Keskustelua sotaelokuvista

Ootteko Napeonin käyny katsoo?

Ei kyllä oikein uponnut meikäläiseen:
80% ajasta perhedraamaa, tyyliin oho-onpa-upee-mimmi -> mennään-vihille -> muijapettäämun duunireissun(Egypti) aikaan -> saa anteex - > no-ei-tuu-muksua - > erotaan - > ollaan siltikin sillälailla

Austetlitzin taistelun kuvaus ihan ok. Toulonin linnakkeen valtaus parempi.
Waterloon kuvaus jopa hyvä.

Tuosta aiheesta saisi suurelokuvan jonkun muun potentiaalisen painotuksen hyvällä työstöllä. Vaikkapa sen että millainen spiritin luoja tuo 'Napsu' oikein oli. Tätä tuli nyt esiin vain parissa kohtaa (esim. Elbalta palatessa, vastaanottojoukon käännyttämisessä).

Eli jos haluaa säästää leffalipun fyrkkaa johonkin muuhun, niin riittää että katsoo tuon Waterloon taistelun jostain juutuuppipätkästä🙄
 
Viimeksi muokattu:
^ Pidin. Ei mikään instant klassikko, mutta kunnianhimoinen leffa laittaa 20 vuotta Napoleonin elämästä kahden ja puolen tunnin rainaan. Neljätuntinen AppleTV versio odotuksessa. Vähän kuin uusi Tuntematon. Tykkasin enemmän lyhyestä kv. versiosta joka keskittyi vain Rokkaan kuin kotimaisesta versiosta. TV-sarja sitten ylivoimainen, olisi toivonut vieläkin pidempää tv-sarjaa.

Napoloen vaati kyllä hieman sulattelua. Kuten että Joaquin Phoenixin esittämä Napoleon ei ollut erityisen rakastettava hahmo. Mikä olikin hyvä. Minimissään 3.5/5 tähteä antaisin silti. Ehkä jopa neljä.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään telkkarissa kolme sotaelokuvaa.

- Teema klo 21.05 Navaronen tykit

- MTV3 klo 22.35 Pelastakaa sotamies Ryan

- Jim klo 21.00 Midway

Näistä vain tuo viimeinen eli Midway (2019) on minulta näkemättä. Sen vanhan Midwayn taistelun 1970-luvulta olen kyllä nähnyt elokuvateatterissa jo teininä. Palaan asiaan katsottuani tämän Emmerichin leffan. Sitä on kehuttu edes jonkinlaisesta historiallisesta tarkkuudesta, mutta eihän Amerikassa kukaan mene sellaista katsomaan.

 
Näistä vain tuo viimeinen eli Midway (2019) on minulta näkemättä. Sen vanhan Midwayn taistelun 1970-luvulta olen kyllä nähnyt elokuvateatterissa jo teininä. Palaan asiaan katsottuani tämän Emmerichin leffan. Sitä on kehuttu edes jonkinlaisesta historiallisesta tarkkuudesta, mutta eihän Amerikassa kukaan mene sellaista katsomaan.


Tietokonetehostepornoa alusta loppuun. Mutta itsekin meinasin katsoa tämän kun Navarone ja Sotamies Ryan on tullut vuosien mittaan nähtyä jo monen monta kertaa.
 
Nämä näkisi ihan YouTubessa. John Huston palveli eräänlaisena Amerikan "TK-miehenä", mutta jotkin hänen dokumenttinsa olivat aikanaan vähän liiankin realistisia propagandamakuun.

Battle of San Pietro (1945) näyttää sotaa läheltä. Kuvatun rykmentin kokonaistappiot San Pietron valtaamisessa olivat 1100 miestä. Historian havinaa on. kun 16 Shermania lähtee yrittämään kylään. Selostaja toteaa lakonisesti: "Neljä tuli takaisin." Hustonilla oli seitsemän hengen kuvausryhmä. Dokumentti oli joutua sensuurin kieltämäksi, mutta kenraali Marshall päätti hyväksyä sen.



Let There Be Light (1946) kertoo neuropuolen potilaista eli sodassa tärähtäneitä ja heidän hoitohenkilökuntaansa. Tämä dokumentti kiellettiin 35 vuodeksi potilaiden yksityisyydensuojan vuoksi eli se tuli julkiseksi vasta 1991.


 
Nämä näkisi ihan YouTubessa. John Huston palveli eräänlaisena Amerikan "TK-miehenä", mutta jotkin hänen dokumenttinsa olivat aikanaan vähän liiankin realistisia propagandamakuun.

Battle of San Pietro (1945) näyttää sotaa läheltä. Kuvatun rykmentin kokonaistappiot San Pietron valtaamisessa olivat 1100 miestä. Historian havinaa on. kun 16 Shermania lähtee yrittämään kylään. Selostaja toteaa lakonisesti: "Neljä tuli takaisin." Hustonilla oli seitsemän hengen kuvausryhmä. Dokumentti oli joutua sensuurin kieltämäksi, mutta kenraali Marshall päätti hyväksyä sen.



