Itse ajattelin käyttää niitä siinä vaiheessa kun hypitään vihollisen maavoimien silmille oikein kunnolla, mutta taitaa se iso armada olla aika tarpeeton. Mitä jos sen sijaan 20-40 apachea?
No ehkä se 20.
Kävisikö sitten javelin? TOW:in kohdalla tarkoitin isoja lisähankintoja.
Wikipediasta löytyy Javelininkin käyttöönottoajankohta: 1996. Koulutuksen aloitus viivästyy. Toki voidaan muuttaa sitä, missä järjestyksessä joukkoja kehitetään.
Minulle on väitetty että sergeitä ei kannattaisi varsinaisesti korvata olkapääohjuksilla vaan että ne täydentäisivät toisiaan.
En tiedä, kuka näin on väittänyt, mutta reaalimaailmassa Stingeristä sanotaan näin:
Hankinnalla korvataan osittain käytöstä poistettavien, yli 50 vuotta vanhaa tekniikkaa edustavien ammusilmatorjuntayksiköiden suorituskykyä. Tämä tarkoittaa mm. 23 ItK 61 -kaksoisilmatorjuntatykkejä eli tutummin 23-millisiä Sergeitä (Zu-23-2)
http://www.lentoposti.fi/uutiset/stinger_kaupasta_lopullinen_paatos_haglundilta
Jotakin sillä Sergeillä toki tekee, mutta ei se mikään lisähankittava ase enää 1990-luvulla ole. IMHO.
Luulin että joukkoja vasta perustetaan eli niille pitäisi hankkia se ilmantorjunta. Btw mihis ne loput crotalet menee? Olin itse ajatellut että antaisin jokaiselle panssari- ja valmiusprikaatille 4 crotalea, lopuille operatiivisille 3 tai 2 per prikaati.
No en kai minä rahoittanut niitä joukkoja turhan päiten? Se raha oli tarkoitus käyttää niiden prikaatien varustamiseen määrävahvuisiksi:
--
12 miljardia: 12 * "Jääkäriprikaati 90" (vahvuuteen ja kalustoon tehdään joitakin muutoksia, mutta JPR90 olkoon runko)
6 miljardia: 4 * "Panssariprikaati" (prikaatin tst-panssarivaunujen määrää nostetaan rynnäkköpanssarivaunujen tasolle)
5 miljardia: Muu maavoimien joukkojen kehittäminen
--
Crotalet oli tarkoitus jakaa sillä idealla, että ilmavoimilla olisi 40 kenttää, joilta käsin operoida. Jokaista kenttää kohti olin laskenut kaksi Crotalea, eli puolet menisi yksinomaan ilmavoimien suojaamiseen. Myös Patriot-patterit tarvitsevat jokusen Crotalen suojakseen, ja loput oli tarkoitus jakaa sitten maavoimien joukkojen "ylimääräiseksi" ilmasuojaksi ja tärkeän infrastruktuurin (mm. satamat) suojaksi.
''Vähän'' tarkoitti määrän vähennystä noin kahteensataan. Jos saisimme Ruotsin turvaamaan lapin ilmatilan(ja lähettämään maajoukkoja) niin voisimme keskittää 200 hävittäjää melko pienelle alueelle eli etelä-suomeen. 200 nykyaikaista hävittäjää on kova pala purtavaksi, varsinkin kun niitä lentävät hyvät lentäjät.
Skenaariossasi elettiin 1990-lukua, kohteina olivat sekä
Ruotsi että Suomi ja Neuvostoliitto oli kehittämässä asevoimiaan:
Ja täältä tulis se seuraava mietiskelyn aihe: vuosi 1994, uudelleen syntynyt Neuvostoliitto tekee hyvin selväksi että se aikoo palauttaa siitä eronneet maat takaisin itseensä, sekä Suomen ja osia Ruotsista(gotlanti). Puna-armeija on kuitenkin heikko mutta se aiotaan korjata noin kymmenen vuoden kuluessa jolloin Neuvostoliitto vahventaa asevoimiansa mahdollisimman paljon. Huom. Valko-venäjä ja keski-idän ex-NL maat liittyivät melko pian. Suomen valtion johto päättää aloittaa puolustusvoimien varustelun sotaan. Rahoitus korotetaan tasolle 5% bkt:stä. Lisäksi Suomi saa yhteensä 12 miljardin lainan eu:sta ja usa:sta, edullisin ehdoin. Sinun tehtäväsi on päättää kuinka käytät rahat, kuinka organisoit joukot ja muut uudistukset. Venäjä oli muistaakseni tässä vaiheessa ehtinyt maksaa vanhoja velkojaan meille igla ohjuksina, itä-saksan varastot ovat vielä täynnä tavaraa ja lännessä on markkinat auki.(Onkohan tuo 5% liikaa eli voidaanko hyvinvointi valtion rattaat pitää pyörimässä?) Monet varmaan tunnistavat samanlaisuuden erääseen yrjöperskeleen tarinaan josta olenkin pääosin ottanut inspiraatiota tähän skenaarioon.
Epäselväksi jää, onko Ukraina osa tätä Neuvostoliittoa? Keski-itä ei nimittäin ole ainakaan minun sanavarastoni vakiintuneita käsitteitä, eikä oikein Googlenkaan.
Joka tapauksessa 200 hävittäjää on vähän, jos vastassa on
neuvostoilmavoimat ja pahimmillaan myös
neuvostoilmapuolustusjoukot. Itse laskin, että neuvostoilmapuolustusjoukot täytyisi pitää Neuvostoliiton omana turvana Natoa vastaan, ja Suomi ja Ruotsi joutuisivat kohtaamaan "vain" neuvostoilmavoimat, ja nekin yhtäaikaisesti. Tällöin 250 Hornetia (/vastaava suorituskyky) saattaisi riittää, kun Taistelu Gotlannista sitoisi osan neuvostoilmavoimista toiselle rintamalle. Tosin 2004, jolloin Neuvostoliiton pitäisi saavuttaa maksimipotentiaalinsa ja hyökkäys ilmeisimmin tapahtuisi, kalusto olisi varmaankin lähinnä Mig-31, Mig-29 ja Su-27 koneita, mutta toivotaan parasta...
Mielenkiintoista olisi tietää, miten Ruotsi reagoi tähän uudelleen heränneeseen Neuvostoliiton uhkaan. Tilataanko siellä lisää Gripeneitä?