Kirjat

Itse jatkan tyytyväisenä Mikko Porvalin :

Kansi.jpg


Huimapäinen kaukopartio syvällä vihollisen selustassa.

Jatkosodan alkaessa Suomi valmistautui valtaamaan takaisin Karjalan Kannaksen. Hyökkäystä valmisteltiin lähettämällä kaukopartioita vihollisen selustaan tiedustelemaan joukkojen ryhmitystä sekä häiritsemään liikenneyhteyksiä. Ensimmäinen näistä partioista oli partio Tolvanen. Tehtävään määrättiin kahdeksan Kannaksella kasvanutta nuorta miestä, jotka palasivat metsiä pitkin kotiseudulleen – tällä kertaa aseistettuina. Hyökkäyksen edellä kertoo heidän tarinansa.

Kirja perustuu partiomiesten kertomuksiin ja laajaan arkistotutkimukseen. Teos kuvaa suomalaisen erikoisjoukkosodankäynnin syntyhetkiä ja kaukopartioiden äärimmäisiä olosuhteita.

Retken jälkeen partio Tolvasen miehet haastateltiin radioon. Ohjelman tarkoituksena oli nostattaa kansan uskoa hyökkäykseen, mutta Päämaja kielsi nauhan esittämisen. Haastattelu on nyt kuunneltavissa kirjaan sisältyvän linkin kautta.

OTM Mikko Porvali (1980) on aiemmin kirjoittanut teokset Vakoojakoulu, Kaatunut Normandiassa, Operaatio Hokki (Tieto-Finlandia-ehdokas 2011), Salainen tiedustelija ja Rautasormus. Porvalia on kiitetty sekä ansiokkaasta aineistonhallinnasta että erittäin vetävästä kertojanotteesta.

Operaatio Hokista kirjoitettua:

"Tartuttavasti kirjoitettu, lähteitä taitavasti käyttävä teos (...) tempaisee lukijan suoraan Itä-Karjalan soille." Tieto-Finlandia-raadin perusteluista

"Oman aihealueensa ehdotonta kärkeä." Keskisuomalainen
 
Leaderdog kirjoitti:
Itse jatkan tyytyväisenä Mikko Porvalin :

Kansi.jpg


Huimapäinen kaukopartio syvällä vihollisen selustassa.

Jatkosodan alkaessa Suomi valmistautui valtaamaan takaisin Karjalan Kannaksen. Hyökkäystä valmisteltiin lähettämällä kaukopartioita vihollisen selustaan tiedustelemaan joukkojen ryhmitystä sekä häiritsemään liikenneyhteyksiä. Ensimmäinen näistä partioista oli partio Tolvanen. Tehtävään määrättiin kahdeksan Kannaksella kasvanutta nuorta miestä, jotka palasivat metsiä pitkin kotiseudulleen – tällä kertaa aseistettuina. Hyökkäyksen edellä kertoo heidän tarinansa.

Kirja perustuu partiomiesten kertomuksiin ja laajaan arkistotutkimukseen. Teos kuvaa suomalaisen erikoisjoukkosodankäynnin syntyhetkiä ja kaukopartioiden äärimmäisiä olosuhteita.

Retken jälkeen partio Tolvasen miehet haastateltiin radioon. Ohjelman tarkoituksena oli nostattaa kansan uskoa hyökkäykseen, mutta Päämaja kielsi nauhan esittämisen. Haastattelu on nyt kuunneltavissa kirjaan sisältyvän linkin kautta.

OTM Mikko Porvali (1980) on aiemmin kirjoittanut teokset Vakoojakoulu, Kaatunut Normandiassa, Operaatio Hokki (Tieto-Finlandia-ehdokas 2011), Salainen tiedustelija ja Rautasormus. Porvalia on kiitetty sekä ansiokkaasta aineistonhallinnasta että erittäin vetävästä kertojanotteesta.

Operaatio Hokista kirjoitettua:

"Tartuttavasti kirjoitettu, lähteitä taitavasti käyttävä teos (...) tempaisee lukijan suoraan Itä-Karjalan soille." Tieto-Finlandia-raadin perusteluista

"Oman aihealueensa ehdotonta kärkeä." Keskisuomalainen
Klikkaa laajentaaksesi...

Todella hyvä kaukopartiokirja. Ja perustuu vankkaan lähdeaineistoon. Myös se radiohaastattelu on ilman muuta kuuntelemisen arvoinen.
 
Hilan lukko kirjoitti:
Leppoisaa kerrontaa "tehostetusta" liikennelaskennasta. Pojat puhelee kuin kesälomareissusta.:D
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuusi autoa ammuttiin tien sivuun, jos oikein laskin, mukaanlukien kuorma-auto jonka lava täynnä sotilaita. Panssariauton jättivät rauhaan. Aikamoisia.

Muoks kysyypä haastattelija myöhemmin Porvalilta, kuinka monta "ryssää reissulla kaadettiin." Pohti ja arvioi lopulta, että "tarpeeksi".
 
Viimeksi muokattu:
tulikomento kirjoitti:
Kellään kokemuksia tästä teoksesta ? Käsittelee länsirintaman panssarisotaa 1944-1945.

