Ketju kaikenkarvaisille kalusto pohdinnoille

En usko, että kovin iso taisteluhelikopteriarmada olisi hinta-laatusuhteeltaan järkevä. Käyttökulut ovat taivaalliset, ja "elinikä" vihollisen ilmavoimien ja ilmatorjunnan ulottuvilla saattaa jäädä lyhyeksi. En suinkaan sano taisteluhelikoptereiden olevan turhia, mutta näen ne silti sellaisena assetina, jota käytetään vasta katastrofaalisissa tilanteissa, esimerkiksi läpimurron tapahtuessa. Yksi taisteluhelikopterityyppi, esimerkiksi Apache Longbow (vaikka ensimmäisiä toimituksia jouduttaisiinkin odottamaan muutama vuosi) olisi aivan riittävästi. IMHO.
Itse ajattelin käyttää niitä siinä vaiheessa kun hypitään vihollisen maavoimien silmille oikein kunnolla, mutta taitaa se iso armada olla aika tarpeeton. Mitä jos sen sijaan 20-40 apachea?
Spike tulee käyttöön vasta 1997, ja ilmeisesti ensimmäinen vientiasiakas Singapore ostaa ko. kalustoa vasta 1999. Eli sitä ennen nuo joukot joutuisivat tyytymään vanhaan kalustoon, jota ei edes olisi riittänyt kuin osalle.
Kävisikö sitten javelin? TOW:in kohdalla tarkoitin isoja lisähankintoja.
Eijeijei... ei mitään ikäloppuja Sergeitä, teloilla tai ilman, kiitos. Mieluummin lisää Marsuja tai saksalaisilta uustuotantona Gepardeja, ihan sama, kunhan tykit ovat 35 mm tai isommat. Stinger taas hoitaa Sergein tehtävät huomattavasti paremmin syömättä vastaavia mies- ja huoltoresursseja. Toki olemassa olevat Sergeit tulee hyödyntää, mutta lisähankintoihin ei ole syytä. Muutaman Oerlikonin voi hankkia, jos tykkejä välttämättä halutaan hankkia.
Minulle on väitetty että sergeitä ei kannattaisi varsinaisesti korvata olkapääohjuksilla vaan että ne täydentäisivät toisiaan.
a huom! Jääkäriprikaateilla ja panssariprikaateilla on ilmatorjunta jo orgaanisena, ei niille tarvitse enää ilmatorjuntapanssarivaunuja tai Stingereitä ostaa. (Olin ajatellut alistaa niille jokusen Crotalenkin kriittisimpiin paikkoihin.) Toki Stingereitä tarvitaan muille joukoille (torjuntapataljoonat ym.), mutta ne rahat menevät momentilta "5 miljardia: Muu maavoimien joukkojen kehittäminen". Eikä tarvittava määrä varmaankaan olisi aivan noin suuri kuin ehdotat.
Luulin että joukkoja vasta perustetaan eli niille pitäisi hankkia se ilmantorjunta. Btw mihis ne loput crotalet menee? Olin itse ajatellut että antaisin jokaiselle panssari- ja valmiusprikaatille 4 crotalea, lopuille operatiivisille 3 tai 2 per prikaati.
No sitten ne taisteluhelikopterit lentävät vielä lyhyemmän aikaa, jos vihollinen saa lentää vapaasti. Ilmavoimat ovat kenties tärkein puolustushaara kokonaisuuden kannalta, muuten vihollinen voi pommittaa maan kivikauteen, shakki ja matti. Enkä ole täysin varma, riittääkö jokunen Patriot-patteri ja 250 Hornetia sekään alkuunkaan, valitettavasti. Kenties koneita tarvittaisiin tuplamäärä, mutta se tarkoittaisi kovia aikoja maavoimille, jopa liian kovia.
''Vähän'' tarkoitti määrän vähennystä noin kahteensataan. Jos saisimme Ruotsin turvaamaan lapin ilmatilan(ja lähettämään maajoukkoja) niin voisimme keskittää 200 hävittäjää melko pienelle alueelle eli etelä-suomeen. 200 nykyaikaista hävittäjää on kova pala purtavaksi, varsinkin kun niitä lentävät hyvät lentäjät.
 
