JR49
Respected Leader
Tietystikin nämä lentäjät taistelevat urheasti evakuointia odottavien yllä
https://en.wikipedia.org/wiki/Eagle_Squadrons
Keskustelua sotaelokuvista
- Viestiketjun aloittaja vlad
- Aloitus PVM
https://en.wikipedia.org/wiki/Eagle_Squadrons
Falangi
Kenraali
Ainakin sen seikan että Christopher Nolan on ohjaajana luulisi luovan kiinnostusta Ameriikassakin. Nolan ohjasi tuossa julisteessakin mainitut Interstellar, Inception ja Batman leffat, jotka olivat hyvin suosittuja ja hyvin vastaanotettuja Ameriikassakin. Eli toisin sanoen: ainakin niiden amerikkalaisten, jotka ymmärtävät hyvien elokuvien päälle luulisi olevan kiinnostuneita Dunkirkistä. Ja tuskin Nolanin maineelle tulisi kovin kovaa kolausta, vaikka amerikkalaisten kiinnostus olisikin vähäisempää, koska miehen tilillä on niin monta isoa hittiä.
tulikomento
Supreme Leader
Tietystikin nämä lentäjät taistelevat urheasti evakuointia odottavien yllä
https://en.wikipedia.org/wiki/Eagle_Squadrons
Paitsi että eivät vielä olleet leikissä mukana toukokuussa 1940. Wiki mainitsee, että ensimmäinen laivue perustettiin syyskuussa.
Tämäkin surkeus pyrki esittämään kuinka Ben Affleck tuli omakätisesti vapaaehtoisena pelastamaan britit. Ehti sitten vielä mainiosti mukaan tämän Englannin keikan jälkeen ampumaan japseja alas Pearl Harboriin.
JR49
Respected Leader
Tiedänensimmäinen laivue perustettiin syyskuussa.
.
Falangi
Kenraali
Unohtamatta Doolittle raidia, jossa pommittavat Tokion matalaks. Hävittäjälentäjistä tehdään jostain syystä pommikonepilotteja.
AKE-ukki
Respected Leader
Kävin eilen katsomassa Hacksaw ridge:n. Oli Mel Gibson:in näköinen elokuva. Juonta sen paremmin kertomatta, kyseessä oli (tosi) tarina jenkki aseistakieltäytyjästä, joka kuitenkin antoi 120% panoksensa Okinawan lihamyllyssä.
Mitä kritisoin filmissä aseissa oli todellakin elokuvalippaat ja Japsit tyhmiä (kun käytte itse filmin katsomassa, niin tajuatte miksi!)
Action pläjäys joka vaikutti allekirjoittaneeseen siten, että eipä tule syötyä (raakaa) jauhelihaa vähäänaikaan ja ketchupin käyttö jää vähemmälle...
Kantsii käydä leffa katsomassa kaikesta huolimatta.
Mitä kritisoin filmissä aseissa oli todellakin elokuvalippaat ja Japsit tyhmiä (kun käytte itse filmin katsomassa, niin tajuatte miksi!)
Action pläjäys joka vaikutti allekirjoittaneeseen siten, että eipä tule syötyä (raakaa) jauhelihaa vähäänaikaan ja ketchupin käyttö jää vähemmälle...
Kantsii käydä leffa katsomassa kaikesta huolimatta.
tulikomento
Supreme Leader
Trailerin perusteella menee ehdottomasti katsottavien listalle. Tuossahan vilahti Royal Navyn upseerin vormussa Kenneth Branagh. Miehen viimeisin sotaleffa ennen tätä taisi olla "Valkyrie". Jos sen nyt varsinaiseksi sotaelokuvaksi voi laskea. Joka tapauksessa minusta se oli ihan pätevä kuvaus kesän 1944 yrityksestä tappaa Aatu.
