Kirjat

[tulikomento]

Tänä keväänä tuli vaihteeksi luettua vähän muutakin kuin sotahistoriaa ja militariaa.

@Fremen varmaan tunnistanee nämä teokset.

Huippujen haaste kertoo tositarinan parista amerikkalaisesta rahamiehestä, joista molemmat ovat innokkaita amatöörivuorikiipeilijöitä (paino sanalla amatööri). 80-luvun alussa kaverukset saivat päähänsä olla ensimmäiset ihmiset, jotka olisivat kiivenneet kaikkien seitsemän maanosan korkeimmille huipuille. Tässä olikin savottaa kerrakseen, sillä alku lähtee kankeasti liikkeelle molempien miesten kokiessa takaiskuja korkeassa ilmanalassa. Kiipeilykavereita kuolee matkan varrella ja viikatemiehen vierailu osuu lähelle päähenkilöitäkin useaan otteeseen

.

Ihan mielenkiintoista vuorikiipeilykuvausta. Joskin olen käsittänyt, että tämän tempauksen katsotaan aloittaneen trendin, joka näkyy yhä tänäkin päivänä mm. Everestillä. Kyseessä on ilmiö, jota vakavasti otettavat kiipeilijät enemmän tai vähemmän halveksivat ja inhoavat. Kyseessä on innokkaiden amatöörien ja turistien ilmaantuminen vailla mitään kokemusta maailman korkeimmille vuorille. Tällä on tapana aiheuttaa inhimillisiä murhenäytelmiä kun kokemattomat noviisit onnistuvat ennen pitkää saattamaan itsensä ja muutkin kiipeilijät hengenvaaraan.



Juuri tästä kertoo amerikkalainen ammattikiipeilijä Jon Krakauer kirjassaan Jäätäviin korkeuksiin. Teos kertoo vuoden 1996 tragediasta Mount Everestillä. Krakauer oli osa kaupallista retkikuntaa, joka koetti saada maksavat asiakkaansa vuoren huipulle. Kiipeilyturistien osaamattomuus ja ryhmän vetäjän harkintakyvyn pettäminen johti usean henkilön kuolemaan.

 

[Falangi]

Juuri tästä kertoo amerikkalainen ammattikiipeilijä Jon Krakauer kirjassaan Jäätäviin korkeuksiin. Teos kertoo vuoden 1996 tragediasta Mount Everestillä. Krakauer oli osa kaupallista retkikuntaa, joka koetti saada maksavat asiakkaansa vuoren huipulle. Kiipeilyturistien osaamattomuus ja ryhmän vetäjän harkintakyvyn pettäminen johti usean henkilön kuolemaan.

Katso liite: 40763

Tuosta kertova Everest on kans ihan katsottava leffa.

Everest (2015) ⭐ 7.1 | Action, Adventure, Biography

2h 1m | K-12/9

www.imdb.com

 

[Fremen]

Tänä keväänä tuli vaihteeksi luettua vähän muutakin kuin sotahistoriaa ja militariaa.

@Fremen varmaan tunnistanee nämä teokset.

Huippujen haaste kertoo tositarinan parista amerikkalaisesta rahamiehestä, joista molemmat ovat innokkaita amatöörivuorikiipeilijöitä (paino sanalla amatööri). 80-luvun alussa kaverukset saivat päähänsä olla ensimmäiset ihmiset, jotka olisivat kiivenneet kaikkien seitsemän maanosan korkeimmille huipuille. Tässä olikin savottaa kerrakseen, sillä alku lähtee kankeasti liikkeelle molempien miesten kokiessa takaiskuja korkeassa ilmanalassa. Kiipeilykavereita kuolee matkan varrella ja viikatemiehen vierailu osuu lähelle päähenkilöitäkin useaan otteeseen

.

Ihan mielenkiintoista vuorikiipeilykuvausta. Joskin olen käsittänyt, että tämän tempauksen katsotaan aloittaneen trendin, joka näkyy yhä tänäkin päivänä mm. Everestillä. Kyseessä on ilmiö, jota vakavasti otettavat kiipeilijät enemmän tai vähemmän halveksivat ja inhoavat. Kyseessä on innokkaiden amatöörien ja turistien ilmaantuminen vailla mitään kokemusta maailman korkeimmille vuorille. Tällä on tapana aiheuttaa inhimillisiä murhenäytelmiä kun kokemattomat noviisit onnistuvat ennen pitkää saattamaan itsensä ja muutkin kiipeilijät hengenvaaraan.

