Uusin Suomalaisen sotataidon klassikot -teos on ilmestynyt
Järjestyksessään yhdeksäs Suomalaisen sotataidon klassikot -teos on julkaistu. Tämänkertainen klassikko on majuri (myöh. kenraaliluutnantti) Ville-Poju Somerkarin vuonna 1948 laatima Sotakorkeakoulun diplomityö "Suomen puolustuskysymys ja puolustusmahdollisuudet Fennoskandian kalotin joutuessa sotanäyttämöksi Suomen ollessa ei-sotaakäyvä".
Somerkarin aiemmin julkaisematon
tutkimus käsittelee arktisen alueen sotilaallista turvallisuutta Suomen näkökulmasta. Teoksen toimittanut sotahistorian apulaisprofessori
Mikko Karjalainen toteaa, että kerran vuodessa julkaistavaksi klassikkoteokseksi pyritään valitsemaan julkaisematon, aiemmin vähän tunnettu tutkimus, joka on säilyttänyt ajankohtaisuuteensa. Somerkarin tutkimus täyttää nämä kriteerit.
– Tutkimuksen syntyaikana toinen maailmansota oli juuri päättynyt ja kylmä sota aluillaan. Tutkimus on kestänyt hyvin aikaa, sillä monet Somerkarin ajatukset ovat pohtimisen arvoisia myös tänä päivänä. Arktisen alueen merkitys on noussut yhä voimakkaammin kansainvälisen arvioinnin keskiöön, Karjalainen toteaa.
Neljä asiantuntija-artikkelia
Somerkarin tutkimuksen yhteyteen on laadittu neljä alkuperäistekstiä selittävää ja syventävää kylkiartikkelia.
Sotataidon laitoksen johtaja, eversti
Petteri Kajanmaa lähestyy artikkelissaan Somerkarin tutkimusta Suomen nykyisen sotilasstrategisen tilanteen kautta. Kajanmaa painottaa arktisen alueen geostrategisen aseman paluuta nykypäivän turvallisuuspolitiikkaan, mikä näkyy suurvaltojen, kuten Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina, strategisen kilpailun kasvuna. Tähän ovat syynä uusien merireittien avautumisen mahdollisuus sekä alueen luonnonvarat. Tilanteen tekee herkäksi kansainvälisen, sotilaallisiin asioihin keskittyvän arktisen yhteistyöfoorumin puute.
– Suomi on arktinen maa, jonka sotamateriaali ja sotilaskoulutus vastaavat pohjoisen olosuhteisiin. Haasteenamme ovat maamme koko ja sijainti kahden sotilasstrategisesti kiinnostavan alueen, Arktiksen ja Itämeren välissä, Kajanmaa muistuttaa.
Sotahistorian professori
Petteri Jouko sitoo artikkelissaan Somerkarin tutkimuksen Pohjois-Suomen puolustussuunnitelmiin 1940–1950-luvun taitteessa. Joukon mukaan Suomen muuttunut poliittinen asema otettiin huomioon ensimmäisissä sodan jälkeisissä suunnitelmissa 1950-luvulla. Puolustussuunnittelu eteni kohtuullisen nopeasti, mutta suunnitelmien toimeenpano olisi todennäköisesti osoittautunut vaikeaksi, koska pohjoisimmassa Suomessa ei ollut rauhan ajan joukko-osastoja ja liikekannallepanojärjestelmä oli rakennettava uudelleen.
Muissa kylkiartikkeleissa kapteeni
Toni Mononen vertaa Somerkarin arvioita Suomen strategisen aseman kehittymistä nykyaikaan, ja Mikko Karjalainen maalaa henkilökuvan Ville-Poju Somerkarista sotilaana rauhan ja sodan töissä.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
