Eikö esim tuo tahtikone ole suoraa subventiota? Sitä ei ilman tuulivoiman tarvittaisi.
En ole tuulivoimaa vastaan, mutta on kusetusta puhua markkinaehtoisuudesta jos se sitä ole. Tulonsiirtoa sähkönkuluttajalta tuulivoimantuottajalle.
Keskustellaan sähköstä
- Viestiketjun aloittaja Merten sheriffi
- Aloitus PVM
En ole tuulivoimaa vastaan, mutta on kusetusta puhua markkinaehtoisuudesta jos se sitä ole. Tulonsiirtoa sähkönkuluttajalta tuulivoimantuottajalle.
Joidenkin mielestä se on turhaa valitusta ja ulisemista kun sähkön hinta on kymmenkertaistunut. Lohduksi tarjotaan, että jonakin tuntina vuorokaudessa sähkön hinta voi olla jopa miinusmerkkinen tässä hienossa pörssisähkössä, sitä ei kuitenkaan muisteta mainita, että ne muut tunnit ovat moninkertaisia hinnaltaan ympäri vuorokauden. Esim. viime talvena sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku oli n. 300-400e/kk. Nyt se voi olla kymmenkertainen, kyllä siinä minun mielestäni on jo aihettakin valitukseen ja ulinaankin, vaikka minkälaisella markkinataloudella sitä selitettäisiin. Ja lopputuloksena sähköyhtiöt tekevät satumaiset voitot, "markkinatilanteesta" (jonka systeemin yhtiöt itse pääsivät laatimaan, nordpooleineen) johtuen ja selittävät syyksi Ukrainan sodan, jos muut meriselitykset (ei ole tuullut, on tuullut liikaa, ei ole satanut, on satanut liikaa jne jne) loppuvat. Saa siinä tottavie yksittäinen sähkönkäyttäjä miettiä kahvinkeittojaan, kun niillä ei ole mitään merkitystä kokonaisuuteen, vaikka näinkin nerokkaita säästövinkkejä tirehtöörit ja poliitikot auliisti jakavat. Varavoimaloitakin käynnistellään vain, jos yhtiö saa tarpeeksi rahaa, jostain syystä mahdollinen sähköpulakin saattaa pitää voimalat off-asennossa. Ongelma on siinä sähkön hinnan muodostumiskuviossa, mutta kas, siihen eivät poliitikot ole kauhean innokkaasti puuttumassa
Jotkut asiat vain kuuluvat Fingridin vastuulle, turha noita on pähkäillä. Ihan vastaavalla tavalla heiltä vaadittiin toimia, kun Olkiluoto 3 tulee linjoille:
"Fingrid on vahvistanut kantaverkkoa vastaanottamaan Olkiluoto 3:n tuottama sähköteho mm. investoimalla Olkiluodon lähialueiden sähköasemiin ja uusiin voimajohtoihin, parantamalla kantaverkon jännitetukea sekä lisäämällä nopean häiriöreservin määrää.".
Tuossa edellisell sivulla linkkasinkin jutun, missä pelkästään tuosta OL3:aa varten lisätystä häiriöreservervistä Fingrid maksaa yli miljoona euroa vuodessa.
Aika pieni kustannus kuitenkin. OL3 piti maksaa 3 miljardia, mutta maksoikin 8,5 miljardia. 17 vuoden rakentamisen jälkeen se ei vieläkään tuota sähköä. Kukahan tuon kaiken on maksanut ? Helppo vastata että TVO, mutta ei se ihan niinkään Suomessa mene...
Kyllähän tuo tuulivoiman lisäys on pelastanut Suomen sähköntuotannon. OL3 on yksi iso farssi ja ainakin itsellä kääntänyt mielipiteeni ydinvoimaa kohtaan kriittiseksi.
Kun puhutaan tuulivoiman kannattavuudesta, niin Kiina lisää koko ajan tuulivoimaa, vaikka sillä on kyvykkyys rakentaa ydinvoimaloitakin aikataulussa (jota siis Suomella ei ole). Se osoittaa, että se on kilpailukykyinen sähkön tuotantotapa.
Joo, en ole asiantuntija vertailemaan sitä, kuinka paljon vaikkapa OL3 ja tuulivoima vaativat lisäpanostusta vaikkapa tuotettua megavattia kohti.
Tästä olisikin hienoa kuulla ja lukea kuten myös siitä, kuka OL kolmosen myöhästymisen ja kustannusylitykset maksaa, jos ei TVO ja Areva @Heikkiv
Ehkä näistäkin tietoa löytyy, mutta ei sitä silmille tuutata, kuten esimerkiksi turpeenpolton tuhoisuutta koko maailmalle.