Itse ajattelin käyttää niitä siinä vaiheessa kun hypitään vihollisen maavoimien silmille oikein kunnolla, mutta taitaa se iso armada olla aika tarpeeton. Mitä jos sen sijaan 20-40 apachea?

No ehkä se 20.

Kävisikö sitten javelin? TOW:in kohdalla tarkoitin isoja lisähankintoja.

Wikipediasta löytyy Javelininkin käyttöönottoajankohta: 1996. Koulutuksen aloitus viivästyy. Toki voidaan muuttaa sitä, missä järjestyksessä joukkoja kehitetään.

Minulle on väitetty että sergeitä ei kannattaisi varsinaisesti korvata olkapääohjuksilla vaan että ne täydentäisivät toisiaan.

En tiedä, kuka näin on väittänyt, mutta reaalimaailmassa Stingeristä sanotaan näin:

Hankinnalla korvataan osittain käytöstä poistettavien, yli 50 vuotta vanhaa tekniikkaa edustavien ammusilmatorjuntayksiköiden suorituskykyä. Tämä tarkoittaa mm. 23 ItK 61 -kaksoisilmatorjuntatykkejä eli tutummin 23-millisiä Sergeitä (Zu-23-2)

http://www.lentoposti.fi/uutiset/stinger_kaupasta_lopullinen_paatos_haglundilta

Jotakin sillä Sergeillä toki tekee, mutta ei se mikään lisähankittava ase enää 1990-luvulla ole. IMHO.

Luulin että joukkoja vasta perustetaan eli niille pitäisi hankkia se ilmantorjunta. Btw mihis ne loput crotalet menee? Olin itse ajatellut että antaisin jokaiselle panssari- ja valmiusprikaatille 4 crotalea, lopuille operatiivisille 3 tai 2 per prikaati.

No en kai minä rahoittanut niitä joukkoja turhan päiten? Se raha oli tarkoitus käyttää niiden prikaatien varustamiseen määrävahvuisiksi:

--

12 miljardia: 12 * "Jääkäriprikaati 90" (vahvuuteen ja kalustoon tehdään joitakin muutoksia, mutta JPR90 olkoon runko)
6 miljardia: 4 * "Panssariprikaati" (prikaatin tst-panssarivaunujen määrää nostetaan rynnäkköpanssarivaunujen tasolle)
5 miljardia: Muu maavoimien joukkojen kehittäminen

--

Crotalet oli tarkoitus jakaa sillä idealla, että ilmavoimilla olisi 40 kenttää, joilta käsin operoida. Jokaista kenttää kohti olin laskenut kaksi Crotalea, eli puolet menisi yksinomaan ilmavoimien suojaamiseen. Myös Patriot-patterit tarvitsevat jokusen Crotalen suojakseen, ja loput oli tarkoitus jakaa sitten maavoimien joukkojen "ylimääräiseksi" ilmasuojaksi ja tärkeän infrastruktuurin (mm. satamat) suojaksi.

''Vähän'' tarkoitti määrän vähennystä noin kahteensataan. Jos saisimme Ruotsin turvaamaan lapin ilmatilan(ja lähettämään maajoukkoja) niin voisimme keskittää 200 hävittäjää melko pienelle alueelle eli etelä-suomeen. 200 nykyaikaista hävittäjää on kova pala purtavaksi, varsinkin kun niitä lentävät hyvät lentäjät.

