Kirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Välskärit alkuperäisellä kuvituksella ehdottomasti
Topeliuksen Välskärin kertomuksia? Ahon suomennos ja Edelfeltin kuvitus?

Voin myöntää, että olen lukenut vain jonkin yhden niteen tiivistelmän. Löytyy kyllä hyllystä WSOY:n 20-luvun kolmen niteen painos, joka on juurikin Juhani Ahon suomentama ja siinä Edelfeltin kuvitus, mutta onkohan tuokaan täysin lyhentmätön teos?
 
Topeliuksen Välskärin kertomuksia? Ahon suomennos ja Edelfeltin kuvitus?

Voin myöntää, että olen lukenut vain jonkin yhden niteen tiivistelmän. Löytyy kyllä hyllystä WSOY:n 20-luvun kolmen niteen painos, joka on juurikin Juhani Ahon suomentama ja siinä Edelfeltin kuvitus, mutta onkohan tuokaan täysin lyhentmätön teos?
Kyllä.Wikipedia tiesi kertoa että Ahon suomennos ei ollut ensimmäinen,mutta se on se tunnetuin ja Edelfeltin kuvituksella.En tiedä onko tämäkään lyhentämätön mutta on siinä kolme yli 800 sivuista kirjaa.Minulla on kaksi eri versiota.Kannattaa lukea jos kiinnostaa Suomen historia Ruotsin suurvalta aikana,mukana on hyvinkin tarkkoja kuvauksia aikakauden tapahtumista fiktiivisen kerronnan seassa.
 
Sotakirjailija Esa Anttalasta eli kaukopartiomies Urpo Lempiäisestä pitkä artikkeli Hesarissa. Maksumuurin takana, tosin.

Artikkelista:
Lukeminen oli pariskunnalle rakas yhteinen harrastus. Anttalaa kiinnostivat erityisesti elämäkerrat. ”Meillä oli aika paljon kirjoja kotona. Joskus niitä yritettiin laskea. Silloin päästiin 5 000 niteeseen”, muistelee Olli-Pekka Arhosuo.
No niin, itsellä jos pari-kolmesataa nidettä. Eikun lisää!

Anttalan Hopeaa rajan takaa oli tosiaan ihan ekoja sotakirjoja mitä muistan lukeneeni. Olin varma, että löytyy hyllystä, mutta ei. Lienee päätynyt sisarusten hyllyyn. Toivottavasti pitäneet huolta.

Liipaisin Antikvaarista samantien tuon lisäksi Päämajan kaukopartion sekä Yli rautaesiripun. Ensimmäinen sekä viimeiseksi jäänyt teos. Jälkimmäisestähän nousi melkoinen kohu, kuten Hesarikin kirjoittaa.
 
^Siis muusikko on innostunut tekemään kirjoja henkensä pitimiksi (y).
Yllätyitkö hänen kirjallisuusurastaan?


Muut kirjat​

 
Omat tärkeimmät kirjat?Välskärit alkuperäisellä kuvituksella ehdottomasti,Regine Pernoudin Ristiretket,Peter Englundin Suuren sodan vuodet,Emmanuel Le Roy Ladurien Montaillou,Hammond Innesin Coquistadorit,Suomen historia kirjasarja Weilin Göös,Dumasin Kolme muskettisoturia.Nämä löytyy kirjahyllystä ja paljon muutakin,lukeminen ollut vaan paljon vähempää viime vuosina.
Regine Pernoudin Ristiretket - Hieno kirja. Tämän avulla onnistuin ujuttamaan itseni lopulta yliopistoon.
Peter Englundin Suuren sodan vuodet - Parhautta! Tuohon vielä Voittamaton ja yksi kaikkien aikojen kovimpia komboja on kasassa. Tosin näin itsekin historian tutkielmia kirjoittaneena lohdullista on, että Englund ei saanut sitä trilogiaansa kasaan (nähtävästi).
Emmanuel Le Roy Ladurien Montaillou - Klassikko! Yksikään vakavasti otettava historioitsija ei voi jättää tätä lukematta! Käytännössä loi mikrohistorian koulukunnan, jota Heikki Ylikangas ja Antero Heikkinen toivat Suomeen. En muuten ole koskaan lukenut kokonaan.
Hammond Innesin Coquistadorit - Tumppu- ja kaikissa muissakin testeissä 10/10! Kun annetaan kokeneelle ja taitavalle senttarille hyvä taustamateriaali, tulos on erinomaisen vetävä ja todenmukainen. Näitä soisi näkevänsä enemmänkin.
Dumasin Kolme muskettisoturia - Tuohon lisäksi Monte Criston Kreivi ja onpa mainio paketti. Historiallisen romaanien arvoa ei koskaan pidä aliarvioida. Sama pätee tuohon ensinnä mainittuun Välskärin kertomuksiin.
 
