Kirjat
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
tulikomento
Supreme Leader
Pohjois-Suomen ilmapuolustus oli kokonaan ruotsalaisen vapaaehtoisyksikkö F19:n vastuulla. Omat ilmavoimat oli ryhmitetty etelämmäs. Jotain häirintäpommituksia kaiketi tehtiin kevyellä kalustolla (Fokker CX). Parempaan ei kyetty. Muutenkin tietääkseni ilmavoimat säästeli pommikonekalustoa. Suurempaa käyttöä nähtiin sitten maaliskuussa 1940 Viipurinlahdella, jossa tilanne oli kriittinen. Siellä myös hävittäjiä käytettiin tappioista välittämättä rynnäköintiin.
Tykistöä oli myös auttamatta liian vähän. Moni motti olisi varmasti kyetty pehmittämään paljon nopeammin ja tehokkaammin jos kenttätykistöä olisi ollut kunnolla käytettävissä. Mutta näin ei ollut.
Erkki
Ylipäällikkö
Tykistöä ja erityisesti niiden ammuksia. Keskitykset jäivät varsin vaatimattomiksi, ja tykkitulta yritettiin korvata kevyellä krh:lla. Taisi olla Halsti, joka muisteli, kuinka tykkimiehet istuskelivat korsuissa päivät pitkät ammustäydennyksiä odotellen.
Sellainen tieto itselläkin on että kaikkea sotamateriaalia oli Talvisodassa "raakasti" liian vähän.. Kranaattejakin saattoi olla pahimmillaan muutama kpl/tykki/päivä.
Tulee auttamatta mieleen, että olisiko mitään järkeä pitää käytössä jonkinlaista erityisen raskasta epäsuoraa juurikin tuon kaltaisten kohteiden vuoksi. Toki pitää samantien mainita, että GMLRS ja JDAM hoitavat pitkälti saman asian.
Toivottavasti tuollaiseen tilanteeseen ei jouduta uudestaan.
tulikomento
Supreme Leader
Juuri oli maininta että Kaakko 19 -harjoituksessa rajan pinnassa toimivilla RVL:n joukoilla oli käytössään ilmatulenjohtaja, joka ohjasi Hornetin pudottamaan JDAM:n maaliin. Ilmeisesti vihollisen panssareiden silmien edestä tuhottiin silta.
Jep. Se oli kyllä mielessä. Onkohan muuten nuo sillat yms. maalitettu jo valmiiksi juuri tuota varten? Siis oikeat maalikoordinaatit?
tulikomento
Supreme Leader
Ainakin tätä lukiessa saa kuvan että kyllä rajan pinnan tärkeän infran GPS-koordinaatit on katsottu valmiiksi jo rauhan aikana. Tosin meillä Imatralla kerrotaan tosi juttuna että kylmän sodan vuosina kaikki Vuoksen ylittävät sillat oli valmistauduttu panostamaan jo hyvissä ajoin. Tarkoitus oli räjäyttää sillat ja näin hidastaa puna-armeijan liikettä.
» Kaakko 19 harjoituksessa torjutaan maahan yllättäen tunkeutuva vihollinen
Kyllä nuo panostushommat paikkansa pitää.
Neuvostoliiton raunioilta noussut Venäjä lipui pian autoritäärisyyteen Vladimir Putinin johdolla, ja viime vuosina sen vaikutusvalta on levinnyt maailmalla.
Näkyvimpinä merkkeinä tästä pidetään äärioikeiston nousua, Yhdysvaltain nykypolitiikkaa, Ukrainan sotaa sekä Britannian brexit-vääntöä.
Venäjän vaikutusyrityksiä lännessä avasi viime vuonna Yalen yliopiston historian professori Timothy Snyder teoksessaan The Road to Unfreedom: Russia, Europe, America. Tänä syksynä kirja julkaistiin suomennettuna nimellä Tie Epävapauteen.
www.is.fi
Näkyvimpinä merkkeinä tästä pidetään äärioikeiston nousua, Yhdysvaltain nykypolitiikkaa, Ukrainan sotaa sekä Britannian brexit-vääntöä.
Venäjän vaikutusyrityksiä lännessä avasi viime vuonna Yalen yliopiston historian professori Timothy Snyder teoksessaan The Road to Unfreedom: Russia, Europe, America. Tänä syksynä kirja julkaistiin suomennettuna nimellä Tie Epävapauteen.