Skenaariossasi elettiin 1990-lukua, kohteina olivat sekä Ruotsi että Suomi ja Neuvostoliitto oli kehittämässä asevoimiaan:

Ja täältä tulis se seuraava mietiskelyn aihe: vuosi 1994, uudelleen syntynyt Neuvostoliitto tekee hyvin selväksi että se aikoo palauttaa siitä eronneet maat takaisin itseensä, sekä Suomen ja osia Ruotsista(gotlanti). Puna-armeija on kuitenkin heikko mutta se aiotaan korjata noin kymmenen vuoden kuluessa jolloin Neuvostoliitto vahventaa asevoimiansa mahdollisimman paljon. Huom. Valko-venäjä ja keski-idän ex-NL maat liittyivät melko pian. Suomen valtion johto päättää aloittaa puolustusvoimien varustelun sotaan. Rahoitus korotetaan tasolle 5% bkt:stä. Lisäksi Suomi saa yhteensä 12 miljardin lainan eu:sta ja usa:sta, edullisin ehdoin. Sinun tehtäväsi on päättää kuinka käytät rahat, kuinka organisoit joukot ja muut uudistukset. Venäjä oli muistaakseni tässä vaiheessa ehtinyt maksaa vanhoja velkojaan meille igla ohjuksina, itä-saksan varastot ovat vielä täynnä tavaraa ja lännessä on markkinat auki.(Onkohan tuo 5% liikaa eli voidaanko hyvinvointi valtion rattaat pitää pyörimässä?) Monet varmaan tunnistavat samanlaisuuden erääseen yrjöperskeleen tarinaan josta olenkin pääosin ottanut inspiraatiota tähän skenaarioon.

Epäselväksi jää, onko Ukraina osa tätä Neuvostoliittoa? Keski-itä ei nimittäin ole ainakaan minun sanavarastoni vakiintuneita käsitteitä, eikä oikein Googlenkaan.

Joka tapauksessa 200 hävittäjää on vähän, jos vastassa on neuvostoilmavoimat ja pahimmillaan myös neuvostoilmapuolustusjoukot. Itse laskin, että neuvostoilmapuolustusjoukot täytyisi pitää Neuvostoliiton omana turvana Natoa vastaan, ja Suomi ja Ruotsi joutuisivat kohtaamaan "vain" neuvostoilmavoimat, ja nekin yhtäaikaisesti. Tällöin 250 Hornetia (/vastaava suorituskyky) saattaisi riittää, kun Taistelu Gotlannista sitoisi osan neuvostoilmavoimista toiselle rintamalle. Tosin 2004, jolloin Neuvostoliiton pitäisi saavuttaa maksimipotentiaalinsa ja hyökkäys ilmeisimmin tapahtuisi, kalusto olisi varmaankin lähinnä Mig-31, Mig-29 ja Su-27 koneita, mutta toivotaan parasta...

Mielenkiintoista olisi tietää, miten Ruotsi reagoi tähän uudelleen heränneeseen Neuvostoliiton uhkaan. Tilataanko siellä lisää Gripeneitä?
 