Panssari Salama
Respected Leader
Paska nakki, että OL3 ei sitten pystynyt pitämään tätä vuoden lopun aikatauluaan. Olisi sähkön hinta ihan toinen kuin mitä nyt.
kumpaan suuntaan
miheikki
Greatest Leader
Googlailin ydinkäyttöisen lentotukialuksen voimantuottoa. Parilla ydinkäyttöisen Gerald R. Ford class -tukialuksen voimalalla on sama lämmöntuotto (1400 MW) Kuin olkiluoto kolmosella. Yhden aluksen hinta 13,3 mrd dollaria, on suurinpiirtein sama kuin olkiluoto kolmosella. MItä helvettiä!
A1B reactor
From Wikipedia, the free encyclopedia
In 2013, the aircraft carrier Pre-Commissioning Unit (PCU) Gerald R. Ford (CVN-78) was moved to Pier 3 at Newport News Shipbuilding for 28 months of additional outfitting and testing.
The A1B reactor is an aircraft carrier nuclear reactor developed by the United States Navy. It is used in Gerald R. Ford–class aircraft carriers to provide electrical and propulsion energy. The A1B is the first naval reactor produced by Bechtel Corporation, which has "performed engineering and/or construction services on more than 80 percent of [land-based] nuclear plants in the United States".[1]
Aircraft carriers' nuclear reactors provide the electrical and motor energy of the ship by splitting enriched uranium to produce heat and convert water to steam to power steam turbines. This process is largely the same as in land-based nuclear power stations, the most notable difference being the direct use of turboshaft power for turning the ship's screws. Over decades of development several other design differences have emerged between naval reactors and the usually much larger power station reactors.
As Navy planners developed requirements for the Gerald R. Ford class, they concluded that the A4W reactors that provide propulsion and electricity for the predecessor Nimitz-class aircraft carriers offer too little power for contemporary and anticipated future shipboard needs,[2] so they commissioned a new reactor from Bechtel.[1]
The new reactor was named A1B, following the Navy's reactor-designation scheme of type, generation, and manufacturer: A for aircraft carrier, 1 for the maker's first reactor plant design, and B for Bechtel.[3] Two A1B reactor plants will power each Gerald R. Ford class ship.
It is estimated that the thermal power output of each A1B will be around 700 MWth, some 25% more than provided by the A4W.[4] Improved efficiency in the total plant is expected to provide improved output to both propulsion and electrical systems. Using A4W data[5] with a 25% increase in thermal power, the A1B reactors likely produce enough steam to generate 125 megawatts (168,000 hp) of electricity, plus 350,000 shaft horsepower (260 MW) from just one reactor to power the four propeller shafts.[6]
The increased electrical generation capacity will allow for elimination of service steam on the ship, reducing staffing requirements for maintenance.[7] Also, the use of electrical aircraft catapults (EMALS) will free the ship's air wing from reactor plant steam constraints, in comparison to the steam catapults used for launching aircraft on Nimitz class carriers, which relied on steam supplied by the nuclear reactor.
The A1B reactor uses modernized technology that is both more advanced and adaptable than previous reactor technology, is smaller and weighs less than the A4W, and has operator interfaces that are expected to be improved as well.
A1B reactor
From Wikipedia, the free encyclopedia
.jpg)
In 2013, the aircraft carrier Pre-Commissioning Unit (PCU) Gerald R. Ford (CVN-78) was moved to Pier 3 at Newport News Shipbuilding for 28 months of additional outfitting and testing.
The A1B reactor is an aircraft carrier nuclear reactor developed by the United States Navy. It is used in Gerald R. Ford–class aircraft carriers to provide electrical and propulsion energy. The A1B is the first naval reactor produced by Bechtel Corporation, which has "performed engineering and/or construction services on more than 80 percent of [land-based] nuclear plants in the United States".[1]
Aircraft carriers' nuclear reactors provide the electrical and motor energy of the ship by splitting enriched uranium to produce heat and convert water to steam to power steam turbines. This process is largely the same as in land-based nuclear power stations, the most notable difference being the direct use of turboshaft power for turning the ship's screws. Over decades of development several other design differences have emerged between naval reactors and the usually much larger power station reactors.