Aquilifer
Kenraali
Katselin tällaisen. Sotaelokuva tavallaan sekin, vaikka olikin military-sci-fi- sellainen. Tiukkaa kerrontaa, tiukkaa toimintaa, ahdistava tunnelma, hyvät efektit ja osaava näyttelijäkaarti. Lähitulevaisuuden Delta-operaattorit joutuvat kusiseen tilanteeseen. Aika paljon tulee mieleen Cameronin Aliens, ja selviä viittauksia siihen tässä olikin.
vlad
Respected Leader
Kyllähän nämä "bensapommit" hiukan harmittaa, mikäli leffassa on enemmänkin virheitä tai puutteita, sitä enemmän ne harmittavat.
Muistelen itsekin, että reilu vuosikymmen sitten suuressa osassa sotafilmejä ja -sarjoja harvemmin käytettiin "bensapommeja" ts. screenillä näyttäviä räjähdyksiä, jotka nyt ovat kaukana todenmukaisesta tilanteesta.
Toisinaan olen pohdiskellut (elokuvaharrastajan roolissa) tätä kehityskulkua ja päätynyt lopulta siihen johtopäätökseen, että suurin osa ohjaajista tavallaan päätyy tähän ratkaisuun, koska se suuri yleisö vaatii/odottaa sellaisia. Tähän kehityskulkuun taasen on johtanut nämä täysin fiktiiviset toimintaelokuvat sun muut rainat, joissa on näyttäviä räjäytyksiä ja niinpä suuri osa yleisöstä odottaa ja toivoo tällaisia ja jos sotaleffassa ei näy niitä, ei yleisö ymmärrä, että todellisuus on jotain muuta kuin näiden toimintaelokuvien todellisuus.
On syytä muistaa, että suurin osa jenkeistä ei ole käynyt armeijaa, he eivät välttämättä koskaan näe oikeaa krh- tai tykistökeskitystä. Heille "todellisuutta" on elokuvateollisuuden luoma vääristynyt kuva sodasta näyttävine räjähdyksineen ja toimintakohtauksineen. He odottavat sitä leffaan mennessä ja jos he eivät saa sitä, he voivat jopa pettyä.
Harmillinen kehityskulku kaikkiaan ja pelkään, että etenkin toiminnallisempien ohjaajien sotakuvissa tullaan jatkossa näkemään entistä enemmän vastaavia räjähdyksiä kuin myös muita toiminnallisempia kohtauksia. Kuten vaikkapa "baseballia käsikranaatilla" tms. soopaa.
Asetan toivoni realistisempien sotaleffojen kohdalla muutamiin ansioituneisiin ohjaajiin, sellaisiin, joilla on niin suuri status, että he voivat vaikuttaa näiltä osin elokuvan kuvakerrontaan. Toinen johon kohdistan toiveeni ovat indietuotanto sekä ei-hollywood tuotanto (ml. Eurooppa ja Aasia).
Ketjussa mainittuun Dunkirkiin kohdistuu jo nyt melkoisia odotuksia eri tahojen toimesta, suomalaisessa elokuvalehti Episodissa se on elokuva, joka valittiin toimituksen mielestä ensivuoden kiinnostavimmaksi. Eräs syy on ohjaaja Christopher Nolan.
vlad
tulikomento
Supreme Leader
60-luvun puolivälin tienoilla ilmestynyt Blue Max on ilmasotaelokuvien aatelia.
Kertoo luutnantti Bruno Stachelista, joka liittyy Saksan ilma-aseen palvelukseen saatuaan tarpeekseen perinteisen jalkaväkimosurin hommista. Mies tuntee alemmuudentunnetta lentoupseerikollegoitaan kohtaan, jotka edustavat pääosin aatelistoa. Stachel on kunnianhimon riivaama ja ukko tekee mitä tahansa saadakseen Saksan korkeimman kunniamerkin Pour le Meriten.