Regine Pernoudin Ristiretket - Hieno kirja. Tämän avulla onnistuin ujuttamaan itseni lopulta yliopistoon.
Peter Englundin Suuren sodan vuodet - Parhautta! Tuohon vielä Voittamaton ja yksi kaikkien aikojen kovimpia komboja on kasassa. Tosin näin itsekin historian tutkielmia kirjoittaneena lohdullista on, että Englund ei saanut sitä trilogiaansa kasaan (nähtävästi).
Emmanuel Le Roy Ladurien Montaillou - Klassikko! Yksikään vakavasti otettava historioitsija ei voi jättää tätä lukematta! Käytännössä loi mikrohistorian koulukunnan, jota Heikki Ylikangas ja Antero Heikkinen toivat Suomeen. En muuten ole koskaan lukenut kokonaan.
Hammond Innesin Coquistadorit - Tumppu- ja kaikissa muissakin testeissä 10/10! Kun annetaan kokeneelle ja taitavalle senttarille hyvä taustamateriaali, tulos on erinomaisen vetävä ja todenmukainen. Näitä soisi näkevänsä enemmänkin.
Dumasin Kolme muskettisoturia - Tuohon lisäksi Monte Criston Kreivi ja onpa mainio paketti. Historiallisen romaanien arvoa ei koskaan pidä aliarvioida. Sama pätee tuohon ensinnä mainittuun Välskärin kertomuksiin.
Z. Topelius - Välskärin kertomukset (huom: se lapsille suunnattu kuvaraamattu)
Leon Uris - Exodus
Mika Waltari - Sinuhe egyptiläinen
Leon Uris - QB VII
Primo Levi - If This is a Man
Guy Sajer - Unohdettu sotilas
Väinö Linna - Tuntematon sotilas
Edmund Collier - Buffalo Bill (suomeksi)
Ernest Thompson Seton - Two Little Savages (Kaksi partiopoikaa)
Leon Uris - Taisteluhuuto

kaikki ennen 12 ikävuotta, olin siis kaksikielisestä himasta... noista se taistelutahto nousi, jos muistan edes puolet :solthum:

Asiaa muistella noita vanhoja juttuja pääsiäisenä, kirjallisuus rakastaa listoja... ja lukijat myös!
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Regine Pernoudin Ristiretket - Hieno kirja. Tämän avulla onnistuin ujuttamaan itseni lopulta yliopistoon.
Peter Englundin Suuren sodan vuodet - Parhautta! Tuohon vielä Voittamaton ja yksi kaikkien aikojen kovimpia komboja on kasassa. Tosin näin itsekin historian tutkielmia kirjoittaneena lohdullista on, että Englund ei saanut sitä trilogiaansa kasaan (nähtävästi).
Emmanuel Le Roy Ladurien Montaillou - Klassikko! Yksikään vakavasti otettava historioitsija ei voi jättää tätä lukematta! Käytännössä loi mikrohistorian koulukunnan, jota Heikki Ylikangas ja Antero Heikkinen toivat Suomeen. En muuten ole koskaan lukenut kokonaan.
Hammond Innesin Coquistadorit - Tumppu- ja kaikissa muissakin testeissä 10/10! Kun annetaan kokeneelle ja taitavalle senttarille hyvä taustamateriaali, tulos on erinomaisen vetävä ja todenmukainen. Näitä soisi näkevänsä enemmänkin.
Dumasin Kolme muskettisoturia - Tuohon lisäksi Monte Criston Kreivi ja onpa mainio paketti. Historiallisen romaanien arvoa ei koskaan pidä aliarvioida. Sama pätee tuohon ensinnä mainittuun Välskärin kertomuksiin.
On kyllä ihme juttu, että kuka tahansa voi astella ja kysellä mitkä ovat 10 lempikirjaasi, tai kymmenen lempielokuvaasi, mutta kukaan ei ole ikinä tullut kysymään meikäläiseltä mitkä ovat 10 lempimaalaustani? Näytän vissiin niin espoolaiselta, ettei minulla muka olisi mitään sanottavaa?
Noh, ehkä olisikin... Paul Gauguin.