Let There Be Light (1946) kertoo neuropuolen potilaista eli sodassa tärähtäneitä ja heidän hoitohenkilökuntaansa. Tämä dokumentti kiellettiin 35 vuodeksi potilaiden yksityisyydensuojan vuoksi eli se tuli julkiseksi vasta 1991.



Tuo San Pietro on muistaakseni se, jossa Huston simuloi tykistökeskitykseen joutumista läimäyttämällä kameraa niin että se mukamas heilahti lähellä räjähtävän murkulan paineesta. Muutenkin elokuvan taistelukohtauksia feikattiin kun piti saada takuuvarmasti laadukasta sotakuvastoa purkkiin.
 
Tietokonetehostepornoa alusta loppuun.

Toista se oli silloin, kun moisia matolaatikoita ei ollut elokuvia pilaamassa! (Tosin Espanjan lisenssi-Mersuissa oli väärä moottori eli Hispano-Suiza eikä se ainoa oikea Daimler-Benz, jonka ääni on legenda). Ostin joskus varmuudeksi kaksi dvd-levyä tätä elokuvaa.

Näin vuonna 1969. Yksi elokuvan tekninen avustaja oli Adolf Galland.

 
Toista se oli silloin, kun moisia matolaatikoita ei ollut elokuvia pilaamassa! (Tosin Espanjan lisenssi-Mersuissa oli väärä moottori eli Hispano-Suiza eikä se ainoa oikea Daimler-Benz, jonka ääni on legenda). Ostin joskus varmuudeksi kaksi dvd-levyä tätä elokuvaa.

Näin vuonna 1969. Yksi elokuvan tekninen avustaja oli Adolf Galland.


Pirunmoinen klassikko. Voit uskoa, että tämän klassikon kun ensimmäistä kertaa pikkupoikana näin, niin jo alkoi kiinnostaa 1:72 mittakaavan lentokonemallien rakentelu. Tuohon aikaan (1969) tosiaan lentokohtaukset kuvattiin lähes täysin aidolla konekalustolla.
 
Tuo San Pietro on muistaakseni se, jossa Huston simuloi tykistökeskitykseen joutumista läimäyttämällä kameraa niin että se mukamas heilahti lähellä räjähtävän murkulan paineesta. Muutenkin elokuvan taistelukohtauksia feikattiin kun piti saada takuuvarmasti laadukasta sotakuvastoa purkkiin.
Kuvaajat ovat kylässä sitten, kun se on vallattu. Kuvauksia tehdään hyökkäyksen ollessa kuumimmillaan laakson toisella reunalla. Tykistön ulottuvissa kuvausryhmä tietysti on kameraa läiskimättäkin muutamaan otteeseen ainakin teoriassa, mutta ei kai saksalainen ammu tyhjää pitkin Italiaa.
 
Mutta se nurmolaisten vastahyökkäys on kuvattu väärin ja esim. se liian aikaisin ammuttu tulivalmistelu tapahtui jo aiemmin, mutta veteraanien kertomuksissa se yhdistetään tuohon nurmolaisten hyökkäykseen.
Käydään se historia lyhyesti läpi. Laurila menetti pataljoonankomentajansa, nelisenkymmentä miestä ja kirkonmäen iltakymmeneltä 4.3. Koko Vuoksen pohjoisranta jäi neuvostotykistön ampuma-alan piiriin. 8. D antoi jo klo 23 käskyn ottaa asemat takaisin.

Kevyt Osasto 8:n eskadroona oli kyseessä, ja tehtävänä oli ottaa Äyräpään kirkonmäki takaisin 5.3.1940. Vastaisku- ja valtaustehtävän sai eskadroonan kolme joukkuetta ja yksi konekiväärijoukkue. Konekiväärimiehet olivat Ylistarosta. Osaston vahvuus oli noin 120 miestä, joista kolme joukkueellista siis yritti lähtöasemistaan ylös.

Kello 5:50 suomalaisten tykistö ampui hyökkäyksen lähtölaukaukset. Kranaatteja ammuttiin vain 10-12 kappaletta, vaikka vahvemmasta tykistökeskityksestä oli ollut puhetta. Kun kranaattituli loppui, komensi luutnantti Peltola eskadroonan hyökkäykseen. Vaikeaa oli. I joukkueen edessä oli hyökkäysmaastona aukea, jota ei ollut kukaan yön pimeydessä huomannut.

Venäläisten tykistö- konekivääri ja pikakivääritulitus oli raivoisaa. Yhteydet hyökkäävään joukkoon menivät poikki. Klo 8 tuli komentopaikalle tieto, että koko eskadroona tuhoutuu, jos hyökkäystä jatketaan. Ilmeisesti joku sivullinen JR 23:sta osasi tehdä analyysin. Komentajan antamaa vetäytymiskäskyä ei saatu kuitenkaan vietyä eteenpäin.