Katso liite: 43830
Klikkaa laajentaaksesi...
Kun olin joskus miettinyt, miten saksalaisten kevyet panssariajoneuvot pärjäsivät länsirintamalla, missä liittoutuneiden panssareita ja rynnäkkökoneita riitti vähintäänkin vaivaksi asti, niin tämä kirja antoi siihen vastauksen: Kun oli jatkuvasti skarppina ja tähystäjällä pää pyöri kuin pöllöpojalla, niin jotenkin saattoi pärjätä. Kirjoittaja piti myös puolitelavaunua pyörävetoista tiedusteluajoneuvoa elinkelpoisempana, koska sillä pystyi paremmin luikahtamaan pois tieltä, jos mutkan takaa alkoi työntyä Shermanin kärsä. Kirja oli muistaakseni kirjoitettu vasta Saksojen yhdistymisen jälkeen, mikä ei tietenkään ole parantanut muistikuvien tuoreutta, mutta kyllähän kirjasta käsityksen panssaritiedustelijan työnkuvasta (mikä olikin laajempi kuin luulin) saa. Suosittelen luettavaksi.
 
Ote 2014-esipuheesta:
Marraskuun viimeisenä päivänä 2014 talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi seitsemänkymmentäviisi vuotta. Olen iloinen siitä, että Kus- tannusosakeyhtiö Tammi on halunnut muistaa tapahtumaa julkaise- malla vielä uuden painoksen pitkään loppuunmyytynä olleesta klas- sikosta, joka näin kokee kolmannen tulemisensa. Tälläkin kerralla se tapahtuu tilanteessa, jossa keskustelu käy lähes kaiken muun alleen peittävänä, suorastaan raivoisana. Näitä rivejä kirjoitettaessa viittauk- set talvisotaan ovat vielä satunnaisia, mutta jo nyt Venäjää vastaan hyö- kätään ankarasti – toistaiseksi lähinnä Ukrainan tapahtumien varjolla.

Herakleitos, yksi antiikin suurista filosofeista, todisti aikanaan, ettei samaan virtaan voi astua kahdesti. Häneen ja moneen myöhempään ja vähäisempään profeettaan on vedottu aina silloin, kun on haluttu to- distella, ettei historia voi toistua. Ehkä se ei kirjaimellisesti niin teekään, mutta pakko on myöntää, että viimeisen puolen vuoden aikana Suomen politiikassa ja käydyssä turvallisuuspolitiikkaa koskeneessa keskustelus- sa on ollut havaittavissa hämmästyttävää samankaltaisuutta talvisotaa edeltäneiden vuosien kanssa.

Viime viikkojen Ukraina-kriisin myötä tuo samankaltaisuus on vain korostunut. Suomen ulkopoliittinen johto ja media ovat toistuvasti jul- kisesti kiistäneet Venäjän olevan mikään suurvalta. Sitä on luonneh- dittu – samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – lähinnä valtakunnak- si, joka seisoo savijaloilla. Venäjän presidentti on leimattu enemmän tai vähemmän peitellysti mielenvikaiseksi. Virallinen Suomi on otta- nut Moskovaan etäisyyttä vetoamalla siihen, ettei Suomella ole enää omaa idänpolitiikkaa, koska sekin on EU:lle alisteinen. Venäjän Suo- melle muodostamaa sotilaallista uhkaa on tuotu näyttävästi esille eri foorumeilla. Samalla Suomen turvallisuuspoliittisen johdon aktiviteetti on kohdistunut näkyvästi ja näyttävästi sotilaallisten liittolaisten etsin- tään. Tuoreimpiin ilmiöihin kuuluvat lehdissä julkaistut enimmältään samojen henkilöiden avoimesti venäläisvastaiset, jopa vanhan »ryssä- vihan» tuntoja tavoittelevat kannanotot, joiden ajatuskulku ja kieliku- vat myötäilevät huomiota herättävällä tavalla suomalaisen oikeistora- dikalismin ja sen keulakuvan IKL:n äänenpainoja 1930-luvun lopulla.

Hämmästyttävän paljon on nykyajassa siis havaittavissa samankal- taista kehitystä kuin Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa talvisodan edellä.
Klikkaa laajentaaksesi...

:rolleyes::oops:
 
tulikomento kirjoitti:
YYA-mies. En ole lukenut ja enpä hämmästyisi mikäli Suomi käyttäisi talvisodasta termiä "Erkon sota." Kekkosen aikakauden jäärä ja "Venäjän legitiimien turvallisuusintressien" ymmärtäjä.
Klikkaa laajentaaksesi...
No niinpä. Liipaisin nyt kuitenkin mukaan, kun kovakantinen kirja irtosi vitosella samaan tilaukseen, jossa Porvalin Operaatio Hokki niin ikään vitosella, ja tuo yllä kehuttu Hyökkäyksen edellä "peräti" seitsemän euroa.

Eipähän lopu lukeminen kesken :camo:
 
Viimeksi muokattu:
^Ehkä jotain tuommoista kaipaa, tuo Remeksen kirja vaan ei nyt natsannut. En moiti, en kehu vaan varmasti jotkut tykkää.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top