Solidsnake
Respected Leader
Ihan luettava opus
Kirjat
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
tulikomento
Supreme Leader
Luin eilen loppuun. Nopealukuista ja ihan viihdyttävää tekstiä. Asiat esitettiin suunnilleen oikein, repliikit toki keksittyjä kun romaanihan tämä oli.
Taas ollaan asian ytimessä mutta jaksaako lukea. En ole varma.
ilkkaremes.wordpress.com
ilkkaremes
Lue kaikki ilkkaremes kirjoittajan artikkelit Ilkka Remes sivustolla
ilkkaremes.wordpress.com
tulikomento
Supreme Leader
Laitoin tilaukseen Amazonista. Kyseinen joukko-osasto oli yksi Etelä-Afrikan armeijan tehokkaimmista vastasissitoiminnassa Angolan ja Namibian puskasodissa. Kirjoittaja palveli pataljoonan sotilasmestarina.
en.wikipedia.org
32 Battalion (South Africa) - Wikipedia
Viimeksi muokattu:
Kekkonen sai neuvon harkita ydinasetta Suomelle – uusi kirja piirtää uskomattoman kuvan sotilastiedustelusta sodan aikana ja sen jälkeen
Tiedustelua pyöritettiin kirjan mukaan yksityisellä säätiö- ja yritysrahalla. Rahaa toiminnan pyörittämiseen tuli myös ulkomailta.
yle.fi
Olympiakasarmi
Kenraali
Kekkonen sai neuvon harkita ydinasetta Suomelle – uusi kirja piirtää uskomattoman kuvan sotilastiedustelusta sodan aikana ja sen jälkeen
Tiedustelua pyöritettiin kirjan mukaan yksityisellä säätiö- ja yritysrahalla. Rahaa toiminnan pyörittämiseen tuli myös ulkomailta.
Jos tuo pitää paikkansa, niin Kekkosella oli munaa.
tulikomento
Supreme Leader
Tämä oli hyvä yleisesittely apartheidin aikakauden EA:n puolustusvoimien ja poliisin erikoisjoukoista. Tykkäsin tietopakettina.
tulikomento
Supreme Leader
Heppu mainitaan tässä YLE:n jutussa. Kuusamon suunnalla taisteli.
35 000 miestä rakensi Suomen halki valtavan rakennelman, joka kestää vaikka tykkitulen – katso, miten Salpalinja syntyi ja mitä siitä on jäljellä
Ei isänmaallisuudesta, vaan rahasta, viinasta ja naisista. Tällainen on Salpalinja.
yle.fi
Leaderdog
Kaukopartio
Tänään kävin isolla kirkolla Turus, kuuntelin 77% tästä:
Aki Hintsan viimeinen vuosi.
Kun aika käy vähiin, mitkä asiat elämässä lopulta ovat merkityksellisiä?
Yksi heinäkuinen iltapäivä vuonna 2015 muutti kaiken. F1-kuljettajien luottolääkärinä tunnetuksi tullut Aki Hintsa valitteli kollegalleen selkä- ja vatsakipuja ja sai ohimennen tehtyjen testien jälkeen järkytyksekseen kuulla sairastavansa haimasyöpää. Diagnoosin saatuaan Hintsa istui tunnin toimistossaan kaikessa hiljaisuudessa ja tuijotti eteensä. Hänen elämäntyönsä oli ollut muiden ihmisten auttaminen ja paremman elämän tarjoaminen yrityksensä asiakkaille, mutta koskaan aikaisemmin hän ei ollut pystynyt analysoimaan omaa elämäänsä niin selkeästi kuin nyt. Pysäyttävä uutinen pani elämänarvot kertaheitolla uusiksi.
Aki Hintsan viimeiseksi jääneen vuoden päiväkirjoihin pohjautuva Tänään olen elossa on avoin kertomus arvostetun lääkärin kamppailusta syöpää vastaan; se on syvästi koskettava kuvaus toivosta ja ilosta, takaiskuista ja raastavasta surusta sekä perimmäisistä elämänarvoista.
Aki Hintsa (1958-2016) oli ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon keskittynyt lääkäri, joka toimi yksitoista vuotta formula ykkösissä lääkärinä ja valmentajana. Vuonna 2008 Hintsa perusti Hintsa Performance -hyvinvointiyrityksen, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisella ja yksilöllisellä tavalla asiakkaidensa henkistä ja fyysistä suorituskykyä sekä elämänlaatua.