As Navy planners developed requirements for the Gerald R. Ford class, they concluded that the A4W reactors that provide propulsion and electricity for the predecessor Nimitz-class aircraft carriers offer too little power for contemporary and anticipated future shipboard needs,[2] so they commissioned a new reactor from Bechtel.[1]
The new reactor was named A1B, following the Navy's reactor-designation scheme of type, generation, and manufacturer: A for aircraft carrier, 1 for the maker's first reactor plant design, and B for Bechtel.[3] Two A1B reactor plants will power each Gerald R. Ford class ship.
It is estimated that the thermal power output of each A1B will be around 700 MWth, some 25% more than provided by the A4W.[4] Improved efficiency in the total plant is expected to provide improved output to both propulsion and electrical systems. Using A4W data[5] with a 25% increase in thermal power, the A1B reactors likely produce enough steam to generate 125 megawatts (168,000 hp) of electricity, plus 350,000 shaft horsepower (260 MW) from just one reactor to power the four propeller shafts.[6]
The increased electrical generation capacity will allow for elimination of service steam on the ship, reducing staffing requirements for maintenance.[7] Also, the use of electrical aircraft catapults (EMALS) will free the ship's air wing from reactor plant steam constraints, in comparison to the steam catapults used for launching aircraft on Nimitz class carriers, which relied on steam supplied by the nuclear reactor.
The A1B reactor uses modernized technology that is both more advanced and adaptable than previous reactor technology, is smaller and weighs less than the A4W, and has operator interfaces that are expected to be improved as well.
Panssari Salama
Respected Leader
Mitäs luulet? Saat kolme arvausta. Olin unohtanut, että se olikin jo ensi viikolla kun saattaa buutti kaiken muuttaa, ja OL3 taas langoilla. Toivotaan!
Minun mielestä se oli odotettua. Ehkä emme ole nähneet loppunäytöstä OL3 "näytelmän" osalta vieläkään. Voi käydä niin, että sähköä ei tuoteta koko talvena.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Ei tuulivoimassa sinällään mitään vikaa ole, mylly pystyyn ja sähköä jauhamaan vaan. Tuotantokustannus on varmaan ihan kilpailukykyinen ellei peräti edullinen. Mutta se ongelma on tuotannon ennustettavuus, välillä tuottaa valtavasti ja toisinaan ei mitään joten joka tapauksessa tarvitaan varalle tuotantoa.
Talouden kannalta on mielenkiintoinen yhtälö kun pitäisi rakentaa varalle tuotantoa tuulivoiman takia, mutta kun tuulee niin sähkön hinta tippuu lähes nollaan. Mylly ei silloin tuota, eikä tuota myöskään se varavoimala. Pääomaa on kiinni sekä myllyssä että varavoimalassa, kulut juoksee molemmista koko ajan jne. Hmmm. Ehkä en vaan osaa laskea, mutta näin maallikon taloustajun perusteella ei toimi.
Minun mielestä tuulivoima on erittäin tervetullut tuotantomuoto heti kun keksitään miten tuotantoa voidaan säilöä jotenkin.
Eihän kukaan ole koskaan väittänytkään, ettei tuota ongelma ole. Eihän aurinkovoimakaan toimi yöllä. Tarvitaan säätövoimaa rinnalle, kuten muissakin maissa. Mutta kun ei sitä ydinvoimaa säätövoimaksi näköjään pystytä rakentamaan enää Suomessa ! Ei saada voimaloita toimimaan tai sitten luvat annetaan venäläisille ja voimalat jää kokonaan kesken. Suomen epäonnistunut energiapolitiikka ei johdu tuulivoimasta vaan siitä että on sössitty tuon ydinvoiman suhteen ihan täysin. Tuulivoima on pelastanut sen mitä se nyt on voinut pelastaa.
Heh, en myöskään väittänyt että kukaan olisi väittänyt. Yritän vaan tuoda esiin niitä ongelmia mitä minun mielestäni tuulivoiman rakentamisessa tällä hetkellä on ja mitä siitä mahdollisesti tulevaisuudessa aiheutuu. Itsehän tämä tilanne on Suomessa saatu aikaan ja täällä Suomessa se jotenkin pitää ratkaista.
Tällä hetkellä se toimiva ratkaisu ei kuitenkaan ole rakentaa lisää tuulivoimaloita koska niitä tuulettomia päiviä/viikkoja tulee. Mielestäni tarvitaan pari ydinvoimalaa lisää, niin että ollaan omavaraisia sähkön tuotannon suhteen. Se että rakennettaisiin rinnakkainen kapasiteetti kahdella eri tuotantomuodolla aiheuttaa sen ettei kumpikaan tuotanto ole taloudellisesti järkevää silloin kun molemmat tuottaa ja tämä painaa hinnat lähes nollaan tai sen alle.
