tulikomento
Supreme Leader
Tietenkin se oli maanpetos. Oula on kuitenkin niin vasemmalla, että hän ei kykene näkemään värejä eikä tunne aikaa syvätasolla olenkaan. Paitsi vasemmistotunteen siitä huomaa.
Ymmärrän Paasikiveä, kun hän jopa niissä oloissa sodan jälkeen armahti Törnin.
Itse Suomi oli saksalaiset istuttanut ja saanut vapaaksi melkoiselta mitalta rintamakilometrejä. Välirauhansopimuksen jälkeen aluksi yritettiin "valesotaa", koska saksalaiset olivat muutenkin lähdössä. Syksyn mittaan Valvontakomissio vaati verta ja vankeja. Oli pakko alkaa paukuttaa. Siilasvuo sitten alkoi homman Halstin kanssa. He olivat aikuisia miehiä. Törni oli nuorukainen.
Vasta Saksan yhdistymisen aikoihin 1990-luvulla alettiin kysellä, olemmeko vielä sodassa Saksan kanssa, kun ei ole mitään rauhaakaan sovittu. Sitä siinä pohdittiin.
Hallitus totesi sitten virallisesti 1990-luvulla, että vihollisuuksia ei ole ja todetaan päättyneeksi.
Cleverleyn teoksesta tulee esiin yksi Törnin kantama aatteellinen piirre, ja se on viha kommunismia kohtaan. Vaikka Saksa rahoitti ja koulutti, asekätkennästä erillään oleva kontaktiryhmä perustettiin Neuvostoliiton miehityksen varalta. Sama suomalainen "kattojärjestö" junaili myös Sonderkommando Nordin taustalla. Siitä porukasta piti tulla sitten miehitetyn Suomen nyrkki. Huomasivat kyllä sitten, että Saksa häviää sodan totaalisesti, joten ei voi lopultakaan auttaa ja alkoivat ottaa etäisyyttä.
Vastarintaliikettä tukivat muuten Ragnar Nordström ja vuorineuvos Petter Forsström ainakin moottorivenein, ja samaisen porukan etappiverkosto toimitti kaikenlaisia "merkittyjä ihmisiä" ulos maasta Saksaan ja Ruotsiin: upseereja ja tiedusteluhenkilöstöä, virolaisia ja itäkarjalaisia pakolaisia sekä Saksan kansalaisia. Siinä sopassa oli siis mukana melkoinen kokoelma oikeita äärioikeistolaisia ja toisaalta tavallisia kansalaisia, jotka tekivät aitoja suomalaisia hyödyttäviä palveluksia saksalaisten rahoittamana.
Vastarintaliike erkani saksalaisista huomatessaan sen häviävän. Ideahan oli taistella miehitystä vastaan. Vielä vuonna 1948 Lauri "Tahko" Pihkala ja Roos jatkoivat toimintaa ja kävivät muuten Norjassa kyselemässä apuja, jos vielä vaaran vuodet päättyisivät miehitykseen. Maanpetoksellista toimintaa tietysti sekin silloin. Entä jos maahan olisi tullut "laillinen" Hertta Kuusisen hallitus? Edelleen.
Mikään ei ole niin yksinkertaista. On toki sellaisiakin, kuten Lapissa kesken taistelujen loikannut kapteeni Railio, joka olisi pitänyt ampua, eikä suojella häntä vuosikausia, kuten tietynlaiset tutkijat tekivät ja tekevät vieläkin. On toki hyvä, että Oulan kaltaiset ovat taas näille "saksalaismielisille" vastapainona.
Törni oli aika viaton poika ja hyviä aikeita täynnä. Presidentti J. K. Paasikivi armahti Törnin vapausrangaistuksen suorittamisesta ja palautti kansalaisluottamuksen jo joulukuussa 1948. Meillä Suomessa on aika ajoin vielä muutamia harvinaista rotua olevia viisaita, ja joskus he nousevat esiin oikeassa paikassa ja ymmärtävät, että mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan. Tosin Paasikivi käytti laillista valtaansa, ja vieläpä vuotena, jolloin tilanne oli äärimmäisen herkkä ja jolloin oli jopa kommunistien vallankaappaushankekin.
Paasikiven linja:
Tasavallan presidentin päätös Helsingin kaupungissa asuvan sähköasentajan, Riihimäen keskusvankilassa säilytetyn vangin Lauri Allan Törnin anomukseen, että hänet, joka 21 päivänänä toukokuuta 1947 on Korkeimmassa oikeudessa tuomittu maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen neljän vuoden kansalaisluottamuksen menetykseen, sekä...21.11.1947 samassa oikeudessa karkaamisesta kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen armosta vapautettaisiin enemmälti kärsimästä sanottuja rangaistuksia. Annettu Helsingissä, Valtioneuvostossa 23.12.1948.
Tämän anomuksen olen itselleni esittelyttänyt ja nähnyt hyväksi armosta määrätä, että Lauri Allan Törni on päästettävä ehdonalaiseen vapauteen rangaistusten täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa määrätyin ehdoin ja koeajoin sekä palauttaa hänelle kansalaisluottamuksen tästä päivästä lukien, mutta en ole katsonut olevan syytä anomukseen muualta osalta suostua.
J. K. Paasikivi
Yhdyn pitkälti näkemyksiisi. Törniä epäilemättä motivoi huoli isänmaan tulevaisuudesta ja pelko / viha jota tämä tunsi Neuvostoliittoa kohtaan. Nyt en satavarma ole, mutta muistelen että välirauhan solmimisen jälkeen Törni elätteli toiveita Lapin sotaan pääsemisestä ja ammattiupseerin urasta. Muuta ammattia kun toiminnan miehellä ei juuri ollutkaan. Puolustusvoimat sanoi sitten että kiitos ei, palveluksianne ei enää tarvita. Tästä alkoi sitten siviilielämään turhautuminen ja kun alkoi kantautua puheita mahdollisesta vastarintataistelijan koulutuksesta Saksassa, päätti Törni tarttua tilaisuuteen. Pointti siis se, että vaikka Silvennoinen kuinka yrittäisi esittää Törnin pesunkestävänä natsina ja fasistina, sopii tämä huonosti kuvaan.