Kirjat

Ote em kirjasarjan 3.osasta sivu 177:

Luovuttuaan Balkanin maiden ja Suomen asevoimien rajoittamista vastustavasta yleislinjastaan Neuvostoliitto katsoi riittäväksi määrätä entisten satelliittien maa-, meri- ja ilmavahvuuksien koskevat maksimiluvut. ...

Suomen kohdalla maavoimissa (ilmatorjunta- ja rajavartiojoukot mukaan lukien) 34 400 miestä, laivastossa 4500 miestä sekä ilmavoimissa 2200 miestä. Viimeksi mainitun aselajin osalta katto tosin sittemmin nostettiin 3000 mieheen. Aseistuksen rajoittaminen sen sijaan oli Neuvostoliiton mielestä Balkanin maiden ja Suomen kohdalta tarpeetonta.

Englantilaiset eivät voineet tähän yhtyä. ... jne ...

Selitys: Pariisissa toukokuussa 1946 tapahtunut varaulkoministerien jatkokousta on tässä selostettu, kun varsinainen ulkoministerikokous keskeytettiin tuloksettomana 16.5. Tekstissä ilmenee tarkemmat luvut lentokoneista ym Suomen sotakalustosta. Rajoituksia sotakalustollemme vaati Englanti ei Neuvostoliitto.

Suomi ei tietenkään ollut edustettuna osanottajana. Me olimme samassa joukossa Saksan kanssa sotineiden maiden kanssa neuvottelun kohteena. Varsinainen rauhansopimus kaikille maille tehtiin vasta vuonna 1947 Pariisissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä vaikuttaa lupaavalta.

9781472836892.jpg



In Cold War Skies examines the air power of the major powers both at a strategic and at a tactical level throughout the 40 years of the Cold War. In this fascinating book, acclaimed historian Michael Napier looks at each decade of the war in turn, examining the deployment of strategic offensive and defensive forces in North America and Northern Russia as well as the situation in Europe. He details the strategic forces and land-based tactical aircraft used by the air forces of the USA, USSR, NATO, Warsaw Pact countries and the European non-aligned nations. He also describes the aircraft types in the context of the units that operated them and the roles in which they were used. The text is supported by a wide range of first-hand accounts of operational flying during the Cold War, as well as numerous high-quality images.
 
Panssari Salama kirjoitti:
En äkkiseltään löytänyt ensimmäistäkään suomenkielistä kirjaa / tutkimusta ruotsalaisista vapaaehtoisista Talvisodassa. Tietääkö kukaan? Myös Ruotsin apuun Talvisodassa yleisesti keskittyvä suomenkielinen kirja kiinnostaisi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vapaaehtoisena taistelleen Suomen ystävän Orvar Nilssonin elämäkerta on tutustumisen arvoinen. Oli mukana talvisodassa. Jatkosodassa mm. Syvärillä ja Ihantalassa.

kirja.jpg
 
Pitkäaikainen lurker aktivoituu...

Luin kesäloman ratoksi kaksi kattavaa teosta iippojen vaiheista 6 päivän sodassa ja Yom Kippurin sodassa. Jotenkin on aina kiinnostanut Israelin David vs. Goljat -asetelma arabimaiden puristuksessa. Jos yhtään aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelen lämpimästi.

1597681056977.png

Ensimmäisenä Steven Pressfieldin "The Lion's Gate", joka koostuu haastatteluihin pohjautuen ensikäden kokemuksista 6 päivän sodan melskeissä, eri aselajeissa aina rivimiehestä sodanjohtoon saakka. Antaa sekä hyvän yleiskuvan sodan vaiheista, että yksittäisten taistelijoiden vaikuttavia kertomuksia.