Tahiti:n
aikakausi... ja loput 9 olisivat Yves Klein:

un serie de monochrome en bleu, #249:

.
dscn0228[1]


Taitelija, joka päätti maalata loppuelämänsä käyttäen ainoastaan sinistä väriä.


Mä en keksi tätä omasta päästäni! Ja oli 4. danin musta vyö judossa, osss!!!

 
Viimeksi muokattu:
Z. Topelius - Välskärin kertomukset (huom: se lapsille suunnattu kuvaraamattu)
Leon Uris - Exodus
Mika Waltari - Sinuhe egyptiläinen
Leon Uris - QB VII
Primo Levi - If This is a Man
Guy Sajer - Unohdettu sotilas
Väinö Linna - Tuntematon sotilas
Edmund Collier - Buffalo Bill (suomeksi)
Ernest Thompson Seton - Two Little Savages (Kaksi partiopoikaa)
Leon Uris - Taisteluhuuto

kaikki ennen 12 ikävuotta, olin siis kaksikielisestä himasta... noista se taistelutahto nousi, jos muistan edes puolet :solthum:

Asiaa muistella noita vanhoja juttuja pääsiäisenä, kirjallisuus rakastaa listoja... ja lukijat myös!
Z. Topelius - Välskärin kertomukset - Kaikki Välskärin kertomusten versiot ovat parhautta. Äijä kertoi automatkoilla, kun olin alle kouluikäinen ja ekakerran luin lyhennetyn version joskus 1.-2.-luokilla. Silkkaa timangia.
Leon Uris - Exodus - Luin viimeksi joskus yläluokilla. Ekakerran alaluokille. Hieno historiallinen romaani, mutta kannattaa muistaa, että romaani.
Mika Waltari - Sinuhe egyptiläinen - Ehkä Maailman historian hienoin eepos. Tämä jokaisen pitäisi lukea, että ymmärtäisi jotain ihmisyydestä: "Iloitse nuorukainen nuoruudessasi, sillä vanhuudella on tuhkaa suussa, eikä säilytetty ruumis, naura hautansa pimeydessä."
Leon Uris - QB VII - En ole lukenut.
Primo Levi - If This is a Man - Luin yläluokilla suomeksi nimellä Tällainenko on ihminen Levi on klassikko keskitysleirikirjailijana. Tästä on liian kauan, että voisin antaa yksilöityä arviota.
Guy Sajer - Unohdettu sotilas - Oli parhautta yläasteella. Elsass-Lothringenin alueen jalkahiki-intiaani Panzergrenadier Division Großdeutschlandissa. Sääli, ettei ilmeisesti ole totta, vaikka vetävää toimintaa onkin.
Väinö Linna - Tuntematon sotilas - Nimenomaan Tuntematon sotilas, ei Sotaromaani. Loistava.
Edmund Collier - Buffalo Bill (suomeksi) - Ei soita kelloja.
Ernest Thompson Seton - Two Little Savages (Kaksi partiopoikaa) - Mikä tahansa Seton, mutta etenkin tämä, on jokaiselle luonnossa liikkujalle pakollista luettavaa. AINA!
Leon Uris - Taisteluhuuto - "Ylätasku romahtaa!" Hieno romaani Yhdysvaltain 6. Merijalkaväenrykmentin koettelemuksista Tyynenmeren sotanäyttämöllä Guadalcanalilta Tarawan kautta Saipanille. Kirjoittamisaika näkyy, kuitenkaan teoksessa ei rakenneta mitään ihannekuvia, vaan se on aika raadollinen. Tietysti kirjoittamisaika hieman rajoittaa ilmaisua, mutta kuitenkin teos on yllättävänkin moderni hengeltään.

Hieno sarja kirjoja!
 
Mika Waltari - Sinuhe egyptiläinen "Iloitse nuorukainen nuoruudessasi, sillä vanhuudella on tuhkaa suussa, eikä säilytetty ruumis, naura hautansa pimeydessä." kirjoitti Sinuhe, lääkäri, joka eli yksin kaikki elämänsä päivät.
"Nämä kirjat kirjoitti Sinuhe, lääkäri, joka eli yksin kaikki elämänsä päivät." Piste.