--------------
Ihan mielenkiintoinen teos kaikenkaikkiaan, jos henkilökuvauksista pitää niin tämä on hyvä sellainen.
Aki Hintsan viimeinen vuosi.
Kun aika käy vähiin, mitkä asiat elämässä lopulta ovat merkityksellisiä?
Yksi heinäkuinen iltapäivä vuonna 2015 muutti kaiken. F1-kuljettajien luottolääkärinä tunnetuksi tullut Aki Hintsa valitteli kollegalleen selkä- ja vatsakipuja ja sai ohimennen tehtyjen testien jälkeen järkytyksekseen kuulla sairastavansa haimasyöpää. Diagnoosin saatuaan Hintsa istui tunnin toimistossaan kaikessa hiljaisuudessa ja tuijotti eteensä. Hänen elämäntyönsä oli ollut muiden ihmisten auttaminen ja paremman elämän tarjoaminen yrityksensä asiakkaille, mutta koskaan aikaisemmin hän ei ollut pystynyt analysoimaan omaa elämäänsä niin selkeästi kuin nyt. Pysäyttävä uutinen pani elämänarvot kertaheitolla uusiksi.
Aki Hintsan viimeiseksi jääneen vuoden päiväkirjoihin pohjautuva Tänään olen elossa on avoin kertomus arvostetun lääkärin kamppailusta syöpää vastaan; se on syvästi koskettava kuvaus toivosta ja ilosta, takaiskuista ja raastavasta surusta sekä perimmäisistä elämänarvoista.
Aki Hintsa (1958-2016) oli ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon keskittynyt lääkäri, joka toimi yksitoista vuotta formula ykkösissä lääkärinä ja valmentajana. Vuonna 2008 Hintsa perusti Hintsa Performance -hyvinvointiyrityksen, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisella ja yksilöllisellä tavalla asiakkaidensa henkistä ja fyysistä suorituskykyä sekä elämänlaatua.
--------------
Ihan mielenkiintoinen teos kaikenkaikkiaan, jos henkilökuvauksista pitää niin tämä on hyvä sellainen.
soittaja
Kapteeni
Olen lukenut kaksi Leena Lehtolaisen jännityskirjaa Maria Kallio-sarjasta. Ne ovat:
- Viattomuuden loppu (2017), 457 sivua
- Jälkikaiku (2020), 395 sivua
Niistä edellinen kertoo vankilasta vapautuneesta naisesta, joka joutui sinne syyllistyttyään pedofiliaan, mikä on naiselle harvinaista. Hänet surmataan saman päivänä. Pitikö hänet vaientaa, ettei hän paljastaisi muita asiaan liittyviä syyllisiä ihmisiä? Vankilapappi tietää jotain asioista, mutta vaikenee vedoten vaikenemisen velvollisuuteen. Vähitellen asiat selviävät, mutta samalla paljastuu jotain hyvin kauheaa.
Toisessa kirjassa tutkitaan raiskauksesta epäiltyä henkilöä, joka vapautettiin odottamaan oikeudenkäyntiä. Asian saama julkisuus on poliiseille ikävä yllätys. Tutkimuksissa selviää lisää vanhoista tapauksista asiaan liittyen. Lopussa kuuluu kysymykset: Onko tyttö hengissä? Komentokeskus, Koivu! Mitä siellä tapahtuu?
Molemmat kirjat kannattaa lukea ja tässä järjestyksessä.
- Viattomuuden loppu (2017), 457 sivua
- Jälkikaiku (2020), 395 sivua
Niistä edellinen kertoo vankilasta vapautuneesta naisesta, joka joutui sinne syyllistyttyään pedofiliaan, mikä on naiselle harvinaista. Hänet surmataan saman päivänä. Pitikö hänet vaientaa, ettei hän paljastaisi muita asiaan liittyviä syyllisiä ihmisiä? Vankilapappi tietää jotain asioista, mutta vaikenee vedoten vaikenemisen velvollisuuteen. Vähitellen asiat selviävät, mutta samalla paljastuu jotain hyvin kauheaa.
Toisessa kirjassa tutkitaan raiskauksesta epäiltyä henkilöä, joka vapautettiin odottamaan oikeudenkäyntiä. Asian saama julkisuus on poliiseille ikävä yllätys. Tutkimuksissa selviää lisää vanhoista tapauksista asiaan liittyen. Lopussa kuuluu kysymykset: Onko tyttö hengissä? Komentokeskus, Koivu! Mitä siellä tapahtuu?