”Jos Venäjästä ei voi tulla länttä, tulkoon lännestä Venäjä” – historioitsijalta kylmäävä varoitus Venäjän vallan noususta
Yalen yliopiston professori Timothy Snyder avaa hiljan suomennetussa teoksessaan Venäjän vaikutusyrityksiä lännen demokratioissa sekä ideologiaa vaikutusyritysten taustalla.
www.is.fi
Moni motti olisi ammuttu atomeiksi, jos -edes raskaita heittimiä- olisi ollut käytössä. Raskaita heittimiähän taisi olla Talvisodassa kaikki ne molemmat kappaleet käytössä.
Selkeä mistaaki varustelussa.
Lisäksi sytyttimistä oli puutetta.
Oli päätetty korvat vanhan mallinen sytytin uudella (putkiräjähdysten estämiseksi).
Ja se oli vaikeampi valmista ( kalliimpi) ja niitä tilattiin pieniä määriä.
Joten teollisuuteen ei syttynyt valmistus kapasiteettia.
Sodan aikana, seurasi tilanne että kun oli ammuksia.
Ei niihin ollut sytyttimiä tai ne olivat ulkomailta hankittuja ( ranskalaisia jotka eivät toimineet pakkasessa/kylminä).
Kun hätä on suuri, otettiin tuotantoon ”tuo vanha suomalinen malli” joita oli helpompi tuottaa.
Niitä sitten valmistettiin koko sodan ajan ”miljoonia”.
Sytytin osoittautuikin epäilyistä huolimatta, luottavaksi ja toimita varmaksi.
Oli päätetty korvat vanhan mallinen sytytin uudella (putkiräjähdysten estämiseksi).
Ja se oli vaikeampi valmista ( kalliimpi) ja niitä tilattiin pieniä määriä.
Joten teollisuuteen ei syttynyt valmistus kapasiteettia.
Sodan aikana, seurasi tilanne että kun oli ammuksia.
Ei niihin ollut sytyttimiä tai ne olivat ulkomailta hankittuja ( ranskalaisia jotka eivät toimineet pakkasessa/kylminä).
Kun hätä on suuri, otettiin tuotantoon ”tuo vanha suomalinen malli” joita oli helpompi tuottaa.
Niitä sitten valmistettiin koko sodan ajan ”miljoonia”.
Sytytin osoittautuikin epäilyistä huolimatta, luottavaksi ja toimita varmaksi.
Viimeksi muokattu:
Kyseessä ovat SR-sytyttimet. Nimen eka kirjain tulee ranskalaisesta Schneider-tykkitehtaasta ja loppuosa jostain muusta. Mutta mihin lähteeseen perustuu tieto siitä, että nämä SR-sytyttimet toimivat hyvin Talvisodassa? Kenttätykistön historia vuodelta 1993 kertoo niiden todellakin jäätyneen pakkasessa, joka oli todettu jo rauhanajan käytössä, kuten kirjoitit. Myös venäläiset olivat huomanneet saman ja Talvisodan jälkeen pidetyissä "Stalinin tenteissä" noteerattiin suomalaisten ammuksia jääneen paljon räjähtämättä.
Minäkin yritin tankata opuksen läpi, en onnistunut. Täyttä huuhaata.
(oli huonosti muotoiltu lause, piti olla)
"Kun hätä on suuri, otettiin tuotantoon ”tuo vanha suomalinen malli” joita oli helpompi tuottaa.
Niitä sitten valmistettiin koko sodan ajan ”miljoonia”. "
Vanha suomalainen malli toimi hyvin ja se otettiin jällen tuotantoon.
Vaikka sitä pidettiin vaarallisen enne sotaa.
Ranskalaiset sytyttimet olivat täyttä ….
, kuten mainitset.Niitä käytettiin vain siksi kun muita ei ollut.
AMPUMATARVIKKEET SOTIEN 1939-1945 AIKANA SUOMESSA Yleisesikuntaeversti, diplomi-insinööri Risto Erjola
/30. 9. 1937. Verrattaessa metalliteollisuuden tuotantomahdollisuuksia sodanajan laskettuihin tarpeisiin todettiin, että
- tykistön ammuskuorten puristuskapasiteetti oli pienempi kuin koneistuskapasiteetti,
- ampumatarvikkeiden eri elementtien tuotantomahdollisuudet eivät olleet tasapainossa,
- lataamokapasiteetistä oli puutetta,
- ruutituotanto oli suhteettoman pieni ja
- ampumatarvikkeiden tuotanto eräiden nimikkeiden osalta oli aivan liian pieni tarpeeseen verrattuna.