Kirjan viimeinen lause.

Lisäksi kirjassa on sydäntä särkevä luku, Minea, joka raastaa jokaista vanhentuvaa nuorta miestä, joka on joskus tehnyt väärän valinnan rakkaudessa.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
"Nämä kirjat kirjoitti Sinuhe, lääkäri, joka eli yksin kaikki elämänsä päivät." Piste.

Kirjan viimeinen lause.

Lisäksi kirjassa on sydäntä särkevä luku, Minea, joka raastaa jokaista vanhentuvaa nuorta miestä, joka on joskus tehnyt väärän valinnan rakkaudessa.
"Pysähdy vesikello aikaa mittaamasta, sillä nyt minun on hyvä olla."

Se, että Waltari ei saanut Sinuhesta nobelia on huutava vääryys, joka on vielä suurempi kuin se, ettei Waltari saanut nobelia Turms kuolemattomasta.

Oikeita ja vääriä valintoja, oikeista ja vääristä syistä. Se on Waltarin historiallisten romaanien hienous. Mukaan lukien Karvajalka-trilogian (Mikaelin piti jatkaa vielä kolmanteen romaaniin), Johannes Angeloksen tarinan tai Valtakunnan salaisuus ja Ihmiskunnan viholliset.

Edit.
Jos Netflix, HBO tai Disney+ lakkaisivat näkymästä, se olisi harmistuksen paikka. Mutta jos kirjahyllystä vietäisiin Waltarin ja Terry Pratchettin teokset, se olisi katastrofi.
 
"Pysähdy vesikello aikaa mittaamasta, sillä nyt minun on hyvä olla."

Se, että Waltari ei saanut Sinuhesta nobelia on huutava vääryys, joka on vielä suurempi kuin se, ettei Waltari saanut nobelia Turms kuolemattomasta.

Oikeita ja vääriä valintoja, oikeista ja vääristä syistä. Se on Waltarin historiallisten romaanien hienous. Mukaan lukien Karvajalka-trilogian (Mikaelin piti jatkaa vielä kolmanteen romaaniin), Johannes Angeloksen tarinan tai Valtakunnan salaisuus ja Ihmiskunnan viholliset.

Edit.
Jos Netflix, HBO tai Disney+ lakkaisivat näkymästä, se olisi harmistuksen paikka. Mutta jos kirjahyllystä vietäisiin Waltarin ja Terry Pratchettin teokset, se olisi katastrofi.
"Nuori Johannes" oli kyllä 12-vuotiaalle Fremenille aika savotta... en siitä kovin paljon saanut irti, paitsi että piti päästä loppuun. En lukisi uudestaan missään olosuhteissa, Sinuhen olen lukenut varmaan tusinan kertaa. Yksinäisen miehen junan voisin heittää tähän lisäksi, ja jos vauhtiin päästään, niin jäipä Olavi Paavolainen kokonaan pois meitsin listasta!

Lähtö ja loitsu (äärimmäinen matkakertomus 1938 Neuvostoliiton kautta Kreikkaan, Ateenaan Pantheonille),
Kolmannen valtakunnan vieraana, kirjoistus Trävemunden Nordische Schiftstellerhausista, ja vierailusta NSDAP:n puoluejuhliin 1937 Nurembergiin, sekä tietysti
Synkkä yksinpuhelu. 1946.

Siitäpä porua syntyi!
 
  • Tykkää
Reactions: EK
"Nuori Johannes" oli kyllä 12-vuotiaalle Fremenille aika savotta... en siitä kovin paljon saanut irti, paitsi että piti päästä loppuun. En lukisi uudestaan missään olosuhteissa, Sinuhen olen lukenut varmaan tusinan kertaa. Yksinäisen miehen junan voisin heittää tähän lisäksi, ja jos vauhtiin päästää, multa jäi Olavi Paavolainen kokonaan pois mun listasta.
Lähtö ja loitsu (äärimmäinen matkakertomus 1938 Neuvostoliiton kautta Kreikkaan, Ateenaan Pantheonille),
Kolmannen valtakunnan vieraana, kirjoistus Trävemunden Nordische Schiftstellerhausista, ja vierailusta NSDAP:n puoluejuhliin 1937 Nurembergiin, sekä tietysti
Synkkä yksinpuhelu. Siitäpä porua syntyi!
Kannattaa vanhemmalla iällä testata tuota Johannes Angelosta, jos Waltari muuten vain tippuu...
Vaellus läpi ruttoisen Euroopan ja uskonnonharjoittajien ulkokultaisuuden. Puhumattakaan siitä Konstantinopolin lopusta...