Katso liite: 40760

Juuri tästä kertoo amerikkalainen ammattikiipeilijä Jon Krakauer kirjassaan Jäätäviin korkeuksiin. Teos kertoo vuoden 1996 tragediasta Mount Everestillä. Krakauer oli osa kaupallista retkikuntaa, joka koetti saada maksavat asiakkaansa vuoren huipulle. Kiipeilyturistien osaamattomuus ja ryhmän vetäjän harkintakyvyn pettäminen johti usean henkilön kuolemaan.

Katso liite: 40763

Jep noi on tuttua kauraa kyllä, mutta nykyään maksavien asiakkaiden osallistumisen ehtona on, että alkavat imeä O2:sta pullosta kolmosleiristä, tasolla noin reilu 7000 metriä, ja sillä vedetään huipulle ja sitten takaisin kolmoseen.
Suomalainen Veikka Gustavsson huiputti kaikki kasitonniset (mukaan lukien pahimmat, eli Dhaulagiri ja K2) ilman lisähappea, joka siis madaltaa vuoren sille tasolle merenpinnasta jolla niitä venäläisiä Poisk-yhtiön sylintereitä aletaan tyhjentämään, ja tämä on ainoa tapa omasta mielestäni jolla noi massiiviset kivikasat oikeasti kiivetään.
Itse en pystyisi, hirveät hedarit neljässä ja puolessa tonnissa Kiinan puolella, nukkumisesta ei tullut mitään. Noin 3-5% ihmisistä pystyy tuohon, ja ulkoa päin ei koskaan tiedä kuka kykenee. Kumma juttu, todellakin.
Tiibetin ylängölle muuttaneet sino-tibetiläiset väänsivät geeninsä noin 2000 vuodessa sellaisiksi että pystyvät asumaan ja toimimaan siellä (sherpat ovat alun perin Tiibetin puolelta valuneet Nepaliin), ja tänäkin päivänä esim. Kiinan ilmavoimien lentäjät ja huoltohenkilöstö nukkuu, asuu ja opiskelee paineistetuissa rakennuksissa palvellessaan tuolla "Intian rintamalla".
西藏, xi zhang, "the hidden west" - piilotettu länsi...
tolla nimellä Tiibetiä Kiinassa kutsutaan.
Ja ei kannata mennä, jos asut Keskustan Valtakunnassa ulkomaalaisviisumilla, passissa on sitten leima joka on myrkkyä... yhtä hyvin voisit lentää viikonlopuksi Tai-Peihin Taiwaniin, seuraavan oleskeluluvan kannalta lähinnä rituaali-itsemurha.
Ei maksa vaivaa!

 

[Fremen]

Kolme T:tä joista Kiinassa ei todellakaan kannata puhua: Tibet, Taiwan, Tiananmen. Äläkä koskaan sano sanoja Falun-Gong, ovat foneettisesti riittävän lähellä suomalaista tonaalisuutta ja sinut pidätetään, ja karkoitetaan. Kirjaimellisesti.

 

[magitsu]

Tutkiva uutuuskirja käsittelee Putinin hybridivaikuttamista: Venäjä valmistellut Suomea suojavyöhykkeeksi jo 20 vuoden ajan

Uutuuskirjan mukaan Venäjä on 20 vuoden ajan tehnyt hybridioperaatioita Suomea kohtaan eri sektoreilla, niin taloudessa, politiikassa kuin kulttuurissakin.

www.talouselama.fi

 

[Hämeen hanki]

Tuomo Juntusen kirjoittama ja Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen kustantama "Tolvajärvi 12.12.1939" on nyt saatu luetuksi. Kelpo teos, joka nimensä mukaisesti kuvaa Tolvajärven taistelua kyseisenä päivänä ja varsinkin Matkailumajan valtausta mukanaolleiden kertomana.
Pajari itse oli melko pian talvisodan jälkeen kasaamassa aineistoa kirjaa varten. Kävi ilmi, että sotapäiväkirjat oli isoksi osaksi laadittu "vähän sinne päin". Kirjoittaja joko ei itse ollut ollut mukana taistelun kulussa tai sitten päiväkirjamerkinnät laadittiin päiviä tai viikkoja tapahtumien jälkeen.
Suosittelen lukemaan. Löytynee ainakin Tampereen alueen kirjastoista ja tilattavissa Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen kautta.