1597680639953.png

Toisena Abraham Rabinovichin "The Yom Kippur War", päivitetty 2005 edition. Tässä käydään perinpohjaisesti läpi paitsi Yom Kippurin sodan vaiheet, myös ne virheet jotka mahdollistivat arabien yllätyshyökkäyksen iippojen juhlapyhän aattona. Uudistetussa painoksessa aiemmin julkaisematonta tietoa iippojen tiedusteluelimien epäonnistumisista ja mahdollisuudesta kertaluontoiseen ydinaseen käyttöön varoitusmielessä Siinain aavikolla.
 
Rautasorkka kirjoitti:
Pitkäaikainen lurker aktivoituu...

Luin kesäloman ratoksi kaksi kattavaa teosta iippojen vaiheista 6 päivän sodassa ja Yom Kippurin sodassa. Jotenkin on aina kiinnostanut Israelin David vs. Goljat -asetelma arabimaiden puristuksessa. Jos yhtään aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelen lämpimästi.

Katso liite: 42985

Ensimmäisenä Steven Pressfieldin "The Lion's Gate", joka koostuu haastatteluihin pohjautuen ensikäden kokemuksista 6 päivän sodan melskeissä, eri aselajeissa aina rivimiehestä sodanjohtoon saakka. Antaa sekä hyvän yleiskuvan sodan vaiheista, että yksittäisten taistelijoiden vaikuttavia kertomuksia.



Katso liite: 42984

Toisena Abraham Rabinovichin "The Yom Kippur War", päivitetty 2005 edition. Tässä käydään perinpohjaisesti läpi paitsi Yom Kippurin sodan vaiheet, myös ne virheet jotka mahdollistivat arabien yllätyshyökkäyksen iippojen juhlapyhän aattona. Uudistetussa painoksessa aiemmin julkaisematonta tietoa iippojen tiedusteluelimien epäonnistumisista ja mahdollisuudesta kertaluontoiseen ydinaseen käyttöön varoitusmielessä Siinain aavikolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Iippojen sotilashistoria on kyllä huikeaa luettavaa, enpä ole juurikaan törmännyt kirjaan josta en olisi pitänyt (todella!) paljon.

Yksi suosikki voisi olla vaikka Crossing Suez, todella mainio kuvaus Yom Kippurin Suezin rintamasta, antaa todella hyvän kuvan Iippojen ylimielisestä alun asenteesta, mutta myös siitä miten todella nopeasti soputuivat tilanteeseen ja hyökkäys-on-parasta-puolustusta ylittivät Suezin ja niputtivat Egyptin divisionaat motteihin ja Egyptin nopeaan rauhaan. Myös huikeaa tilannekuvaa sodan kitkasta. Jos harrastaa Kindle-kirjoja, niin pari euroa ehdottomasti tälle :)

51YMTpqAbEL.jpg



Muoks, ja tosiaan tuo Rabinovichin kirja löytyy Kindleltä niin ikään, hieno kirja. Pressfieldin kirjaa en olekaan lukenut, laitetaanpa listalle :uzi:
 
Viimeksi muokattu:
soittaja kirjoitti:
Olen lukenut tämän vuoden aikana osa kerrallaan seuraavaa kirjasarjaa.

Tuomo Polvinen: Barbarossasta Teheraniin, 1979.
Tuomo Polvinen: Teheranista Jaltaan, 1980.
Tuomo Polvinen: Jaltalta Pariisin rauhaan, 1982.

Kirjasarjan otsikko on ”Suomi kansainvälisessä politiikassa, vuodet 1941-1947”. Tekijä sai osista 1 ja 2 Johannes Linnankosken kirjallisuuspalkinnon ja Urho Kekkosen palkinnon.

Olen kohta päässyt viimeisen osan loppuun. Oli mielenkiintoista, miten USA ja Iso-Britania suhtautuivat Suomeen. Me olimme sodan aikana heidän vihollisensa Saksan puolella. Esimerkiksi sotakorvauksien suuruudesta ei Valvontakomission Englannin edustajalla ollut huomauttamista! Oli oli ihan vähällä, että myös USA olisi julistanut meille sodan. (Muistakaa tämä, eräät nykyajattelijat.)