Olavi Paavolaiseen ota kantaa näin kännissä.

Edit.
Pitäisiköhän itsekin listailla vaikuttavia kirjailijoita.
 
Hienoja listoja! Tässä omat tärkeät ekat kirjani, lukemisen alkumatkoilta, nöösipojasta lukioikään. Tajunnan virtana, kuten pitääkin, eikä missään tietyssä järjestyksessä.

Katkuinen kuoleman tie - Alistair MacLean. Paitsi eka. Ensimmäinen kirja on ensimmäinen kirja. Olin oppinut lukemaan kuusivuotiaana, broidi sai tän joululahjaksi. Katkuinen kuoleman tie! Vielä kun mutsi sanoi, että tuo ei ole pienelle lapselle sopiva, niin pakkohan sitä oli tavata hitaasti, sitkeästi, yötä myöten. Puoleen väliin pääsin. Mitään en ymmärtänyt. Paitsi että nyt oltiin jonkin suuren ja jännän edessä. Ja sehän oli palkinto jo sinällään.

Kansojen historia - Carl Grimberg. Mummolan kirjahyllystä, päätin muinoin, että joskus luen kyllä kannesta kanteen. Lukioikäisenä sitten näin tein. Jäi lukemiset kesken siinä puolessa välissä, Kaarle Suuren kohdalla. Sotia, lisää sotia, hävitystä, kansanmurhia. Muutama rutto ja nälänhätä siinä välissä. Ihminen on ihmiselle susi, jäi käteen. Kunniapaikalla omassa hyllyssä edelleen.

Teurastamo 5 - Kurt Vonnegut. Mikäpä parempi jatko edelliseen kun tämä huikea matka Dresdenin tuhoista ties minne, ajassa ja avaruudessa. Kaikki vonnegutit lukeneena ensimmäinen on ensimmäinen. Vonnegut on näitä elämää suurempia hahmoja itselleni, palaan hänen kirjoihin uudestaan ja uudestaan. And so it goes.

Tapani Löfvingin seikkailut Isonvihan aikana hänen oman päiväkirjansa pohjalla - Kyösti Wilkuna. Puolesta hengen, heimon ja maan. Upposi nuoreen nöösipoikaan kuin miljoona volttia, jo ennen korkkareita.

Kaarle XI:n historia - Voltaire. Tämä löytyi vaarin hyllystä. Suuren filosofin seikkaluhenkinen kuvaus nuoresta soturista, Ruotsin kuninkaasta ja Suomen suurruhtinaasta jäänyt mieleen sekin. Henki todella on materiaa suurempi.

Yksinäisen miehen juna - Mika Waltari. Suuren kirjailijan matkakertomus läpi Euroopan aina mystiseen Istanbuliin. Kerran minäkin matkustan sinne, vannoi nuori miehen alku ajalta ennen somea ja internettiä. Käymättä on edelleen, Istanbul. Noinkohan sinne on asiaa toviin tai kotvaseen.

Katkera yksinpuhelu - Olavi Paavolainen. Myös omasta mielestään suuren suomalaisen kirjailijan katkeraa tilitystä sodan raunioilla. Vaarin kirjastosta. Mielipiteitä jakava teos, joka kolahti kovasti nuorena, varsinkin kuvaukset Itä-Karjalasta, jonne vaarinkin sotatie vei.

Lumen ja palmujen ihmemaassa: Dersu Uzala, metsästäjä ja erakko. Vladimir Arsenjev. Mystinen tarina luonnosta ja pienestä suuresta ihmisestä sen keskellä.

Vanki nimeltä Papillon - Henri Charriere. Tämäkin luettu iässä, jolloin tämä ei sopinut pienelle lapselle. Tämän luin loppuun.

Kolme muskettisoturia. - Dumas vanh. Vanha klassikko puri kuin miljoona volttia, ja puree edelleenkin. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!

Gallian sota - Julius Caesar. Suuren keisarin itsestään kolmannessa persoonassa kirjoittama propagandateos ja klassikko. Huikeaa naurahdella tekstille yli kahden tuhannen vuoden takaa. "Kaiken tämän lisäksi hän teki meistä ritareita", kertoi legioonalainen, joka oli laitettu ratsaille tukemaan Caeseria neuvotteluissa.