Veikkaan, että Suomessa kyllä osataan ydinvoimaa rakentaa mutta taitaa tuon byrokratian kanssa olla vaikeuksia. Vaatimukset on kovat ja sen mitä muut maat ovat todenneet toimivaksi tehdään täällä uusiksi omien speksien mukaan.
viimeinen mohikaani
Majuri
Se, että "sähkön hinta painuu nollaan tai pakkasen puolelle silloin kun tuulee", tarkoittaa käytännössä juuri sitä, että osa olemassaolevasta kapasiteettista puretaan pois kannattamattomana! Ensimmäisenä lähtevät laitokset, joilla on suurimmat kiinteät kustannukset. Näiden kannattavuus perustuu korkeaan käyttöasteeseen, eli niitä ei ole taloudellisesti kannattavaa seisottaa säätövoimana.
Tuulivoimatuet on ollut tehokas tapa sekoittaa sähkömarkkinoiden toiminta useissa maissa, jossakin määrin myös Suomessa. Tuulivoiman takuutariffia tarvittiin, koska sähkö oli liian halpaa. Päästökaupalla saatiin nostettua fossiilisella energialla tuotetun sähkön hintaa, mikä on osaltaan lisännyt tuulivoiman kannattavuutta. Toisaalta se on myös johtanut olemassa olevan kapasiteetin purkamiseen, mikä on tietysti koko päästökaupan tarkoituskin.
Sähköpulan uhka kasvoi venäjän keskeytettyä sähkön tuonnin Suomeen mutta pohjimmiltaan sähkömarkkinoiden nykytila on tietoisen vero- ja tukipolitiikan looginen lopputulos, eli sitä saa mitä tilaa!
viimeinen mohikaani
Majuri
P.S. Suomen ulkopolitiikkaa voisi myös terävöittää räjäyttämällä poikki kaikki energian siirtoyhteydet venäjälle (vrt. Nord Stream 1 ja 2), ettei suhmureille tulisi kiusaustakaan alkaa käydä kauppaa "halvasta" venäläisestä verikaasusta ja -sähköstä. Zelenskyä mukaillen: Read my lips: Without gas or without you? Without you. Without electricity or without you? Without you, fuck you!
Ihan mielenkiintoinen ajatus, mutta vaatii hieman perusteluja - yritin itsekin nimittäin pohtia, minkä tuotantomuodon osalta tuo tilanne voisi tulla kysymykseen, että purkaminen on taloudellisesti kannattavaa.... Noista kiinteistä kustannuksista valtaosa on kuitenkin nimenomaan käytettyyn pääomaan eli tehtyyn rakentamisinvestointiin sitoutuneita kustannuksia (ts. lainat ja muut rahoitusmuodot), eikä noista pääse eroon, vaikka voimalaitoksen purkaisikin. Löydätkö itse jonkun hyvän esimerkin tuotantomuodosta, mikä olisi ensimmäisenä tulilinjalla (ihan aidosti kiinnostaa tämä, hyvän pointin nostit)?
Toki sähkön keskihinnan laskiessa uusien investointien kannattavuus heikentyy, kuten heikentyy myös vanhoihin laitoksiin tehtävän investoinnin kannattavuus (isommat perusparannukset ja modernisoinnit), joten "luonnollisen poistuman" kautta laitoksia varmasti tippuisi pois niiden tullessa käyttöikänsä päähän.
Tuokin on ihan hyvä pointti.... sen lisäksi, että tuulivoima on nyt tietyllä tapaa "pelastaja" ja paikkaa osaltaan venäjä tuonnin loppumisen aiheuttamaa sähköpulaa, on sen rakentamisen (ja ennen kaikkea tukemisen) alkuperäinen ajatus ollut nimeomaan ympäristöystävällisyys. Ja vaikka tälläkin palstalla on varmassti eriäviä mielipiteitä, on ilmastonmuutos kuitenkin muutamaa kertaluokkaa suurempi ongelma kuin hetkittäin korkea sähkön hinta, eli siinäkin mielessä kyllä tuulivoima ja muut uusiutuvat energianlähteet ovat erittäin tervetullutta kehitystä.
Huhta
Greatest Leader
Eikö tuulisähköllä voi lämmittää esim. kaukolämpöä? Annetaan lämmitysveden jäähtyä kalliin sähkön tunteina ja kalliin sähkön tunteina sitten lämmitetään?