 

[tulikomento]

Tuomo Juntusen kirjoittama ja Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen kustantama "Tolvajärvi 12.12.1939" on nyt saatu luetuksi. Kelpo teos, joka nimensä mukaisesti kuvaa Tolvajärven taistelua kyseisenä päivänä ja varsinkin Matkailumajan valtausta mukanaolleiden kertomana.
Pajari itse oli melko pian talvisodan jälkeen kasaamassa aineistoa kirjaa varten. Kävi ilmi, että sotapäiväkirjat oli isoksi osaksi laadittu "vähän sinne päin". Kirjoittaja joko ei itse ollut ollut mukana taistelun kulussa tai sitten päiväkirjamerkinnät laadittiin päiviä tai viikkoja tapahtumien jälkeen.
Suosittelen lukemaan. Löytynee ainakin Tampereen alueen kirjastoista ja tilattavissa Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen kautta.

Kiitos vinkistä. Itse lueskelin tässä joku aika sitten Teemu Keskisarjan Tolvajärvi -teoksen. Tykkäsin kovasti.

 

[Hämeen hanki]

Kiitos vinkistä. Itse lueskelin tässä joku aika sitten Teemu Keskisarjan Tolvajärvi -teoksen. Tykkäsin kovasti.

Lukaisin myös Keskisarjan Tolvajärven ehkä vuosi sitten. Pidin kyllä. Muutenkin hänen kirjalliset tuotoksensa ja luentotyylinsä miellyttävät. Plussana toki sekin, ettei ole vain jäänyt ummehtuneeseen yliopistomaailmaan dosentoimaan ja ajan hengen mukaisesti metsästämään natseja.
Siltala-kustantamollakin näyttää olevan tarjouspäivät. Tilannen sieltä kohtapuoliin jonkin Keskisarjan teoksen muutamalla eurolla. Viipuri 1918 oli myös väkevää kerrontaa.

 

[tulikomento]

Lukaisin myös Keskisarjan Tolvajärven ehkä vuosi sitten. Pidin kyllä. Muutenkin hänen kirjalliset tuotoksensa ja luentotyylinsä miellyttävät. Plussana toki sekin, ettei ole vain jäänyt ummehtuneeseen yliopistomaailmaan dosentoimaan ja ajan hengen mukaisesti metsästämään natseja.
Siltala-kustantamollakin näyttää olevan tarjouspäivät. Tilannen sieltä kohtapuoliin jonkin Keskisarjan teoksen muutamalla eurolla. Viipuri 1918 oli myös väkevää kerrontaa.

Joo, Viipuri 1918 on myös todella hyvä. Luin sen nyt tänä keväänä.

 

[tulikomento]

Ruotsista olisi tuloillaan taas mielenkiintoista kylmän sodan ilmailuhistoriaa.

 

[tulikomento]

Tuli-iskuja – Suomen kenttätykistön tarina,

Teos on suuri kokonaisesitys suomalaisen kenttätykistön kehityksestä aina aselajin synnystä 2020-luvulle. Erityisesti teoksessa painottuu tykistön merkitys sodissa vuosina 1918, 1939 ja 1941–45.

TULI-ISKUJA

amanita.fi

 

[Old Boy]

Erityisesti teoksessa painottuu tykistön merkitys sodissa vuosina 1918, 1939 ja 1941–45.

Tämä pitääkin lukea pikaisesti. @Old Boy n mielestä tosin tykistöstä ei hyvää kirjaa saa aikaan kun tykkimies, joita kirjoittajat eivät ainakaan kaikki ole. Muuten syntyy ainoastaan uusi teos, josta löytyvät kirjasta toiseen periytyvät virheet, väärinymmärrykset sekä puutteelliset taustoitukset. Eikä aselajitaustakaan aina takaa onnistumista; esimerkkinä vaikka MpKK:n virallinen tykistöhistoria vuodelta 2017.

Esittelyteksti tuntuu osoittavan enemmän edellisen kappaleen epäilysten suuntaan: Ottaako kirja kantaa, ettei Talvisodan 2 1/2 kuukauden aikana v. 1940 puolella tykistöllä enää ollu merkitystä kranaattien puutteen johdosta? Suomen kokoisella maalla ei liene tykistöstrategiaa mutta tykistötaktiikka on tärkeä. Formula-kielenkäyttö näyttää pikkuhiljaa hiipivän yleiskieleemmekin.

En tietysti ole Hulkon kanssa eri mieltä, mutta ite tulkitsin lausunnon "Maavoimat on parhaassa iskussa mitä koskaan" hengennostatukseksi omille alaisile. Eihän ole mukavaa seurata, kun Meri- ja Ilmavoimat vie kaiken huomion ja valtaosan voimavaroista. Kyllä aika hyvässä iskussa Kenttäarmeija (siis ne Maavoimat) oli myös keväällä 1941 ja elokuuussa 1944.