Molemmat kirjat kannattaa lukea ja tässä järjestyksessä.
Leaderdog
Kaukopartio
Tuosta Hintsasta tuli mieleeni tapaus Oulusta, olin avoauton tarpessa kun tulin Sirkasta. Tongin netistä potentiaalisia vaihtoehtoja.. no Oulun Saka ilmoitti Porsche 911 avo carreraa ja pamautin paikanpäälle... mitä hittoa, myyjä kertoi auoto olevan A.Hintsan perikunnan ja että auto on Hesassa...(vaikka ilmoitus antoi ymmärtää sen olevan Oulussa) Minä sanoin että olen kiinnostunu että ilmoittele osoite niin menen katsomaan sitä olisiko siitä kulkupeliä minulle.
Poika otti tietoni ja lupasi olla yhteydessä, mutta siitä on jo pari vuotta eikä mitään ole kuulunut.
Ps. Luullakseni A.Hintsa mainitsee ko. kulkupelin tuossa kirjassa.
Poika otti tietoni ja lupasi olla yhteydessä, mutta siitä on jo pari vuotta eikä mitään ole kuulunut.
Ps. Luullakseni A.Hintsa mainitsee ko. kulkupelin tuossa kirjassa.
Viimeksi muokattu:
Leaderdog
Kaukopartio
Onko kukaan tutustunut tähän:
Yrittäjä ja historian harrastaja Jussi Lehmus ryhtyi selvittämään suvussaan vaiettua isoisoisänsä kohtaloa ja pyysi kumppanikseen Lasse Lehtisen. Syntyi jännittävä tietokirja Suomen lähihistoriasta ja henkilökuva mystisestä miehestä (Salaista sotaa – Mannerheimin demari Kalle Lehmus, Docendo 2021).
Kalle Lehmus (1907-1987) johti sotien jälkeen armeijan salaista tiedustelua aina vuoteen 1955, jolloin hänet nimitettiin puolustusministeriön kansliapäälliköksi.
Sodan jälkeen meno oli villiä ja otteet ronskeja. Salaisen sodan aseita olivat asekätkentä, hämärä raha, kaukopartiomiesten retket itärajan yli ja salainen yhteydenpito länsitiedustelun kanssa.
Lehmuksen uran käänteissä riittää hämmästeltävää. Siviilimiehen sotilasura sai lentävän lähdön, kun Mannerheim nimitti talvisotavuonna tuntemattoman kolmekymppisen SDP:n järjestösihteerin esikuntaansa. Mannerheim tarvitsi sotavuosina luotettavan linkin työväestöön.
Kansliapäällikkönä Lehmus olikin jo eversti, jolla ei ollut rintamakokemusta tai sotilastutkintoa. Hän ehti käväistä myös Rainer von Fieandtin virkamieshallituksen puolustusministerinä. Tällaiselle demarille upseeripiireissä riitti vastustajia. Yksi kampittajista oli puolustusvoimien komentaja K. A. Heiskanen, Kylmä-Kalle.
Kalle Lehmuksen urakiito tyssäsi, kun presidentti Kekkonen vapautti hänet yllättäen kansliapäällikön virasta. Lehmuksen shekkitililtä oli löytynyt noin 40 miljoonaa markkaa, jonka alkuperä jäi hämärän peittoon. Skandaali oli valmis.
Innokkaan oikeuskansleri Olavi Hongan mielestä oli ilmeistä, että rahat oli saatu lahjuksina ”kenties, ja parhaassa tapauksessa, hämäristä osakekaupoista”. Honka vaati Lehmuksen erottamista.
Rahat Lehmuksen tilillä oli tarkoitettu armeijan hankintoihin. Toiminta ei kestänyt päivänvaloa, koska armeijalle hankittiin osaamista ja välineitä, jotka oli kielletty Pariisin rauhansopimuksessa.
Sopimuksen ehtoja haluttiin muuttaa ja Lehmus teki Kekkoselle muistioita, joissa ehdotettiin harkitsemaan jopa taktista ydinasetta Suomelle. Ehdotus kaatui omaan mahdottomuuteensa.
Lehmus pyöritti tiedustelutoimintaansa ja hankki kiellettyjä aseita hämärällä rahalla. Rahojen alkuperää hän ei koskaan paljastanut eikä sitä tiedetä vieläkään.