Muoks ja yksi vielä!

Musashi - Eiji Joshikawa. Eeppinen matka myyttisen miekkamiehen kera samuraiden kunniakoodin ytimeen. Paras aloituskappale missään kirjassa ikinä. "Musashi makasi ruumiiden keskellä. Niitä oli tuhansia." Henki totisesti materiaa suurempi, osa kaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Shirer: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho - ketä tai mitä ne natsit olivatkaan ja mitä he tekivät :ROFLMAO:
Tuuri: Talvisota - kirja joka mielestäni jokaisen suomalaisen pitäisi lukea. Tuntematon Sotilas antaa tähän verrattuna ruusuisen kuvan sodasta!
Koivisto: Venäjän idea - jos siis itänaapurin asiat kiinnostaa.
 
Olen aloittanut aamulla seuraavan kirjan:

Eino Pohjamo: Tietön divisioona - 6. D:n taisteluja Sallan kiveliössä kesällä 1941 (2006),
250 sivua, 34 mustavalko-valokuvaa ja muutamia (epäselviä) karttoja.

On kyse jatkosodan alkamisesta saksalaisten rinnalla jopa niin, että suomalaiset olivat saksalaisten armeijakunnan johtamia tässä vaiheessa. ( Myöhemmin jatkosodan aikana tilanne korjattiin Mannerheimin vaatimuksesta, kun sotilaiden hyökkäskykyjen ero paljastui. Saksalaiset upseerit lupasivat enemmän kuin mihin pystyivät.)

Hyökättiin siis vierekkäin omilla kaistoilla. Vieressä SS-joukot pakenivat, suomalaiset etenivät. Se oli suomalaisille sotilaille järkyttävä totuuden hetki. Korpimaastossa ilman kunnollisia teitä, ei kuuluisa Saksan armeija edennyt lainkaan hyvin. Suomalaiset pioneerijoukot osoittivat tuolla rintamalla tarpeellisuutensa ja taitonsa vaativissa olosuhteissa. Suomalaiset kohtasivat tiukkaa vastarintaa hyökkäystä odottaneen vihollisen taholta heti vanhan rajan ylitettyään Sallan korkeudella.

Sanan selitys: Kaira on jokien välinen erämaa Pohjois-Suomessa = selkonen tai kiveliö.
 
Olen aloittanut aamulla seuraavan kirjan:

Eino Pohjamo: Tietön divisioona - 6. D:n taisteluja Sallan kiveliössä kesällä 1941 (2006),
250 sivua, 34 mustavalko-valokuvaa ja muutamia (epäselviä) karttoja.

On kyse jatkosodan alkamisesta saksalaisten rinnalla jopa niin, että suomalaiset olivat saksalaisten armeijakunnan johtamia tässä vaiheessa. ( Myöhemmin jatkosodan aikana tilanne korjattiin Mannerheimin vaatimuksesta, kun sotilaiden hyökkäskykyjen ero paljastui. Saksalaiset upseerit lupasivat enemmän kuin mihin pystyivät.)

Hyökättiin siis vierekkäin omilla kaistoilla. Vieressä SS-joukot pakenivat, suomalaiset etenivät. Se oli suomalaisille sotilaille järkyttävä totuuden hetki. Korpimaastossa ilman kunnollisia teitä, ei kuuluisa Saksan armeija edennyt lainkaan hyvin. Suomalaiset pioneerijoukot osoittivat tuolla rintamalla tarpeellisuutensa ja taitonsa vaativissa olosuhteissa. Suomalaiset kohtasivat tiukkaa vastarintaa hyökkäystä odottaneen vihollisen taholta heti vanhan rajan ylitettyään Sallan korkeudella.

Sanan selitys: Kaira on jokien välinen erämaa Pohjois-Suomessa = selkonen tai kiveliö.

SS:n hyökkäys Sallassa oli katastrofi. Juoksivat karkuun pakokauhun vallassa. Nordin miehet olivat sotilaina täysiä aloittelijoita. Alkujaan muistaakseni poliisimiehiä ja keskitysleirien vartijoita. Tulikasteen totaalinen epäonnistuminen oli sitä luokkaa että saivat kuulla vittuilua sekä suomalaisilta että vakinaisen armeijan, Wehrmachtin taholta.

 
Back
Top