 

[tulikomento]

Tämä pitääkin lukea pikaisesti. @Old Boy n mielestä tosin tykistöstä ei hyvää kirjaa saa aikaan kun tykkimies, joita kirjoittajat eivät ainakaan kaikki ole. Muuten syntyy ainoastaan uusi teos, josta löytyvät kirjasta toiseen periytyvät virheet, väärinymmärrykset sekä puutteelliset taustoitukset. Eikä aselajitaustakaan aina takaa onnistumista; esimerkkinä vaikka MpKK:n virallinen tykistöhistoria vuodelta 2017.

Esittelyteksti tuntuu osoittavan enemmän edellisen kappaleen epäilysten suuntaan: Ottaako kirja kantaa, ettei Talvisodan 2 1/2 kuukauden aikana v. 1940 puolella tykistöllä enää ollu merkitystä kranaattien puutteen johdosta? Suomen kokoisella maalla ei liene tykistöstrategiaa mutta tykistötaktiikka on tärkeä. Formula-kielenkäyttö näyttää pikkuhiljaa hiipivän yleiskieleemmekin.

En tietysti ole Hulkon kanssa eri mieltä, mutta ite tulkitsin lausunnon "Maavoimat on parhaassa iskussa mitä koskaan" hengennostatukseksi omille alaisile. Eihän ole mukavaa seurata, kun Meri- ja Ilmavoimat vie kaiken huomion ja valtaosan voimavaroista. Kyllä aika hyvässä iskussa Kenttäarmeija (siis ne Maavoimat) oli myös keväällä 1941 ja elokuuussa 1944.

Lieneekö tämä sitä samaa sarjaa kuin ilmavoimien hävittäjä- ja pommituslentäjistä, sisseistä sekä panssarimiehistä tehdyt isot ja laadukkaasti painetut teokset ?

 

[Herman30]

Formula-kielenkäyttö

Mikä ihme on tämä? Ihan uusi ilmaisu minulle.

 

[Herman30]

Lieneekö tämä sitä samaa sarjaa kuin ilmavoimien hävittäjä- ja pommituslentäjistä, sisseistä sekä panssarimiehistä tehdyt isot ja laadukkaasti painetut teokset ?

Ovat kahvipöytäkirjallisuutta enemmän kuin faktakirjaa?

 

[tulikomento]

Ovat kahvipöytäkirjallisuutta enemmän kuin faktakirjaa?

Paljon laadukkaita ja hyviä valokuvia. Sitten asiatekstiä. Eräänlaisiksi juhlakirjoiksi minä nämä kaiketi lukisin. Miinuspuolena näissä on tolkuton hinta.

 

[Herman30]

Paljon laadukkaita ja hyviä valokuvia. Sitten asiatekstiä. Eräänlaisiksi juhlakirjoiksi minä nämä kaiketi lukisin. Miinuspuolena näissä on tolkuton hinta.

Eli tyylipuhdas kahvipöytäkirja, sanoisin. Kahvipöytäkirja on semmoinen mitä pidetään olohuoneen pöydällä jota vieraat voi plärätä ja josta voi keskustella.

 

[Talvela]

Tämä pitääkin lukea pikaisesti. @Old Boy n mielestä tosin tykistöstä ei hyvää kirjaa saa aikaan kun tykkimies, joita kirjoittajat eivät ainakaan kaikki ole. Muuten syntyy ainoastaan uusi teos, josta löytyvät kirjasta toiseen periytyvät virheet, väärinymmärrykset sekä puutteelliset taustoitukset. Eikä aselajitaustakaan aina takaa onnistumista; esimerkkinä vaikka MpKK:n virallinen tykistöhistoria vuodelta 2017.

Esittelyteksti tuntuu osoittavan enemmän edellisen kappaleen epäilysten suuntaan: Ottaako kirja kantaa, ettei Talvisodan 2 1/2 kuukauden aikana v. 1940 puolella tykistöllä enää ollu merkitystä kranaattien puutteen johdosta? Suomen kokoisella maalla ei liene tykistöstrategiaa mutta tykistötaktiikka on tärkeä. Formula-kielenkäyttö näyttää pikkuhiljaa hiipivän yleiskieleemmekin.