No en kai minä rahoittanut niitä joukkoja turhan päiten? Se raha oli tarkoitus käyttää niiden prikaatien varustamiseen määrävahvuisiksi
Tarkoitin tuon hankinnan enemmänkin eräänlaisena tarkennuksena, että sillä olisi katettu operatiivisien olkapääohjusten tarve plus muille joukoille mitä nyt jää jäljelle. Sekavaksi menee vai mitä?
Epäselväksi jää, onko Ukraina osa tätä Neuvostoliittoa?
Ei ole. Valmistautuu sotaan samaan tapaan kuin Suomi, ilman hyvinvointivaltion rasitteita.
Keski-itä ei nimittäin ole ainakaan minun sanavarastoni vakiintuneita käsitteitä, eikä oikein Googlenkaan.
Keski-idällä tarkoitin näitä -stan maita sekä Azerbaijan, Armenia ja Georgia.
Joka tapauksessa 200 hävittäjää on vähän, jos vastassa on neuvostoilmavoimat ja pahimmillaan myös neuvostoilmapuolustusjoukot. Itse laskin, että neuvostoilmapuolustusjoukot täytyisi pitää Neuvostoliiton omana turvana Natoa vastaan, ja Suomi ja Ruotsi joutuisivat kohtaamaan "vain" neuvostoilmavoimat, ja nekin yhtäaikaisesti. Tällöin 250 Hornetia (/vastaava suorituskyky) saattaisi riittää, kun Taistelu Gotlannista sitoisi osan neuvostoilmavoimista toiselle rintamalle. Tosin 2004, jolloin Neuvostoliiton pitäisi saavuttaa maksimipotentiaalinsa ja hyökkäys ilmeisimmin tapahtuisi, kalusto olisi varmaankin lähinnä Mig-31, Mig-29 ja Su-27 koneita, mutta toivotaan parasta...
Osa noista ilmavoimien koneista varmasti vaadittaisiin muille rintamille(Ukraina, Puola, Romania ja Baltia). Sori etten tätä tajunnut mainita. Näihin hyökättäisiin samaan aikaan kuin Suomeen joten ei ne kaikki tänne tule. Tästä syystä NL on lähes pakotettu panostamaan ensisijaisesti määrään, josta johtuen vanhoja koneita pidettäisiin käytössä uusien rinnalla.
Mielenkiintoista olisi tietää, miten Ruotsi reagoi tähän uudelleen heränneeseen Neuvostoliiton uhkaan. Tilataanko siellä lisää Gripeneitä?
Todennäköisesti puuhaisi Suomen kanssa jonkinlaista yhteistä puolustusta ja paskan osuessa tuulettimeen, lähettäisivät joukkoja Suomeen, pääasiassa lappiin jotta suomalaiset voivat keskittää suuren osan joukoistaan etelään ja ettei NL astele sveamamman puolelle. Ja Gripeneitä tilattaisi varmasti lisää ja muutenkin puolustukseen panostettaisi paljon, ei tosin sillä tasolla mitä Suomessa.

EDIT: ilmapuolustusjoukot on sijoitettu pääasiassa Kiinan rajalle.
 
Viimeksi muokattu:
Ja täältä tulis se seuraava mietiskelyn aihe: vuosi 1994, uudelleen syntynyt Neuvostoliitto tekee hyvin selväksi että se aikoo palauttaa siitä eronneet maat takaisin itseensä, sekä Suomen ja osia Ruotsista(gotlanti). Puna-armeija on kuitenkin heikko mutta se aiotaan korjata noin kymmenen vuoden kuluessa jolloin Neuvostoliitto vahventaa asevoimiansa mahdollisimman paljon. Huom. Valko-venäjä ja keski-idän ex-NL maat liittyivät melko pian. Suomen valtion johto päättää aloittaa puolustusvoimien varustelun sotaan. Rahoitus korotetaan tasolle 5% bkt:stä. Lisäksi Suomi saa yhteensä 12 miljardin lainan eu:sta ja usa:sta, edullisin ehdoin. Sinun tehtäväsi on päättää kuinka käytät rahat, kuinka organisoit joukot ja muut uudistukset. Venäjä oli muistaakseni tässä vaiheessa ehtinyt maksaa vanhoja velkojaan meille igla ohjuksina, itä-saksan varastot ovat vielä täynnä tavaraa ja lännessä on markkinat auki.(Onkohan tuo 5% liikaa eli voidaanko hyvinvointi valtion rattaat pitää pyörimässä?) Monet varmaan tunnistavat samanlaisuuden erääseen yrjöperskeleen tarinaan josta olenkin pääosin ottanut inspiraatiota tähän skenaarioon.
Täydennän skenaarioita ja lisään kaikkien sotaan osallistuvien(paitsi NL) BKT:n osuudet jotka käytetään maanpuolustukseen sekä siihen käytettävät lainarahat(euroina). Aikaa käytettävissä 10 vuotta.