Rahaa tuli sekä ulkomailta että kotimaasta. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIAlonkeroineen oli kirjan mukaan yksi taho. Ja kun Neuvostoliiton KGB ja sen Helsingissä olleet edustajat tiesivät asekuviot, asiaan liittyi arkaluonteisia ulkopoliittisia kytkentöjä.
Vanha velho Viktor Vladimirov (KGB) syötti Kustaa Vilkunalle tietoja, joiden mukaan Lehmus oli hyötynyt myös henkilökohtaisesti asekaupoista ja vastustanut ostoja Neuvostoliitosta, koska ei saanut sieltä provisioita.
Norjan ja Suomen demarien kytkennät maidensa tiedusteluun on kiinnostava kuvio. Lehmuksella oli tiiviit yhteydet Norjan tiedustelupalveluun ja työväenpuolueeseen. Taustalla salaisissa kuvioissa häärivät myös Suomen demarit.
Lehmuksen putiikin työtä jatkoi myöhemmin Puskalan putiikki. Veikko Puskala oli Lehmuksen tavoin SDP:n entinen järjestösihteeri: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/jormamelleri/kaksoiselamaa-puoluevakoilija-puskalan-putiikissa/
Lasse Lehtisen mielestä Lehmuksen karskit toimet olivat jatkoa asekätkijöiden työlle eikä toiminta ollut mitään yhden miehen showta. Ylin valtiojohto ja tärkeimmät kenraalit tiesivät, mitä oli tekeillä. Yritettiin varautua Neuvostoliiton uhkaa vastaan.
Virallinen Suomi palkitsi Lehmuksen potkuilla ja neljän kuukauden ehdollisella vankeustuomiolla veronkavalluksesta. Hän oli sijaiskärsijä ja kirjan juhlallisen luonnehdinnan mukaan yksi niistä suomalaisista sotureista, jotka kylmän sodan kabinettien torjuntataisteluissa haavoittuivat vaikeasti.
Salaista sotaa kertoo paljon uutta tietoa, mutta paljon jää vielä avoimia kysymyksiä tuleville tutkijoille.
Jorma Melleri uusisuomi / vapaavuoro
Yrittäjä ja historian harrastaja Jussi Lehmus ryhtyi selvittämään suvussaan vaiettua isoisoisänsä kohtaloa ja pyysi kumppanikseen Lasse Lehtisen. Syntyi jännittävä tietokirja Suomen lähihistoriasta ja henkilökuva mystisestä miehestä (Salaista sotaa – Mannerheimin demari Kalle Lehmus, Docendo 2021).
Kalle Lehmus (1907-1987) johti sotien jälkeen armeijan salaista tiedustelua aina vuoteen 1955, jolloin hänet nimitettiin puolustusministeriön kansliapäälliköksi.
Sodan jälkeen meno oli villiä ja otteet ronskeja. Salaisen sodan aseita olivat asekätkentä, hämärä raha, kaukopartiomiesten retket itärajan yli ja salainen yhteydenpito länsitiedustelun kanssa.
Lehmuksen uran käänteissä riittää hämmästeltävää. Siviilimiehen sotilasura sai lentävän lähdön, kun Mannerheim nimitti talvisotavuonna tuntemattoman kolmekymppisen SDP:n järjestösihteerin esikuntaansa. Mannerheim tarvitsi sotavuosina luotettavan linkin työväestöön.
Kansliapäällikkönä Lehmus olikin jo eversti, jolla ei ollut rintamakokemusta tai sotilastutkintoa. Hän ehti käväistä myös Rainer von Fieandtin virkamieshallituksen puolustusministerinä. Tällaiselle demarille upseeripiireissä riitti vastustajia. Yksi kampittajista oli puolustusvoimien komentaja K. A. Heiskanen, Kylmä-Kalle.
Kalle Lehmuksen urakiito tyssäsi, kun presidentti Kekkonen vapautti hänet yllättäen kansliapäällikön virasta. Lehmuksen shekkitililtä oli löytynyt noin 40 miljoonaa markkaa, jonka alkuperä jäi hämärän peittoon. Skandaali oli valmis.
Innokkaan oikeuskansleri Olavi Hongan mielestä oli ilmeistä, että rahat oli saatu lahjuksina ”kenties, ja parhaassa tapauksessa, hämäristä osakekaupoista”. Honka vaati Lehmuksen erottamista.