Suomen sotakaluston poisriisumisessa Englanti olisi mennyt pidemmälle. Neuvostoliitto katsoi esim. etelärannikon rannikkotykistöstä olevan hyötyä myös itselleen. Mannerheim kävi henkilökohtaisesti asiaa selittämäsä ja venäläisethän ymmärsivät ja antoivat periksi rannikkolinnoitusten tykkien vähentämisen vaatmuksiinsa verrattuna. Minäkin olin varusmiesaikana rannikkotykistössä Isosaaren varuskunnassa 1960-luvulla asiaa todistamassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jotenkin brittien kanssa jutellessa on tullut mieleen, että suurvallan kansalaiset osaavat vaihtaa ystävää ja vihollista kätevästi
 
Suomen paras pataljoonankomentaja.


MANNERHEIM-RISTIN RITARI JOUKO HYNNISEN ELÄMÄKERRAN JULKISTAMISTILAISUUS


hynninen2-206x300.png


Julkistamistilaisuudessa Jalkaväkimuseon Ritarisalissa keskiviikkona 19.8.2020 klo 18 FT Lauri Hietaniemi esittelee kirjoittamaansa kenraalimajuri Jouko Hynnisen, Mannerhein-ristin ritari nro 47, elämäkertaa.
https://jalkavakimuseo.fi/
 
Parin euron divarilöytö. Taattua paatoksellista Joppe Karhusta. Mutta aika paljonkin asiaa kirjan teemasta. Rajavartiolaitos tuntuu olleen viranomaiskoiratoiminnan edelläkävijä 1920-luvulta alkaen. Poliisilla oli tosin koiria käytössään jo ennen Rajaa. Viime sodissa suurin osa sotakoirista oli jyvitetty rajajääkärijoukoille. Koiranohjaajina toimivat pitkän linjan RVL:n ammattikoiramiehet. Koirat olivat tehokkaita mm. vihollisen partisaaneja jäljittäessä.

P1220005.jpg
 
Sain tässä äskettäin luettua kyseisen Pekka Turusen kaukopartiomies ja Marskin ritari Paavo Suorannasta kirjoittaman teoksen. Kertoo siitä mitenkä Suoranta ja jokunen muu ex-kaukopartiomies päätyivät työskentelemään länsivaltojen tiedustelun laskuun kylmän sodan alkuvaiheessa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa.

Laittomia tiedusteluretkiä tehtiin Neuvostoliiton alueelle aina Kaakkois-Suomesta Lappiin asti. Käytiinpä tiedustelemassa jalkapartioin mm. Muurmanskin seutujakin. Toiminnalla oli Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen hiljainen hyväksyntä. Tiedustelijoita autettiin ja avustettiin kaikessa hiljaisuudessa, sillä tietoja kaipasi myös Suomen oma tiedustelu.

turunen.JPG
 
Luin juuri äsken loppuun kirjan

Robert Brandtberg: Tiedustelueversti Hallamaa - Voiton avaimet (2014), 224 s.

Kirjan alussa rautatiekirjuri Reino Hallamaa astui valkoisten riveihin Seinäjoella 31.1.1918. Tulikaste tuli Vilppulassa. Hänen uravalintaansa vaikutti Saksalaisten suorittama radiotiedustelu Tannenbergin ja Masurian järven taisteluissa 1914, jotka päättyivät venäläisten tappioon. Hänen uraansa seurataan tästä eteenpäin.

Talvisodan kokemusten jälkeen Hallamaala ei enää ollut vaikeuksia saada määrärahoja. Hän oli ennen sotaa pyytänyt rahaa tiedustelutoiminnan tehostamiseksi eri poliittisilta ryhmiltä. Hänet oli nimitetty 1938 toimiston U2 päälliköksi. Toimiston tehtävä oli vakoilla Neuvostoliittoa, mutta se ei saanut näkyä virallisissa papereissa.

Paljon ehtii tapahtua ennen kirjan loppua. Oli selvä, että Hallamaa joutui lähtemään maasta ennen rauhan solmimista syksyllä 1944. Uusi työpaikka oli Ruotsissa salaisissa tehtävissä Suomen hyväksi.