En tietysti ole Hulkon kanssa eri mieltä, mutta ite tulkitsin lausunnon "Maavoimat on parhaassa iskussa mitä koskaan" hengennostatukseksi omille alaisile. Eihän ole mukavaa seurata, kun Meri- ja Ilmavoimat vie kaiken huomion ja valtaosan voimavaroista. Kyllä aika hyvässä iskussa Kenttäarmeija (siis ne Maavoimat) oli myös keväällä 1941 ja elokuuussa 1944.

Itseä epäilyttää jo että kannessa on kuva tykistä valmiina suora-ammuntaan..
Loogisesti siinä pitäisi olla kuva/kuvia kesältä 1944 tuliasemista ja tulenjohtajista tai uskallanko sanoa, Nenonen.

 

[Old Boy]

Itseä epäilyttää jo että kannessa on kuva tykistä valmiina suora-ammuntaan..
Loogisesti siinä pitäisi olla kuva/kuvia kesältä 1944 tuliasemista ja tulenjohtajista

Oikeassa olet, sillä kuvassa on Talvisodan tai vuoden 1941 sotasaalista eli ns. rykmentinkanuuna 76 RK27-39. Osan oli neukut modernisoinu vaihtamalla niihin solukumipyörät; siitä jälkimmäinen vuosiluku. Olisikohan ollu liikaa vaadittu, että kenttätykistön historiaa kirjoittavat tekijät olis tienny mikä on kenttätykki! Kuvassa esiintyvät nimittäin todennäköisesti jonkun jv-rykmentin pst-komppanian sotilaat. Täytyy yrittää etsiä alkuperäinen SA-kuva. Rykmentinkanuunaa käytti 3 pstoa pohjoisessa mutta ei siellä kyllä mitään pst-hommia ollu.

Kuva on lisäksi vahingossa kääntyny vedostettaessa peilikuvaksi. Tykkien suuntauslaitteet ovat nimittäin vasemmalla puolella ja lukkoa käytetään oikealta. Mutta ei nyt etukäteen tuomita koko opusta, kun se ei ilmeisesti ole vielä ilmestynykään. Olisi tosin MpNetin parhaiden perinteiden mukaista.

Formula-kielenkäyttö näyttää pikkuhiljaa hiipivän yleiskieleemmekin.

Mikä ihme on tämä? Ihan uusi ilmaisu minulle.

Etkö ole katsonut formuloita? Siellähän puhutaan eri tallien "kilpailustrategioista" kun tarkoitetaan taktiikkaa. Siis sitä millä lätkämatsikin voitetaan. Strategia on oppi kuinka käydään koko sotaa. Sen voisi muuntaa formulamaailmaan opiksi, kuinka rakennan voittaja-auton ja voitan mestaruuden.

 

[tulikomento]

Oikeassa olet, sillä kuvassa on Talvisodan tai vuoden 1941 sotasaalista eli ns. rykmentinkanuuna 76 RK27-39. Osan oli neukut modernisoinu vaihtamalla niihin solukumipyörät; siitä jälkimmäinen vuosiluku. Olisikohan ollu liikaa vaadittu, että kenttätykistön historiaa kirjoittavat tekijät olis tienny mikä on kenttätykki! Kuvassa esiintyvät nimittäin todennäköisesti jonkun jv-rykmentin pst-komppanian sotilaat. Täytyy yrittää etsiä alkuperäinen SA-kuva. Rykmentinkanuunaa käytti 3 pstoa pohjoisessa mutta ei siellä kyllä mitään pst-hommia ollu.

Kuva on lisäksi vahingossa kääntyny vedostettaessa peilikuvaksi. Tykkien suuntauslaitteet ovat nimittäin vasemmalla puolella ja lukkoa käytetään oikealta. Mutta ei nyt etukäteen tuomita koko opusta, kun se ei ilmeisesti ole vielä ilmestynykään. Olisi tosin MpNetin parhaiden perinteiden mukaista.


Etkö ole katsonut formuloita? Siellähän puhutaan eri tallien "kilpailustrategioista" kun tarkoitetaan taktiikkaa. Siis sitä millä lätkämatsikin voitetaan. Strategia on oppi kuinka käydään koko sotaa. Sen voisi muuntaa formulamaailmaan opiksi, kuinka rakennan voittaja-auton ja voitan mestaruuden.

Katso liite: 40883

Kuva on kesältä 1944. Muistaakseni jostain Repolan / Porajärven seudulta. Rykmentinkanuuna viivytysasemassa ja valmiina ampumaan suorasuuntauksella.