Ilmataistelukohtauksissa on ytyä. Kannattaa vilkaista elokuvan kuvauksissa käytetyistä lentokoneista tarkemmin täältä.
http://www.historynet.com/making-the-blue-max.htm
Kertoo luutnantti Bruno Stachelista, joka liittyy Saksan ilma-aseen palvelukseen saatuaan tarpeekseen perinteisen jalkaväkimosurin hommista. Mies tuntee alemmuudentunnetta lentoupseerikollegoitaan kohtaan, jotka edustavat pääosin aatelistoa. Stachel on kunnianhimon riivaama ja ukko tekee mitä tahansa saadakseen Saksan korkeimman kunniamerkin Pour le Meriten.
Ilmataistelukohtauksissa on ytyä. Kannattaa vilkaista elokuvan kuvauksissa käytetyistä lentokoneista tarkemmin täältä.
http://www.historynet.com/making-the-blue-max.htm
tulikomento
Supreme Leader
Tulee mieleen poikasena luetut Biggles-kirjat.
Ei yhtään pölhömpi vertaus. Onhan tuo Blue Max tosiaan wanhan ajan sotakuva, mutta itse arvostan elokuvantekijöiden pyrkimystä autenttisuuteen.
http://www.impdb.org/index.php?title=The_Blue_Max
JR49
Respected Leader
Tulee mieleen poikasena luetut Biggles-kirjat.
Tosiaan, Biggles-kirjat. Kaikki tuli luettua. Onpa minulla tallessa yksi sarjakuva-albumikin.
tulikomento
Supreme Leader
70-luvun sotaelokuva Kotka on laskeutunut mahtanee olla melko monelle tuttu.
Perustuu Jack Higginsin jännäriin. 1943 heti Mussolinin vapautusoperaation jälkeen Himmler ym. natsipamput saavat päähänsä idean Winston Churchillin kaappaamisesta tai surmaamisesta. Eversti Radl (Robert Duvall) saa käskyn operaation suunnittelemisesta ja toteuttamisesta Englannin maaperällä.
Mahdottomalta kuulostava tehtävä annetaan maahanlaskujoukkojen eversti Kurt Steinerille (Michael Caine) ja tämän miehille, jotka ovat päätyneet niskuroinnin seurauksena Kanaalisaarille itsemurhatehtäviin. Steiner selvästikin on perinteisen saksalaisen kunniakäsityksen ja moraalin ohjaama upseeri, joka vähät välittää natsi-ideologiasta. Tätä alleviivataan kohtauksella, joka sijoittuu Varsovan geton kansannousuun 1943.
Steinerille ja tämän uskollisille laskuvarjojääkäreille tarjotaan kaksi vaihtoehtoa. Joko kuolla itsemurhahommissa tai ottaa vastaan todella vaarallinen maahanlaskukeikka ja Churchillin kaappaus Englannin maaperällä. Kuten olettaa voi, valitsevat miehet jälkimmäisen vaihtoehdon. Steinerin miehille maaperää valmistelemaan lähetetään saksalaisten laskuun työskentelevä IRA-mies Liam Devlin (Donald Sutherland).
Steiner miehineen pudotetaan Englantiin puolalaisiksi laskuvarjojoukoiksi naamioituneena. Aluksi hämäys toimiikin hetken aikaa, mutta kun miehillä on allaan saksalainen asepuku, on paljastuminen selvää.
Sanoisin että kyseessä on kaikin puolin laadukas ja huolellisesti valmisteltu sotaelokuva, joka nojaa pitkälti näyttelijäsuoritusten varaan Duvall, Caine ja Sutherland tekevät hyvää työtä.
Perustuu Jack Higginsin jännäriin. 1943 heti Mussolinin vapautusoperaation jälkeen Himmler ym. natsipamput saavat päähänsä idean Winston Churchillin kaappaamisesta tai surmaamisesta. Eversti Radl (Robert Duvall) saa käskyn operaation suunnittelemisesta ja toteuttamisesta Englannin maaperällä.