Suomi: 5% bkt, lainaa 12 miljardia.
Ruotsi: 4% bkt, lainaa 15 miljardia.
Viro: 7% bkt, lainaa 3 miljardia.
Latvia: 7% bkt, lainaa 3 miljardia.
Liettua: 7% bkt, lainaa 3 miljardia.
Puola: 7% bkt, lainaa 10 miljardia.
Tsekin tasavalta: 4% bkt, lainaa 3 miljardia.
Slovakia: 4% bkt, lainaa 3 miljardia.
Ukraina: 7% bkt, lainaa 15 miljardia.
Moldova: 7% bkt, lainaa 3 miljardia.
Bulgaria: 7% bkt, lainaa 8 miljardia.
Romania: 7% bkt, lainaa 12 miljardia.
Unkari: 4% bkt, lainaa 4 miljardia.
 
Kun rahaa on liikaa, ei se ole enää hauskaa. Ensinnäkin maita on liikaa, jotta jokaiselle pystyisi suunnittelemaan järkevät hankinnat. Toisekseen useimpien foorumilaisten kokemuspiiri tuskin on niin laaja, että he pystyisivät huomioimaan kaukaisempien maiden paikallisista oloista lähtevät tarpeet edes jotenkin uskottavasti. Sitä paitsi, jos noidenkin maiden lukuja nyt katsoo, niin paljonko Tynkä-Neuvostoliitonkin varustelumäärärahat muka ovat noiden kaikkien rinnalla? Ei hirveän paljon enemmän, arvaan ma.
 
Kun rahaa on liikaa, ei se ole enää hauskaa.
Totta. Ei kaiketi ole realistista että EU ja USA lainailevat melko isoja rahasummia maille jotka eivät tule olemaan ensimmäisinä kurmootus jonossa. Editoinko edellistä viestiäni vai teenkö uudestaan?
Ensinnäkin maita on liikaa, jotta jokaiselle pystyisi suunnittelemaan järkevät hankinnat.
Ei kaikkea tarvitse samaan postaukseen tunkea, eikä meiltä aika lopu kesken. Mutta nuo olivat niin ilmeisiä asioita että tuskin tarkoitit niitä.
toisekseen useimpien foorumilaisten kokemuspiiri tuskin on niin laaja, että he pystyisivät huomioimaan kaukaisempien maiden paikallisista oloista lähtevät tarpeet edes jotenkin uskottavasti.
Ei se ole minullakaan. Tehkää omien päätelmienne perusteella. Tuskin ne tarpeet ihan hirvittävästi toisistaan eroavat. Voin tietysti olla väärässä.....
Sitä paitsi, jos noidenkin maiden lukuja nyt katsoo, niin paljonko Tynkä-Neuvostoliitonkin varustelumäärärahat muka ovat noiden kaikkien rinnalla? Ei hirveän paljon enemmän, arvaan ma.
No jos NL priorisoi asevarustelun ja siinä sivussa myyvät kaasua vaikkapa Kiinaan niin eiköhän siitä saada ihan kiva paketti kasaan. Ja heillähän on paljon kalustoa jo olemassa.
 
Editoinko edellistä viestiäni vai teenkö uudestaan?

Minun puolestani kumpikaan ei ole tarpeen, koska itse en ainakaan ala laskemaan tuollaisia hankintoja. Jos jaksaa, voi laskea karkeasti yhteen noiden maiden käytettävissä olevat rahat, ja sen jälkeen tehdä tarkemmat laskutoimitukset, mihin raha riittää. Tyyliin "hankitaan 2 000 Hornetia, 50 panssariprikaatia ja 150 jääkäriprikaatia". Itse en kyllä ajatellut sitäkään tehdä.

No jos NL priorisoi asevarustelun ja siinä sivussa myyvät kaasua vaikkapa Kiinaan niin eiköhän siitä saada ihan kiva paketti kasaan. Ja heillähän on paljon kalustoa jo olemassa.

