon ja valita parhaat.

Suomessa taas on niin hyvä koulutusjärjestelmä, että joka tasolla on opittu opetus kohdentamaan tavoitteiden, kyvykkyysalueiden, ydinosaamisen jne perusteella siihen, mitä ammatissa tarvitaan.

Se mitä ei ole opittu ja ei ainakaan keskustelupalstoilla ilmene on, että helpointa on toisen ammattin, koulutuksen ja osaamisen arviointi.

Keskustelupalstoilla, niin tälläkin, kuka tahansa pystyy mihin tahansa ja muiden tehtävät ja niiden hoitajat ei pysty mihinkään.

Opittaisiinkohan tästä mitään. Katsomossa on helppo huutaa.

Itse olen suhteellisen pitkän sotilasalan kokemuksen perusteella oppinut, että ryhmänjohtaja on paras ryhmänjohtaja, reserviläinen paras reserviläinen, aliupseeri paras aliupseeri, upseeri paras upseeri ja kenraali paras kenraali. Ovat oppineet tehdessään.

 

[Kapiainen]

Tiedän varsin hyvin, että tuo ei riitä, mutta se olikin tarkoitettu provosoivaksi heitoksi, koska ilmeisen moni tässä maassa kuvittelee, että jalkaväen ryhmänjohtajan ei tarvitse muuta osata. Saati sitten jääkärin. Sillehän riittää, että osaa ampua puun oikealta puolelta. Nykyinen palvelusaikajärjestely ei tosin riitä kaikkeen, mutta sillehän me emme mahda juuri mitään. Vaihtoehdoiksi jää siis joko tyytyä siihen, mitä Puolustusvoimat pystyy/ehtii/haluaa/viitsii opettaa tai hankkia lisäosaamista reservissä. Opeteltavaa joka tapauksessa riittää enemmän kuin tarpeeksi olipa kyseessä jääkäri/alikersantti/vänrikki ja kyse on lähinnä siitä, että kokeeko yksittäinen kansalainen tuon mielekkääksi.

Tuohon miehistön ”urakehitykseen” liittyen pidän kuitenkin rj:n asemaa ja sitä matalintakin aliupseeriarvoa jo ihan tarpeeksi vastuunalaisena paikkana jos postinsa haluaa hoitaa kunnolla.

Tiesin kyllä että tiedät ja toki ymmärsin myös että tarkoituksesi oli herätellä keskustelua - käytinkin kommenttiasi vain aasinsiltana herättääkseni lisää keskustela.

Olen samaa mieltä siitä, että jalkaväen tehtävät ovat vaativimpia mitä armeijassa löytyy, jalkaväen RJ-JJ-KPÄÄLL (kokonaan tai osittain reserviläisten tehtäviä) ovat kaikki erittäin vaativia tehtäviä, joissa vaaditaan hyvin laajaa asioidenhallintaa ja ymmärrystä sekä omista joukoista että vihollisesta jotta voi tehtävässää onnistua..käytännössä jokainen tehtävä nykyisellään olisi lähestulkoon ammattisotilaan tehtävä. Sanotaan mitä sanotaan niin aselajimies voi aika huolettomasti keskittyä omaan aselajiinsa ja unohtaa vihollisen - jalkaväkimiehen..jääkäristä ylempään päällystöön..on hallittava omien joukkojen lisäksi myös vihollisen toimintatavat, kalusto ja taistelutekniikka mieluusti yhtä hyvin kuin oman joukon vastaavat asiat..sen lisäksi on omattava riitävä ymmärrys sekä omien että vihollisen aselajijoukkojen toiminnasta jne jne jne - unohtamatta sitä että käytännössä aina jalkaväkimies on se, joka kantaa vastuun..

Ongelma on siinä, että aselajimiehet ja naiset sortuvat vähän väliä vähättelemään jalkaväkeä se on "vaan jalkaväkihommaa..perusjuttua jonka kaikki osaavat ja joka opitaan jo P-kaudella"..

 

[crane]

Siitä kai tässä cooper-kertausharjoituksissakin on kyse, että saataisiin uusia ressuja aktivoitua.

Sanoisin että pikemminkin ressuhommista on karkotettu kuntotesteillä wannabet ja liian vanhat ja kiireiset pois.

Olen siis wannabe,kun minua ei kiinnosta pätkääkään mennä kuntotesteihin mut silti joka vuosi on tullu 10-20 veh/kh vuorokautta?
Loppukuusta seuraava kh,johon osallistumistani en ymmärrä et miks kun ei ole mitään tekemistä sijoitukseni kanssa mut mennään sikti.

Kunto pitää osoittaa, jos siihen ei pysty niin tilaa ei ole tietyissä joukoissa. Ennen pakollisia kuntotestejä mukana oli niin huonokuntoisia (lihavuus tai jokin jalkavamma) ettei heillä olisi tehnyt mitään vaan he lähinnä rajoittivat joukon suorituskykyä ja asettivat muut vaaraan. Ja minä en ainakaan jaksa kantaa läskejä pois kentältä. Pakollisuuden seurauksena nämä jotka halusivat olla "sotilaita" mutteivat pitää huolta kunnosta karsittiin pois. Suurin osa ei edes vaivautunut kokeilemaan juoksutestiä vaan luovutti kamat pois suoraan, tästä syystä käytin sanaa 'wannabe'.

Mainittakoon tässä nyt,että oma ala/sijoitus on sellainen missä fyysistä kuntoa ei tuijotella,vaan niitä muita kykyjä. Teknistä alaa siis.
Nyt nimenomaan menen harjoitukseen,jossa taas tarvitaan sitä kuntoa enemmän,kuin oman alan hommissa :a-laugh:

 

[crane]

Olen siis wannabe,kun minua ei kiinnosta pätkääkään mennä kuntotesteihin mut silti joka vuosi on tullu 10-20 veh/kh vuorokautta?

Miksi et halua suorittaa kuntotestejä?

Fyysinen suorituskyky ja sen harjoittaminen ovat tärkeä osa sotilaallista toimintaa ja se kuuluu niin sanotusti "skeneen". Fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen vähintään "riittävälle" tasolle on jokaisen sotilaan velvollisuus.

Sotilaana oleminen kun ei tuo vain pelkkiä oikeuksia ja muita kivoja juttuja, vaan myös velvollisuuksia, joista osa saattaa henkilöstä riippuen tuntua ikävältä. Niidenkin hoitamiseen on kuitenkin vähintään sopeuduttava. Näihin velvollisuuksiin lukeutuvat muun muassa fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen sekä jo mainitut talon tapoihin kuuluvat käytöstavat.

Sotaväen touhut ovat osaksi eräänlaista teatteria, jossa jokaiselle on annettu jonkinlainen rooli ja osittain valmiiksi kirjoitetut vuorosanat.:a-cool:

Rehellisesti sanoen niitä vähiä vapaita,mitä mullaki töiden ohella on kesäisin ei todellaan ole mitään mielenkiintoa mennä käyttämään päivää johki kuntotesteihin.
Enkä kyllä koe itseäni "sotilaaksi" nyt,vaan reserviläiseksi. Sotilaiksi itse koen vakinaisessa palveluksessa olevat, äkseeratkoon he ja loikkikoot kuntotesteissä, minä käytän vapaa-aikani paljon mieluisammin jossain ihan muualla.