Niin olisihan se varmaan kiinnostava nähdä miten hän omin sanoin selittää tapahtumia.Katso liite: 52879
Soinin elämäkerta oli mielenkiintoinen teos.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Niin olisihan se varmaan kiinnostava nähdä miten hän omin sanoin selittää tapahtumia.Katso liite: 52879
Soinin elämäkerta oli mielenkiintoinen teos.
Parhain puolin ja aina oikeassa?Niin olisihan se varmaan kiinnostava nähdä miten hän omin sanoin selittää tapahtumia.
Onko leffaa parempi? Leffasta tehtiin PK versio vaihtamalla pahikset islamisteista natseiksi
Ok täytyy lukea. Minulle Red Storm rising on henkilökohtainen raamattu. Voisin lukea sen yhä uudestaan ja uudestaan kunhan aikaa vaan olisi.Kirja on monta kertaa parempi. Pelkästään 4 sivun mittainen kuvaus taktisen ydinaseen räjähtämisestä on klassikko.
Kirja on monta kertaa parempi. Pelkästään 4 sivun mittainen kuvaus taktisen ydinaseen räjähtämisestä on klassikko.
Jos löydät jaa se meille muillekin.Siinä mitä etsin, suomalainen panssarivaunukomppania tms. kulki kohtaamistaistelusta toiseen.
WW3-kirjojen fanina ostin lomaviikon iloksi sarjan Nick Ryanin "teknotrillereitä", kun eivät edes maksaneet kun reilut pari euroa tsipale. Ajankohta "nyt", aiheena Venäjän all-out hyökkäys Eurooppaan.
Katso liite: 51679
Sarjan ensimmäisessä kirjassa Charge to Battle US Cavalryn Stryker-elementti tekee koukkausta Puolassa, puolalaisen AMV-kalustolla varustetun militian kanssa. Omat upseerit ovat pahempia kuin viholliset-teema kantaa vahvana läpi kirjan, mutta ei ainakaan itselläni oikein toiminut. Tekno-osuus jäi myös hieman kevyeksi, tiedustelijat vailla pimeänäkölaitteita jne. Hyvää kerrontaa kuitenkin. Kolme tähteä viidestä.
Toisessa osassa Viper Mission päästään Ukrainaan ja F-16 -koneiden kyytiin, mutta vain hetkeksi, maan kamaralla vietetään tovi päähenkilön koneen tiputtua alas mutta heittoistuimen pelastettua kuitenkin. Lopussa taas hetkeksi puikkoihin. Olisipa siellä ilmassa viihtynyt etenkin. Ihan sujuvaa kerrontaa muutoin. Kolme tähteä viidestä.
Kolmas osa Enemy in Sight vie sitten Abramsin kyytiin taasen Puolaan, ja tässä ollaan jo paremmin WW3-rymistelyhengessä kiinni. Tekno-osuus taas hieman köykäinen, neukku eikun venäläisvaunutkin tuhoutuvat pääsääntöisesti laaki ja vainaa tahdilla, hetken sai alussa myös pelätä ensimmäisen kirjan henkeen oman upseerin vievän taas pääpahiksen roolin. Näin ei kuitenkaan ollut, lisäväriä toi irlantilaisten jv-yksikkö, jota päähenkilön Abrams-komppania tuki. Tässä siis parasta rymistelyä tähän mennessä, venäläiset painavat päälle tappioista välittämättä. Neljä tähteä viidestä.
Jos WW3-fiktio ei aiheena erityisesti kiinnosta, niin yksi tähti sitten kustakin scoresta pois.
Niin joo, ovat enemmän kirjasia kuin kirjoja, noin 120 - 150 sivua per kirja. Keskittyvät pitkälti yhteen tapahtumaan, ekassa koukkauksen käynnistämiseen venäläis screenin läpi, tokassa lentäjän paluuseen omien joukkoon, ja kolmannessa tienristeyskylän puolustamiseen.
Aiheen ystäville kevyttä kesälukemista yhtä kaikki.
Hieman samaa kuin Team Yankeessä jossa tankkimiehet kyllä pysäyttävät vaikka jalkaväkipataljoonan ryntäilyt, muutoin sarjan parasta antia. Toivottavasti tilailet Kindlenä, eivät välttämättä ole kyllä pokkarihinnan väärtejä. Toisaalta, voihan sitä aina rahansa huonomminkin sijoittaa.Laitoin juuri Amazonista tilaukseen tuon kolmannen osan. Modernit panssaritaistelukuvaukset kiinnostaa aina. Toivon mukaan tämä on parempi kuin tuo sarjan ensimmäinen osa joka käsitteli ratsuväen tiedustelijoita.
No nyt oli kyllä mielenkiintoinen!Hesarissa mielenkiintoinen juttu asekauppiaasta:
Kirjallisuus | Satumaisen rikas kansainvälinen asekauppias asui huomaamattomasti Tampereella parikymmentä vuotta – Nyt Shlomo Zabludowiczin elämästä paljastui uutta tietoa
Shlomo Zabludowiczin elämäntarina natsien orjatyöläisestä miljardööriksi pysyi pitkään piilossa. Nyt toimittaja Matti Mörttinen kasasi tiedon muruset yhteen ja sai aikaan täyteläisen elämäkertakirjan.www.hs.fi
Joskus yläkouluikäisenä olin niiden suurkuluttaja. Parhaimpia oli mielestäni juuri Colorado ja tekijöistä Emerson Dodge. Pitääkin tutustua uudelleen taas näin vuosikymmenten jälkeen.Onko palstalla kioskilänkkäreiden lukijoita?
Esim. Colodaro ei petä koskaan. Herkullisin kontrasti syntyy, kun niitä ajattelee nykymaailmaan julkaistavaksi.
http://www.perunamaa.net/kioskilankkarit/Etusivu.html