Kirjalla on varmaan paikkansa muiden sotilastiedustelusta kertovien kirjojen joukossa.
 
Olen lukemassa kirjaa

Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (2000), 303 sivua.

Siinä minua kiinnostavat erityisesti Latvia ja Liettua, jonka vuoksi sen lainasin. Virosta on muutenkin kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja. Odotukseni palkittiin.

Liettualla on suurvallan menneisyys. Se on ollut joskus yhdessä Puolan kanssa, jopa senaikaista Venäjää ja Preussia mahtavampi valtio. Esimerkiksi nykyinen Valko-Venäjä oli sen osa. Puola-Liettuan valtioliitosta tuli Euroopan pinta-alaltaan suurikokoisin valtio. Puolan kielestä tuli Liettuan virallinen kieli. Puolan jaoissa vuosina 1771, 1793 ja 1795 Puola-Liettua hajoitettiin ja koko senaikainen Liettua siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Ruotsi valtasi Riikan vuonna 1621. Kuuluessaan Ruotsille oli Riika koko Ruotsin suurin kaupunki. Ruotsi menetti Liivinmaan ja Vironmaan Venäjälle Uudenkaupungin rauhasssa vuonna 1721. Puolan jaoissa Venäjä sai lisää alueita Baltiasta, mm. 1795 Kuurinmaan.

Vasta 1. maailmasodan lopussa noin 1918-1920 nämä kolme valtioita itsenäistyivät ensimmäistä kertaa nykyisessä muodossaan. Sitä ennen niistä vain Liettua oli kokenut olemisen itsenäisenä valtiona!
 
Viimeksi muokattu:
Tämän syksyn lukulistalla on tämä puna-armeijan jalkaväkisotilaan muistelmateos. Kirjoittaja julkaisi venäjänkielisen alkuperäisteoksen vuonna 1991, joten kommunistipropagandaa tästä tuskin kovin suurissa määrin löytynee. Käännettiin englanniksi 2004. Muistelija taisteli Stalingradissa, Kurskissa, sekä Dneprillä jossa tämä haavoittui pahoin. Odotan mielenkiintoista lukukokemusta.

kirja.jpg
 
soittaja kirjoitti:
Olen lukemassa kirjaa

Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (2000), 303 sivua.

Siinä minua kiinnostavat erityisesti Latvia ja Liettua, jonka vuoksi sen lainasin. Virosta on muutenkin kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja. Odotukseni palkittiin.

Liettualla on suurvallan menneisyys. Se on ollut joskus yhdessä Puolan kanssa, jopa senaikaista Venäjää ja Preussia mahtavampi valtio. Esimerkiksi nykyinen Valko-Venäjä oli sen osa. Puola-Liettuan valtioliitosta tuli Euroopan pinta-alaltaan suurikokoisin valtio. Puolan kielestä tuli Liettuan virallinen kieli. Puolan jaoissa vuosina 1771, 1793 ja 1795 Puola-Liettua hajoitettiin ja koko senaikainen Liettua siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Ruotsi valtasi Riikan vuonna 1621. Kuuluessaan Ruotsille oli Riika koko Ruotsin suurin kaupunki. Ruotsi menetti Liivinmaan ja Vironmaan Venäjälle Uudenkaupungin rauhasssa vuonna 1721. Puolan jaoissa Venäjä sai lisää alueita Baltiasta, mm. 1795 Kuurinmaan.

Vasta 1. maailmasodan lopussa noin 1918-1920 nämä kolme valtioita itsenäistyivät ensimmäistä kertaa nykyisessä muodossaan. Sitä ennen niistä vain Liettua oli kokenut olemisen itsenäisenä valtiona!
Klikkaa laajentaaksesi...

Kannattaa ehdottomasti käydä ainakin Vilnan vanhassakaupungissa. Ja tosiaan, historiansa takia Liettualaiset vihaavat Venäjää.
 
