Kirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hannu Valtosen Kuhlmey -kirja taitaa olla edelleenkin ainoa kirja ko. yksiköstä, vaikka sillä oli iso osuus Kannaksen suurhyökkäyksen pysäyttämiseen.
Olihan siinä pari virhettä (vielä toisessa painoksessa,esim. väite, että Jak-9U olisi ollut kokometallinen), mutta ne eivät liittyneet kirjan aiheeseen. Ilmasotatoimet (Suomalaiset/Kuhlmey) esitetään päivittäin, kuten vaikka Shoresin kirjoissa. Nyt ollaan jo neljännessä painoksessa, en ole tutustunut.
 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    165.3 KB · Luettu: 4
Valtosella on ihme kyllä suurin heikkous tekniikkapuolessa, noin hänen kirjoissaan yleisesti. Ihme siksi, että on kuitenkin ohjaajakoulutettu upseerismies. Esimerkiksi ihmettely Mersun Vne:n ja suurimman vaakanopeuden välillä hämmästyttää.
 
Noista koneen käsittely asioista, on hyvä huomata että jokaisessa koneessa ne on määritelty ja ne löytyy eri väreinä "peltisen" ilmanopeusmittarin kehältä maalattuna tai uudemmissa "lasi"ohjaamoissa ne on määritelty ilmanopeusmittariin samoilla väreillä. Konekohtaisista lentonopeus rajoituksista ei saa poiketa, esim. ali-, ylinopeus sekä kova tuuli .
 
En yleensä juuri luonnontiedekirjallisuutta lue, mutta tämä Valtaojan teos on elämän synnystä ja elämän mahdollisuuksista maapallon ulkopuolella on alusta loppuun täyttä asiaa. Kirjoitettu niin että täysi maallikkokin ymmärtää mitä kirjoittaja yrittää sanoa. Suosittelen ihan yleissivistyksen vuoksi lukemaan Valtaojan tuotantoa, ennen kuin nämä palavat woke-kansan masinoimissa kirjarovioissa.

Katso liite: 54288
Lueskelin joskus nuo Valtaojat, sen mitä kirjastosta löytyi kun on kirjoittanut useammankin teoksen. Jatkoin sitten Kari Enqvistillä, hänenkin kirjoja kehtaa suosittaa. Enqvistin väitetään olevan Tuomari Nurmion Punainen Planeetta kappaleessa mainittu "Eno", mainio meriitti sekin.
 
Ei tämän teoksen lukeminen sinänsä ketään pahenna, eikä tämä totaalista ajanhukkaa ole, mutta pakko toistaa, että melkoinen pettymys. Etenkin Turtolan ollessa toisena kirjoittana

Aika moni tämän genren teos lupaa mainostrailerissa paljon. Kriittinen luenta paljastaa sitten tynnyrin kolinan. Koli koli, tyhjää on. Sivumäärä paisutetaan tavalla jos toisella....kenties se luo uskottavuutta vai onko palkkio sidottu sivumääriin.....
 
Noista koneen käsittely asioista, on hyvä huomata että jokaisessa koneessa ne on määritelty ja ne löytyy eri väreinä "peltisen" ilmanopeusmittarin kehältä maalattuna tai uudemmissa "lasi"ohjaamoissa ne on määritelty ilmanopeusmittariin samoilla väreillä. Konekohtaisista lentonopeus rajoituksista ei saa poiketa, esim. ali-, ylinopeus sekä kova tuuli .
Sota-aikana niistä poikettiin. Paljonkin. Eihän esimerkiksi g-mittareita ollut kovinkaan monessa koneessa.

Se Valtosen kömmähdys on siis se, että hän vertaa Mersun maksimivaakanopeutta (TAS) js Vne:tä (IAS), jolloin vertailu on pielessä.
 
Sota-aikana tietysti poikettiin, mutta sotakaan ei muuta fysiikan lakeja. Koneen kun laskee flutteriin niin ei hyvä heilu. Tosin vaakaa lennettäessä flutteri ei vaani / ole vaarana.

Se että kirjaan päätyy huonoa tietoa, on oikolukijan kömmähdys.

Ps. paljonkohan Stugalla oli syöksyssä max. nopeutta ja oikaisussa G-voimia, taitaa ainakin yhdeksässä g:ssä alkaa kuski nyykähtämään.
 
Sota-aikana tietysti poikettiin, mutta sotakaan ei muuta fysiikan lakeja. Koneen kun laskee flutteriin niin ei hyvä heilu. Tosin vaakaa lennettäessä flutteri ei vaani / ole vaarana.

Se että kirjaan päätyy huonoa tietoa, on oikolukijan kömmähdys.