Rahat Lehmuksen tilillä oli tarkoitettu armeijan hankintoihin. Toiminta ei kestänyt päivänvaloa, koska armeijalle hankittiin osaamista ja välineitä, jotka oli kielletty Pariisin rauhansopimuksessa.
Sopimuksen ehtoja haluttiin muuttaa ja Lehmus teki Kekkoselle muistioita, joissa ehdotettiin harkitsemaan jopa taktista ydinasetta Suomelle. Ehdotus kaatui omaan mahdottomuuteensa.
Lehmus pyöritti tiedustelutoimintaansa ja hankki kiellettyjä aseita hämärällä rahalla. Rahojen alkuperää hän ei koskaan paljastanut eikä sitä tiedetä vieläkään.
Rahaa tuli sekä ulkomailta että kotimaasta. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIAlonkeroineen oli kirjan mukaan yksi taho. Ja kun Neuvostoliiton KGB ja sen Helsingissä olleet edustajat tiesivät asekuviot, asiaan liittyi arkaluonteisia ulkopoliittisia kytkentöjä.
Vanha velho Viktor Vladimirov (KGB) syötti Kustaa Vilkunalle tietoja, joiden mukaan Lehmus oli hyötynyt myös henkilökohtaisesti asekaupoista ja vastustanut ostoja Neuvostoliitosta, koska ei saanut sieltä provisioita.
Norjan ja Suomen demarien kytkennät maidensa tiedusteluun on kiinnostava kuvio. Lehmuksella oli tiiviit yhteydet Norjan tiedustelupalveluun ja työväenpuolueeseen. Taustalla salaisissa kuvioissa häärivät myös Suomen demarit.
Lehmuksen putiikin työtä jatkoi myöhemmin Puskalan putiikki. Veikko Puskala oli Lehmuksen tavoin SDP:n entinen järjestösihteeri: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/jormamelleri/kaksoiselamaa-puoluevakoilija-puskalan-putiikissa/
Lasse Lehtisen mielestä Lehmuksen karskit toimet olivat jatkoa asekätkijöiden työlle eikä toiminta ollut mitään yhden miehen showta. Ylin valtiojohto ja tärkeimmät kenraalit tiesivät, mitä oli tekeillä. Yritettiin varautua Neuvostoliiton uhkaa vastaan.
Virallinen Suomi palkitsi Lehmuksen potkuilla ja neljän kuukauden ehdollisella vankeustuomiolla veronkavalluksesta. Hän oli sijaiskärsijä ja kirjan juhlallisen luonnehdinnan mukaan yksi niistä suomalaisista sotureista, jotka kylmän sodan kabinettien torjuntataisteluissa haavoittuivat vaikeasti.
Salaista sotaa kertoo paljon uutta tietoa, mutta paljon jää vielä avoimia kysymyksiä tuleville tutkijoille.
Jorma Melleri uusisuomi / vapaavuoro
tulikomento
Supreme Leader
Onko kukaan lukenut ? Käsittelee herrojen välisiä henkilösuhteita.
Heppu mainitaan tässä YLE:n jutussa. Kuusamon suunnalla taisteli.
35 000 miestä rakensi Suomen halki valtavan rakennelman, joka kestää vaikka tykkitulen – katso, miten Salpalinja syntyi ja mitä siitä on jäljellä
Ei isänmaallisuudesta, vaan rahasta, viinasta ja naisista. Tällainen on Salpalinja.
Kiinnostasi myös muistelot Etelä-Suomen alueella olleista saksalaisista joukoista
Fremen
Greatest Leader
Jops, onnistuin polkaisemaan tämän netin syövereistä... laitan infoa jahka kerkeän, ainakin alkuluvut ovat hyvin kirjoitettuja. Kirjailija Milt Thormpson lensi itse konetta. Aihe on aina kiinnostanut minua, kyseessä oli test bed monille eri teknologioille. Esikirjoituksen on kynäillyt muuan Neil A. Armstrong, joka myös lensi konetta - itse vahvakäsi asialla!
Milt Thompson was amongst the last of the pioneering US Air Force and NASA test pilots who "pushed the envelope" at Edwards Air Force Base and the adjoining NASA High Speed Flight Center (now the Dryden Flight Research Center). Thompson, a former US Navy flier, eventually joined NASA's test pilot ranks and was thus in line to be amongst the 12 contractor, military, and NASA pilots to fly the North American X-15 research aircraft.