Elokuvassa kaikki käy minuuteissa. Tosiasiassa suomalaiset onnistuivat valtaamaan osia ensimmäisen puolustuslinjan pesäkkeistä ja arviolta 19 suomalaissotilasta pääsi lähelle tavoitetta eli kirkon raunioiden lähelle. Suomalaisilla ei ollut kuitenkaan tarpeeksi voimia pitää haltuun otettuja alueita, ja pian neuvostojoukkojen vastahyökkäys pakotti harvaan käyneen joukon irti. Takaisin lähtöasemaan palasi vain kymmenen miestä.

Yritystä ei todellakaan puuttunut, mutta olihan se itsemurhahomma aivan liian pienelle joukolle, joka oli kaiken lisäksi ensimmäistä kertaa taistelutehtävässä. Venäläisiä oli siellä jo kuin Vilkkilässä kissoja.
 
Käydään se historia lyhyesti läpi. Laurila menetti pataljoonankomentajansa, nelisenkymmentä miestä ja kirkonmäen iltakymmeneltä 4.3. Koko Vuoksen pohjoisranta jäi neuvostotykistön ampuma-alan piiriin. 8. D antoi jo klo 23 käskyn ottaa asemat takaisin.

Kevyt Osasto 8:n eskadroona oli kyseessä, ja tehtävänä oli ottaa Äyräpään kirkonmäki takaisin 5.3.1940. Vastaisku- ja valtaustehtävän sai eskadroonan kolme joukkuetta ja yksi konekiväärijoukkue. Konekiväärimiehet olivat Ylistarosta. Osaston vahvuus oli noin 120 miestä, joista kolme joukkueellista siis yritti lähtöasemistaan ylös.

Kello 5:50 suomalaisten tykistö ampui hyökkäyksen lähtölaukaukset. Kranaatteja ammuttiin vain 10-12 kappaletta, vaikka vahvemmasta tykistökeskityksestä oli ollut puhetta. Kun kranaattituli loppui, komensi luutnantti Peltola eskadroonan hyökkäykseen. Vaikeaa oli. I joukkueen edessä oli hyökkäysmaastona aukea, jota ei ollut kukaan yön pimeydessä huomannut.

Venäläisten tykistö- konekivääri ja pikakivääritulitus oli raivoisaa. Yhteydet hyökkäävään joukkoon menivät poikki. Klo 8 tuli komentopaikalle tieto, että koko eskadroona tuhoutuu, jos hyökkäystä jatketaan. Ilmeisesti joku sivullinen JR 23:sta osasi tehdä analyysin. Komentajan antamaa vetäytymiskäskyä ei saatu kuitenkaan vietyä eteenpäin.

Elokuvassa kaikki käy minuuteissa. Tosiasiassa suomalaiset onnistuivat valtaamaan osia ensimmäisen puolustuslinjan pesäkkeistä ja arviolta 19 suomalaissotilasta pääsi lähelle tavoitetta eli kirkon raunioiden lähelle. Suomalaisilla ei ollut kuitenkaan tarpeeksi voimia pitää haltuun otettuja alueita, ja pian neuvostojoukkojen vastahyökkäys pakotti harvaan käyneen joukon irti. Takaisin lähtöasemaan palasi vain kymmenen miestä.

Yritystä ei todellakaan puuttunut, mutta olihan se itsemurhahomma aivan liian pienelle joukolle, joka oli kaiken lisäksi ensimmäistä kertaa taistelutehtävässä. Venäläisiä oli siellä jo kuin Vilkkilässä kissoja.
Varusmiespalveluksessa meille näytettiin joku dokumentti, josta yhden hyökkäystä tukeneen kk:n ampuja kertoi tapahtumista. Kertoi, miten tuossa vastahyökkäyksessä vastustaja ei piitannut tappioistaan lainkaan.
 
Känniviihdettä. Paska italialainen englanniksi spiikattu sotaelokuva 80-luvulta. Pari jenkkikommandoa pudotetaan Jugoslaviaan. Tehtävänä on pelastaa sakemanneille uutta ihmeasetta kyhäävä ruotsalainen tiedemies. Elokuva on niin paska, että tavallaan se on jo hyvä. Kaikki mahdolliset sotaleffojen kliseet löytyy elokuvasta.

 
Känniviihdettä. Paska italialainen englanniksi spiikattu sotaelokuva 80-luvulta. Pari jenkkikommandoa pudotetaan Jugoslaviaan. Tehtävänä on pelastaa sakemanneille uutta ihmeasetta kyhäävä ruotsalainen tiedemies. Elokuva on niin paska, että tavallaan se on jo hyvä. Kaikki mahdolliset sotaleffojen kliseet löytyy elokuvasta.

Tässä myös italialainen perseestä oleva leffa v.1969.Penskana tuli videolta katsottua,ainoa huomionarvoinen asia Klaus Kinski.Tätä ei katso edes kännissä:
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top