Ps. paljonkohan Stugalla oli syöksyssä max. nopeutta ja oikaisussa G-voimia, taitaa ainakin yhdeksässä g:ssä alkaa kuski nyykähtämään.

Ju 87:n wikisivulla todetaan että syöksystä oikaisussa tuli noin kuusi geetä. Oikaisuautomaatti tosin auttoi siinä ettei taju lähtenyt.
 
Ju 87:n wikisivulla todetaan että syöksystä oikaisussa tuli noin kuusi geetä. Oikaisuautomaatti tosin auttoi siinä ettei taju lähtenyt.
Jeps:

"The aircraft then rolled 180°, automatically nosing the aircraft into a dive. Red tabs protruded from the upper surfaces of the wing as a visual indicator to the pilot that, in case of a g-force induced black-out, the automatic dive recovery system would be activated."

 
Niin, lekossa korkeusmittari kalibroidaan kentällä ennen lentoon lähtöä sillä hetkellä vallitsevaan ilmanpaineeseen sormilla mekaanisesti asettaen, mitä jos kohteessa onkin matalampi tai korkeampi ilmanpaine... meneekö kone tonttiin.. ?

Nykyään käytössä oleva kentän korkeus merenpinnasta / ilmanpaine selviää kohde kentältä radiolla, mutta tuolloin sodassa.....

Ps. Niin se kentän korkeus/ilmanpaineen tieto pitää oikeassa lentämisessä muuttaa korkeusmittariin aina kun se on saatavissa kohteessa johon mennään, muuten mennään visuaalisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, lekossa korkeusmittari kalibroidaan kentällä ennen lentoon lähtöä sillä hetkellä vallitsevaan ilmanpaineeseen sormilla mekaanisesti asettaen, mitä jos kohteessa onkin matalampi tai korkeampi ilmanpaine... meneekö kone tonttiin.. ?

Nykyään käytössä oleva ilmanpaine selviää kohde kentältä radiolla, mutta tuolloin sodassa.....
Toisaalta taju lähtee kun syöksystä aletaan nousta eli siinä voi olla ihan manuaalinen vipu jota lentäjä käyttää tai se on kytketty pommin vapautusmekanismiin ja tämä suorittaa automaattisesti tietyt toimenpiteet jolla kone siirtyy vaakalentoon tms.
 
Aika moni tämän genren teos lupaa mainostrailerissa paljon. Kriittinen luenta paljastaa sitten tynnyrin kolinan. Koli koli, tyhjää on. Sivumäärä paisutetaan tavalla jos toisella....kenties se luo uskottavuutta vai onko palkkio sidottu sivumääriin.....
Tuossa pistää silmään se, että tyhjä lupaus on kirjan nimessä.

Nykyään lukijat ja kirjoittajat luulevat, että iso sivumäärä on jotenkin autuaaksitekevä juttu. Harva asia oikeasti riittää edes täyttämään yli 250 sivua. Puhumattakaan kirjoittajan lahjoista.

Sää joka muutti maailmaa on hyvä esimerkki. 263 sivua silkkaa asiaa sään ja ilmaston vaikutuksesta historiaan. Ei turhia jaarituksia, vaan yksinkertaista ja selkeää tekstiä. Muutama pikku yksityiskohta menee metsään, kuten tämmöisessä kokomaailmanhistoriakautta-aikain -työssä yleensäkin, mutta ei mitään kriittistä (Viipurinlahdella talvisodassa suurin ongelma oli, kun kranaatinheittimet tuotiinkin jäätä pitkin Viipurinlahden yli ja pystyivät ampumaan suomalaisia takaapäin). Helvetin hyvä, eikä kalpene vertailussa vaikkapa Diamondin tai McNeillien rinnalla.
 
Pilotti kyllä tähtää ja arvio maalin, mutta oikaisussa (kun sen itse pilotti voi aloittaa) ennen kun taju lähtee...
 
Johtokoiruus: Flutteri ei ollut esimerkiksi Mersussa pääongelma vaan kriittinen Machin luku. Esimerkiksi FM-2 Wildcatin ohjekirjassa ei ole VNE:tä lainkaan, koneella saa syöksyä koneen vastuksen sallimaan rajanopeuteen asti.

Ju 87:n g-rajoista en ole törmännyt v-g-käyrään tai muuten tarkkaan tietoon, mutta: Kone oli suunniteltu lujuusluokkaan H5K (sama kuin Bf 109 ilman ulkoista kuormaa) ja yleensä tuo H5K-luokka tarkoittaa +7 g varmuuskertoimella 1,8 eli murtoraja olisi 12,6 g.
 
Back
Top