The joint US Air Force/US Navy/NASA X-15 is undoubtedly one of the most successful American research aircraft ever. It was designed to probe the unexplored regions of hypersonic (over Mach 6) and extremely high altitude flight (over 100,000 m). The X-15 also later served as a high altitude platform for experiments not necessarily related to its original mission.
Thompson provides some background to the X-15 project but not too much to bog down the casual reader. He concentrates more on significant X-15 flights, the personalities of the X-15 pilots and the NASA staff, as well as some of the off-hour parties and good times. In fact, I most enjoyed Thompson's description of other NASA flying or off-hour good times.
Thompson makes clear that despite the success of the program, the X-15, going where no aircraft had gone before, had its share of problems. Some were serious enough to result in crashes or engine explosions. The problems of high G flight would also claim one pilot.
Thompson's conclusion expresses his sadness that the lessons learned by the X-15 did not translate to military or commercial aircraft, some of which are actually slower than 1960s counterparts. He does take pride, however, that the X-15 directly benefited the Space Shuttle.
It is unfortunate that more people are not aware of the X-15 and the milestones the program accomplished. For example, the Air Force awarded astronaut wings to seveal pilots when they ascended above 50 miles. But for those interested in a very readable account of one of the most important aircraft in aerospace history, then Thompson's book is mandatory.
C. Husing
former historian, USAF Space and Missile Systems Center
Milt Thompson was amongst the last of the pioneering US Air Force and NASA test pilots who "pushed the envelope" at Edwards Air Force Base and the adjoining NASA High Speed Flight Center (now the Dryden Flight Research Center). Thompson, a former US Navy flier, eventually joined NASA's test pilot ranks and was thus in line to be amongst the 12 contractor, military, and NASA pilots to fly the North American X-15 research aircraft.
The joint US Air Force/US Navy/NASA X-15 is undoubtedly one of the most successful American research aircraft ever. It was designed to probe the unexplored regions of hypersonic (over Mach 6) and extremely high altitude flight (over 100,000 m). The X-15 also later served as a high altitude platform for experiments not necessarily related to its original mission.
Thompson provides some background to the X-15 project but not too much to bog down the casual reader. He concentrates more on significant X-15 flights, the personalities of the X-15 pilots and the NASA staff, as well as some of the off-hour parties and good times. In fact, I most enjoyed Thompson's description of other NASA flying or off-hour good times.
Thompson makes clear that despite the success of the program, the X-15, going where no aircraft had gone before, had its share of problems. Some were serious enough to result in crashes or engine explosions. The problems of high G flight would also claim one pilot.
Thompson's conclusion expresses his sadness that the lessons learned by the X-15 did not translate to military or commercial aircraft, some of which are actually slower than 1960s counterparts. He does take pride, however, that the X-15 directly benefited the Space Shuttle.
It is unfortunate that more people are not aware of the X-15 and the milestones the program accomplished. For example, the Air Force awarded astronaut wings to seveal pilots when they ascended above 50 miles. But for those interested in a very readable account of one of the most important aircraft in aerospace history, then Thompson's book is mandatory.
C. Husing
former historian, USAF Space and Missile Systems Center
Viimeksi muokattu:
HEP!
Ihan jees. Melkoinen syväluotaus Siilasvuon esikunnan toiminnasta talvisodassa.
Tuunainen arvostaa kovasti Marttista, mutta toisaalta, on siihen aihettakin. Pari omaa ajatusta sain ujutettua mukaan pitkissä keskusteluissamme, mutta tällä en väitä osallistuneeni mitenkään kirjan tekemiseen. Minusta tämä on parempi kuin se Marttis-elämäkerta, jonka Tuunainen teki tämän jälkeen. Siinä olisi kaivattu kustannustoimittajaa kirjan loppuosan kanssa.
tulikomento
Supreme Leader
Kiitos. Pitää ottaa lukulistalle. Tykkäsin kirjoittajan Raappana -elämäkerrasta.
Taisi siinä tosin olla pari muutakin kirjoittajaa... Jukka Partanen ja Juha Pohjonen.
tulikomento
Supreme Leader
Mahtaneeko tämmöisiä olla olemassakaan ? 122. jalkaväkidivisioona ? Rynnäkkötykkiprikaati 303 ?