Mahdottomalta kuulostava tehtävä annetaan maahanlaskujoukkojen eversti Kurt Steinerille (Michael Caine) ja tämän miehille, jotka ovat päätyneet niskuroinnin seurauksena Kanaalisaarille itsemurhatehtäviin. Steiner selvästikin on perinteisen saksalaisen kunniakäsityksen ja moraalin ohjaama upseeri, joka vähät välittää natsi-ideologiasta. Tätä alleviivataan kohtauksella, joka sijoittuu Varsovan geton kansannousuun 1943.
Steinerille ja tämän uskollisille laskuvarjojääkäreille tarjotaan kaksi vaihtoehtoa. Joko kuolla itsemurhahommissa tai ottaa vastaan todella vaarallinen maahanlaskukeikka ja Churchillin kaappaus Englannin maaperällä. Kuten olettaa voi, valitsevat miehet jälkimmäisen vaihtoehdon. Steinerin miehille maaperää valmistelemaan lähetetään saksalaisten laskuun työskentelevä IRA-mies Liam Devlin (Donald Sutherland).
Steiner miehineen pudotetaan Englantiin puolalaisiksi laskuvarjojoukoiksi naamioituneena. Aluksi hämäys toimiikin hetken aikaa, mutta kun miehillä on allaan saksalainen asepuku, on paljastuminen selvää.
Sanoisin että kyseessä on kaikin puolin laadukas ja huolellisesti valmisteltu sotaelokuva, joka nojaa pitkälti näyttelijäsuoritusten varaan Duvall, Caine ja Sutherland tekevät hyvää työtä.
Mikoyan
Ylipäällikkö
Nuorempana tuli katsottua telkkarista ihan kaikenlaista väkivaltaa, mutta nyt vanhempana se on alkanut kyllästyttää/ärsyttää. Eritoten sellaiset elokuvat jossa väkivallalla oikein mässäillään, ovat jääneet viimeaikoina kokonaan katsomatta. Muistan kun kävin pari vuotta sitten katsomassa ''Furyn'' (taisin siitä topicissa mainitakin) ja elokuva oli mielestäni ajoittain vähän piinaavaa seurattavaa, juuri väkivallan runsauden vuoksi.
Viimeksi muokattu:
vlad
Respected Leader
Paluu teini-ikään vol. XX eli katsoinpa Likaisen tusinan:
http://www.imdb.com/title/tt0061578/
Jos nyt totta puhutaan niin puitteista huolimatta Robert Aldrichin ohjaamaa - kelvollista - leffaa on hiukan hankala pitää oikeana sotaleffana vaikka siinä saksalaisia tapetaankin ja soditaan sekä koulutetaan - hmmm - sotilaita. Likainen tusina on enemmän kombo korkkarityyppistä sotaleffaa ja toimintaelokuvaa.
Muistan kuinka katsoin kyseisen leffan ensimmäistä kertaa 80-luvun alkupuolella hyvän ystäväni kanssa ja kun sitten kotona menin ja kerroin isälleni katsoneeni kyseisen leffan, niin hän tuumaili sen suuntaisesti, että "aikuisten leffan" olin sitten katsonut. Tuolloin 80-luvun alkupuolella Likaisen tusinan ympärillä oli hohdokas aura - sillä oli mainetta tosi kovana leffana. Näiltä osin aika on tietty ajanut siitä ohi, mutta kun muistetaan se, että se on tehty 60-luvun lopulla, on elokuva monilta osin kestänyt yllättävänkin hyvin aikaa. Ja onhan se piruvie tunnustettava, että se reilut pari tuntia sujahti leffan parissa nytkin todella nopeasti. Matka nuoruuteen oli taattu, matka niihin aikoihin jolloin tosi kovat leffat olivat tosi kovia leffoja.