Eivätkös muutkin maat priorisoineet asevarustelun? Ja Ukrainalla, Puolalla, Tsekkoslovakialla, Bulgarialla, Unkarilla ja Romanialla on ennestään melko lailla kalustoa, etenkin Ukrainalla. Tämän linkin takaa löytyy jotakin, ja se USSR ei ole nyt sama kuin Tynkä-Neuvostoliitto, koska Ukraina peri aika helvetinmoisen määrän vaunuja.

Kaasun myynti Kiinaan taas ei ratkaise yhtään mitään, se oli paljon merkityksettömämpi pelaaja vuonna 1994 tai jopa vuonna 2004 kuin se on vuonna 2014. Eikä Kiina ratkaise Venäjän nykyisiä talousongelmia reaalimaailmassakaan...

Tynkä-Neuvostoliitto(kaan) ei pysty budjetoinnin saralla ihmeisiin, ei pystynyt viimeksikään:

By the mid-1980s, the Soviet Union devoted between 15 and 17 percent of its annual gross national product to military spending, according to United States government sources.

http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/mo-budget.htm
Tuokin oli liikaa. Mitä kalustomääriä noillakaan summilla saatiin aikaan, sellaiset ilmavoimat kuin aiemmin keskustelussa antamassani linkissä (Soviet Air Forces), tai itse asiassa vähemmän, koska Ukraina peri noista osansa?
 
BUK on korkeusulottuvuutensa puolesta parempi kuin Nasams, jos oletetaan että julkisuudessa olevat arvot pitävät paikkansa, ja sillä väitetään olevan rajoitettu kyky torjua ballistisia maaleja. Ongelma on se että se on Venäjältä ja sisältää piirilevyjä, prosessoreja, muisteja... Hiffannet ongelman ;)?

Lisäksi ohjusten rakettimoottorien polttoaine oli kuulemma vanhenemassa tms jotain sensuuntaista.

Juuri tuon takia mitään tykkejä monimutkaisempaa ei pitäsi idästä hommata.
 
Juuri tuon takia mitään tykkejä monimutkaisempaa ei pitäsi idästä hommata.

Punaisen napin ongelma? sotilaallista selkäkeikkanaurua kolmannella.

Rakettipolttoaineen vaihtaminen ei onnistu mitenkään Suomessa. Kyseessä on niiiiin monimutkainen tehtävä, että ei onnistu. Epäsotilaallista selkäkeikkanaurua toisella.
 
...jolloin meillä onkin kasassa Distributed Radar Sensor Network.

http://ieeexplore.ieee.org/xpl/logi...iel5/71/6029375/05703085.pdf?arnumber=5703085

EDIT: mitä enemmän tätä mietin sitä paremmalta tämä tuntuu.

-Häirinnänsietoinen,
-Näkee häivekoneet helpommin,
-Pirun vaikea lamauttaa kokonaan,
-Sopii hajautettuun tst-tapaan kuin nenä naamaan, ja kaiken lisäksi
-Tutkaa ei tarvitse sammuttaa liikkeen ajaksi, vaan riittää kun osa lähettimistä ja vastaanottimista on aina kerrallaan liikkeellä, muut jatkavat toimintaa sillä aikaa.

Kuin aurinko ja sata silmäparia. Näinhän me päivällä toimitaan muutenkin. Ainoa ero tuossa olisi eri taajuus, pienempi lähetysteho ja stereonäön lokaali puute.
Mikä ei haittaa koska systeemi luo sen 3d trajektorin. Mutta et ole ratkaissut sitä, että jos maalikoneita on monta, niin mikä signaali heijastuu mistäkin?
Systeemisi toimii vain yhden maalin tapauksessa.
 