Sytytintuotanto ei vastannut ammuskuorituotantoa.
Kun yksityinen teollisuus ei ollut halukas hankkimaan erityisesti sytytintuotantoon sopivia tankoautomaatteja, niitä ostettiin vuoden 1937 loppupuolella valtiolle 26 kappaletta.
Sytyttimien valmistuksessa tarvittavien koneiden hankintojen selvittämistä varten asetettiin toimikunta 9. 5. 1938.
Ammustuotannossa esiintyneistä vaikeuksista mainittakoon kevyiden heittimien ammuskuorien valussa aluksi esiintynyt suuri hukkaprosentti ja huokoisuus. Aikaisemmin on jo mainittu, että eri valimoissa valmistetuissa ammuksissa oli eroavaisuuksia. Myös panospesäkkeen, pyrstön ja siipilevyn raaka-aineesta esiintyi puutetta. Talvisodan aikana koneistettiin 324 000 ammuskuorta, mutta suurin osa näistä valmistui täydellisiksi laukauksiksi vasta sen päätyttyä.
Noista Talvisodanalus-tunnelmista vielä niin Suomi oli silloin(kin) köyhä ja maatalousvaltainen maa. Eli rahaa ja tuotantokapaseteettia ei liiemmin ollut sotamateriaalin hankintaan ja kehittämiseen. Eikä yleensä sen tarpeestakaan oltu päättäjien keskuudessa kovin yksituumaisia. Malli-Cajander ym.. Ja resurssien painotuksissakin oli isoja näkemyseroja. Sotaväen aseistus oli hyvin kirjavaa, koostuen osin 1.ms aikaisista ja vanhemmistakin kivääreistä, tykistö käsittääkseni suurelta osin myös. Panssarivaunut (kaikki10-20?) oli 20-luvun Renaulteja.. Eli ei ollut Suomella silloin mitkään valttikortit käsissään. Valtit olivatkin silloin henkisempää laatua kansanluonteessa.
lukkarinapulainen
Majuri
Eräät ovat älähtäneet Snyderin tulkinnoista, erityisesti 'kahden kansanmurhan' teoriasta. Dovid Katzia ahdisti Stalinin ja Hitlerin asettaminen samalle viivalle aattellisesti ja tavoitteellisesti. Kolmannen valtakunnan historioitsija Richard Evans piti 'erittäin ongelmallisena' juutalaisten kansanmurhan ja bolshevikkien suorittaman joukkotuhonnan (mm. ukrainalaisten kansanmurhan) vertaamista, ts. pitämistä yhdenvertaisina.
'Bloodlands' -teoksessaan Snyder kuitenkin hyvin osoittaa kuinka Stalin ja Hitler tosiasiassa avittivat toisiaan ja ilman yhteistyötä olisivat onnistuneet tuhoamaan vähemmän ihmisiä. Ja että esim. valtaosa juutalaisista tapettiin muualla kuin tuhoamisleireillä, vaikka Auschwitzista onkin vääntämällä väännetty symboli juutalaisten kansanmurhalle.
Nuo 'verimaat' itä-Euroopassa olivat Snyderin mielestä alue, jossa reilun vuosikymmenen aikana oli normalisoitu ihmisten joukkotuhonta. Uhreille oli se ja sama kuolivatko he nälkään maakuopassa bolshevikkien harjoittaman politiikan seurauksena vai saivatko nikkeliä kalloon saksalaisilta.
Viimeksi muokattu:
Hitler ja Stalin erosivat kansanmurhissaan VAIN yhdellä tavalla: Hitlerillä oli kaasukammiot ja polttouunit. Eli murhaaminen teollistettiin ja sitä hoidettiin saksalaisella perusteellisuudella. Niin, ja Hitler hävisi sodan....
Molemmat sankarit pysyvät historian lehdillä sen aikaa, kunnes joku vetää vielä paremmaksi. Ja ihmiskunnan rikosrekisteriä katsellessa voi olla varma, että Hitlerit ja Stalinit ovat pysyvä voimavara.
Molemmat sankarit pysyvät historian lehdillä sen aikaa, kunnes joku vetää vielä paremmaksi. Ja ihmiskunnan rikosrekisteriä katsellessa voi olla varma, että Hitlerit ja Stalinit ovat pysyvä voimavara.