Umkhonto kirjoitti:
Kannattaa ehdottomasti käydä ainakin Vilnan vanhassakaupungissa. Ja tosiaan, historiansa takia Liettualaiset vihaavat Venäjää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lisään siihen, että myös Puola ja Liettua olivat vihollisia keskenään. Syynä oli mm. Vilnan kaappaaminen osaksi uutta itsenäistä Puolaa. Liettualaiset julistauvat itsenäiseksi tultuaan 1920-luvun alussa Vilnan olevan edelleen heidän pääkaupunkinsa. Se oli vain tilapäisesti puolalaisten miehittämä.

Asia muuttui noin vuonna 1945-1948, kun Latviasta tuli neuvostotasavalta. Venäläiset antoivat Vilnan kaupungin takaisiin Liettualle! Kannatti olla sinnikäs eikä alistua heti!
 
Viimeksi muokattu:
1. lainaus:" Kaupunkiin vielä jääneet saksalaiset joukot vetäytyivät Vilnasta 31. joulukuuta 1918."

2. lainaus: "Puolan–Neuvosto-Venäjän sodan jatkuttua puolalaisten 16. huhtikuuta 1919 alkaneessa hyökkäyksessä Vilnaan kaupunki siirtyi puolalaisten joukkojen valtaan 19. huhtikuuta – 21. huhtikuuta 1919 kestäneiden Vilnan katutaisteluiden jälkeen.

3. lainaus: "Vilna liitettiin Puolan tasavaltaan 24. maaliskuuta 1922. Länsivallat hyväksyivät Vilnan Puolalle kuulumisen maaliskuussa 1923. Liettuan tasavallan hallitus kieltäytyi hyväksymästä päätöstä."

4. lainaus: " Neuvostoliitto valtasi Vilnan Puolalta 19. syyskuuta 1939 ryhdyttyään 17. syyskuuta alkaen Saksan kanssa jakamaan Puolan tasavaltaa."

5. lainaus: "Saksan aloitettua sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan joutui Vilna saksalaisten miehittämäksi jo sodan kolmantena päivänä 24. kesäkuuta 1941."

6. lainaus: "Neuvostoliitto otti Vilnan haltuunsa saksalaisilta 13. heinäkuuta 1944 ja se julistettiin neuvostotasavallan pääkaupungiksi."

7. lainaus: "Maaliskuussa 1990 uudistusliike julisti Liettuan itsenäiseksi. - - Lopullinen irrottautuminen Neuvostoliitosta tapahtui Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen aikana elokuussa 1991. "

Liettua on kokenut monenlaista. Vilna on siirtynyt valtiolta toiselle historiansa aikana. Lainaukset on otettu Wikipediasta.
 
tulikomento kirjoitti:
Tämä vaikuttaa lupaavalta.

Katso liite: 42925



In Cold War Skies examines the air power of the major powers both at a strategic and at a tactical level throughout the 40 years of the Cold War. In this fascinating book, acclaimed historian Michael Napier looks at each decade of the war in turn, examining the deployment of strategic offensive and defensive forces in North America and Northern Russia as well as the situation in Europe. He details the strategic forces and land-based tactical aircraft used by the air forces of the USA, USSR, NATO, Warsaw Pact countries and the European non-aligned nations. He also describes the aircraft types in the context of the units that operated them and the roles in which they were used. The text is supported by a wide range of first-hand accounts of operational flying during the Cold War, as well as numerous high-quality images.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuli tänään postissa. Ensimmäisen vilkaisun perusteella täyttä asiaa kannesta kanteen. NATO:n ja Varsovan liiton maiden ilma-aseet esitellään 1940-luvun lopulta 80-luvun loppuun melkoisella tarkkuudella. Makrotason historiaa elävöittää yksittäisten lentäjien muistelupätkät tiedustelu- ja tunnistuslennoilta. Myös Euroopan puolueettomien maiden ilmavoimat käsitellään. Myös Suomi mainittu, joten torilla tavataan. :uzi:
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top