Kuin aurinko ja sata silmäparia. Näinhän me päivällä toimitaan muutenkin. Ainoa ero tuossa olisi eri taajuus, pienempi lähetysteho ja stereonäön lokaali puute.
Mikä ei haittaa koska systeemi luo sen 3d trajektorin. Mutta et ole ratkaissut sitä, että jos maalikoneita on monta, niin mikä signaali heijastuu mistäkin?
Systeemisi toimii vain yhden maalin tapauksessa.

Jos kuhunkin vastaanottimeen kuuluu hiukankin laskentatehoa, ja kuuluuhan niihin, niin eri maalien erottaminen toisistaan lienee suht triviaali asia. Yhden vastaanottimen laitteisto pystyy erottamaan toisistaan, ja seuraamaan yhtäaikaa, useita maaleja. Monen vastaanottimen verkostolle se on [periaatteessa] helpompaa, ei vaikeampaa.
 
Ei ole triviaalia eikä yksinkertaisesti edes toimi. Vastaanotin ei voisi olla suuntaava. Jos on, niin ei saa hajasäteilyä, ja jos ei ole, niin suunta- ja korkeustieto menetetään. Nopeustieto (doppler) menetetään väkisinkin. Tällä systeemillä voisi ilmaista että onko ilma tyhjä / ei ole, ja senkin huonolla varmuudella. Ei mitään muuta.
 
Ei ole triviaalia eikä yksinkertaisesti edes toimi. Vastaanotin ei voisi olla suuntaava. Jos on, niin ei saa hajasäteilyä, ja jos ei ole, niin suunta- ja korkeustieto menetetään. Nopeustieto (doppler) menetetään väkisinkin. Tällä systeemillä voisi ilmaista että onko ilma tyhjä / ei ole, ja senkin huonolla varmuudella. Ei mitään muuta.
Jännää kun alan asiantuntijat ovat tästä ihan toista mieltä kuin sinä.
 
Punaisen napin ongelma? sotilaallista selkäkeikkanaurua kolmannella.

Rakettipolttoaineen vaihtaminen ei onnistu mitenkään Suomessa. Kyseessä on niiiiin monimutkainen tehtävä, että ei onnistu. Epäsotilaallista selkäkeikkanaurua toisella.
Ja polttoaineen valmistaminen sekä räjähteet, tutka komponentit ja kaikki muu ja tämä venäläisessä kertakäyttö ohjuksessa jota ei olla suunniteltu avattavaksi. Saattaa olla ehkä järkevämpää ostaa samantien RIM-162 ESSM ohjuksia NASAMS järjestelmään jos halutaan lisää kantamaa.
 
Oteenpa taas yksi what if skenaario. Elikkä oletetaan että olemme toisen maailmansodan jälkeen onnistuneet saamaan paljon poliittista ja sotilaallista tukea länsiliittoutuneilta(lähinnä jenkeiltä, kaikki muuthan oli aika pahasti kuohittuja) jonka ansiosta olemme voineet haistattaa paskat YYA sopimukselle ja päässeet yhdeksi NATO:n perustajajäseneksi. Ja Pariisin rauhansopimuksen ehdot olivat löysemmät, lähinnä ydinaseet kielletty. Kysymys kuulu millaista Suomen sotakalusto olisi ollut jos näin olisi käynyt(luetelkaa vaikka vuosikymmenittäin)? Muistakaa että saisimme varmasti kalusto apua lännestä. Ja kuinka erillaista poliittinen ilmapiiri olisi ollut? Olisivatko kommunistit kapinoineet? Entäs jos kylmä sota olisi jatkunut, millaista puolustusvoimien kehitys olisi ollut?(en tiedä olisiko tämä ollut mahdollista, käsittääkseni NL kaatui omaan mahdottomuuteensa. Mutta ei nyt keskitytä pilkun viilaukseen)
 
Kalusto olisi ollut varmasti sekoitus jenkkien, muiden eurooppalaisten Nato-maiden ja omaa kalustoa. Eli jenkkikalusto olisi korvannut nykyisen itä-kaluston. Zillien sijasta olisi Gemsuja.
 
Back
Top