Pidän monella tapaa näistä oman teini-ikäni nostalgisista leffoista, niissä henkilöhahmot ja kaikki ovat monella tapaa ymmärrettävämpiä ja todenmukaisempia vaikka aiha olisikin ihan höpö-höpöä. Miehet (joissain leffoissa naiset) ovat kadulta repäistyn oloisia sen sijaan, että olisivat ylisuuriksi pumpatun oloisia. Miehet ovat roiseja puheeltaan, käytökseltään ja olemukseltaan - eikä mahdollisia juonellisia puutteita yritetä korvata verimössöllä tai räjähtävillä päillä.
Hmmm... tässähän tulee mieleen ajatus, että olenko tulossa vanhaksi kun palaan tavattoman usein teini-ikääni tai jopa varhaisempiinkin aikoihin? No kyllähän minä jo keski-ikää lähestyn kovaa vauhtia (tai 80-luvulla ikäiseni olivat olleet jo vuosikymmenen verran keski-ikäisiä, nyt he vasta lähestyvät sitä).
vlad
http://www.imdb.com/title/tt0061578/
Jos nyt totta puhutaan niin puitteista huolimatta Robert Aldrichin ohjaamaa - kelvollista - leffaa on hiukan hankala pitää oikeana sotaleffana vaikka siinä saksalaisia tapetaankin ja soditaan sekä koulutetaan - hmmm - sotilaita. Likainen tusina on enemmän kombo korkkarityyppistä sotaleffaa ja toimintaelokuvaa.
Muistan kuinka katsoin kyseisen leffan ensimmäistä kertaa 80-luvun alkupuolella hyvän ystäväni kanssa ja kun sitten kotona menin ja kerroin isälleni katsoneeni kyseisen leffan, niin hän tuumaili sen suuntaisesti, että "aikuisten leffan" olin sitten katsonut. Tuolloin 80-luvun alkupuolella Likaisen tusinan ympärillä oli hohdokas aura - sillä oli mainetta tosi kovana leffana. Näiltä osin aika on tietty ajanut siitä ohi, mutta kun muistetaan se, että se on tehty 60-luvun lopulla, on elokuva monilta osin kestänyt yllättävänkin hyvin aikaa. Ja onhan se piruvie tunnustettava, että se reilut pari tuntia sujahti leffan parissa nytkin todella nopeasti. Matka nuoruuteen oli taattu, matka niihin aikoihin jolloin tosi kovat leffat olivat tosi kovia leffoja.
Pidän monella tapaa näistä oman teini-ikäni nostalgisista leffoista, niissä henkilöhahmot ja kaikki ovat monella tapaa ymmärrettävämpiä ja todenmukaisempia vaikka aiha olisikin ihan höpö-höpöä. Miehet (joissain leffoissa naiset) ovat kadulta repäistyn oloisia sen sijaan, että olisivat ylisuuriksi pumpatun oloisia. Miehet ovat roiseja puheeltaan, käytökseltään ja olemukseltaan - eikä mahdollisia juonellisia puutteita yritetä korvata verimössöllä tai räjähtävillä päillä.
Hmmm... tässähän tulee mieleen ajatus, että olenko tulossa vanhaksi kun palaan tavattoman usein teini-ikääni tai jopa varhaisempiinkin aikoihin? No kyllähän minä jo keski-ikää lähestyn kovaa vauhtia (tai 80-luvulla ikäiseni olivat olleet jo vuosikymmenen verran keski-ikäisiä, nyt he vasta lähestyvät sitä).
vlad
tulikomento
Supreme Leader
Totta turiset. Pirun kova klassinen sotakuva. Minulle on jäänyt parhaiten mieleen Telly Savalas ja tämän esittämä uskonnollinen sekopää.
tulikomento
Supreme Leader
Saksalainen sotakuva 90-luvun alusta. No joo, T-34/85 ei ollut vielä käytössä Stalingradin aikaan, mutta pst-tykillä ja pst-miinoilla vaunuja torjutaan ihan uskottavasti.