Kirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Saha kirjoitti:
Kerrotko vähän, miksi? Aavikkoketussa oli selvästi paljon enemmän puhetta tunteista, josta en niin itse välitä.

Suosittelisin kylläkin lukemaan Lohikäärmeiskun. Remes on oivallisesti ottanut vaikutteita kirjaansa eräästä otsikoissakin olleesta poliitikosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Remekset toistavat minusta jo liikaa itseään. 1997 ilmestynyt esikoisteos Pääkallokehrääjä oli erinomainen. Fiktiivinen vaihtoehtohistoriallinen kommunistinen Suomen kansantasavalta oli taitavasti kuvattu. Jatkosotaan sijoittuva Pedon syleily on myös hyvä jännäri. Muut toistaa sitten minusta jo itseään. Immosen tyyli kirjoittaa tuntuu ainakin tässä vaiheessa raikkaalta uutuudelta.
 
tulikomento kirjoitti:
Remekset toistavat minusta jo liikaa itseään. 1997 ilmestynyt esikoisteos Pääkallokehrääjä oli erinomainen. Fiktiivinen vaihtoehtohistoriallinen kommunistinen Suomen kansantasavalta oli taitavasti kuvattu. Jatkosotaan sijoittuva Pedon syleily on myös hyvä jännäri. Muut toistaa sitten minusta jo itseään. Immosen tyyli kirjoittaa tuntuu ainakin tässä vaiheessa raikkaalta uutuudelta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, Pääkallokehrääjä on edelleen Remeksen ehdottomasti paras teos. Sen aikaisen suomalaisen miehen mielenmaiseman kuvaus oli kertakaikkiaan upea.
Kun teoksia on syntynyt Remekseltä näin paljon, lienee selvää, että jonkinlainen tunne toistosta voi tulla. Mielestäni Remes tekee myös tärkeää yhteiskunnallista työtä tuoden fiktiivisten tapahtumien kautta tietoa tavallisille kansalaisille. Vaikka tapahtumat ja henkilöt ovat fiktiivisiä, on henkilöiden ja tapahtumien taustalla aina joko tosielämään liittyvä asia tai henkilö tai tapahtumat ovat sellaisia, jotka voisivat käytännössä käydä myös Suomessa. Toki jotkin pienet nyanssit eivät välttämättä voisi olla mahdollisia, mutta kokonaisuudessaan hän esittelee ansiokkaasti mahdollisia skenaarioita Suomessa, jotka voisivat vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään. Esimerkiksi Jäätyvä Helvetti on kirja, jonka jokaisen suomalaisen pitäisi lukea ja sen jälkeen varautua samanlaiseen tilanteeseen myös omalla kohdalla.
 
tulikomento kirjoitti:
Minusta tosiaan luettavampi kuin Remeksen viimeisimmät. Remesten lukemisen lopetin jo muutama teos sitten.
Klikkaa laajentaaksesi...

Remeksen koko alkupään tuotanto löytyy hyllystä joululahjoina. Itsellä kans jäänyt jo useamman vuoden lukematta kokonaan ja kieltänyt ostamasta lahjaksi.

Muoks. Osasta Remeksen alkupään kirjoista tykkäsin todella paljon. Ruttokellot kirjassa on kohta (lause) minkä luen aina välillä, kun oikeen kovaa vituttaa.
 
Torni kirjoitti:
Remeksen koko alkupään tuotanto löytyy hyllystä joululahjoina. Itsellä kans jäänyt jo useamman vuoden lukematta kokonaan ja kieltänyt ostamasta lahjaksi.

Muoks. Osasta Remeksen alkupään kirjoista tykkäsin todella paljon. Ruttokellot kirjassa on kohta (lause) minkä luen aina välillä, kun oikeen kovaa vituttaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sama. Tosin valtaosa Remeksistä löytyy nyt isäukon kirjahyllystä. Lainailen sieltä jos intoa on.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
USA:n ja Venäjän sotilasjohdon salainen tapaaminen Suomessa.
Tasavallan presidentti kateissa.
Ruotsalaisen sukellusveneen 24 miehistön jäsentä loukussa Landsortin syvänteessä.


Tarinan taustaa
Kun aloin kirjoittaa Tornadoa oli Eurooppa tyystin erilainen paikka kuin kirjan lähtiessä painoon. Myös Suomen ilmapiiri muuttui nopeudella ja voimalla, jolle ei ole vertaa toisen maailmansodan jälkeisessä historiassa.
Suomi on reagoinut joihinkin asioihin välttämättömin toimin, vasta pakon edessä, ja jättänyt reagoimatta toisiin tavalla, jossa juristerian parfyymi ei pysty peittämään suomettuneisuuden lemua.
Moni arvailujen varassa aikaisemmin ollut seikka on runsaassa puolessa vuodessa todentunut faktaksi. Venäjän sotilastiedustelu GRU on epäonnistunut Ukrainassa ja organisaatiossa on ollut kuohuntaa. Jo aiemmin GRU:n operaatioita on paljastunut lännessä tavalla, joka osoittaa vähintäänkin operatiivisia puutteita sen toiminnassa.
Paljastukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu valtavan organisaation aktiivisuudesta. Venäläisvakoojien ujuttamisessa maailmalle Suomi on jo vuosikymmenten ajan ollut perinteinen portti, jonka lopulta suomalaiset itse avasivat selälleen.
Yli 30 000 inkeriläisen niin sanotun paluumuuton Suomeen mahdollistanut päätös junailtiin 1990-luvun alussa salamyhkäisesti, suomettuneesti ja KGB:n ohjaamana. Erittäin merkittävä ja kauaskantoinen ratkaisu tehtiin oudolla tavalla ilman hallituksen ja eduskunnan käsittelyä.
Myös nyt, Tornadon ilmestyessä, Suomen itäinen portti on rakosellaan – poikkeustapauksena koko Euroopassa – ja Suomi myöntää viisumeita henkilöille, joiden todellisista tarkoitusperistä ei ole mitään tietoa. Vain se tiedetään faktisesti, että Venäjä on toistuvasti käyttänyt vakoojiensa ja murharyhmiensä lähettämiseen ulkomaille turistiviisumeita.
Tornadon henkilöihin kuuluu inkerinsuomalainen illegaali eli peitehenkilöllisyyttä käyttävä agentti Jussi Kiuru, joka päällepäin on tavallinen IT-konsultti, mutta joka todellisuudessa hoitaa Suomessa ja Ruotsissa GRU:n tieteellis-teknistä vakoilua, yhtä Venäjän tärkeimmistä ja menestyksekkäimmistä osaamisalueista.
Venäjän lännen heikentämiseksi ja hajottamiseksi toteuttamien operaatioiden onnistumisen arviointia vaikeuttaa olennaisesti se, että yleensä vain sen epäonnistumiset paljastuvat. Toisinaan ilmaantuu kuitenkin tietoja, jotka osoittavat kuinka suurin tavoittein ja resurssein Venäjä toimii ja kuinka häikäilemättömiä keinoja se käyttää.
Venäjän salaisen vaikutus- ja sabotaasitoiminnan mittaluokka on häkellyttävä. Massiivisten tiedusteluorganisaatioidensa ylläpidon lisäksi se on syytänyt satoja miljoonia euroja lännen epävakauttamiseen ja osallistunut esimerkiksi hankkeeseen Montenegron Nato-jäsenyyden estämiseksi liittymisen kynnyksellä.
Tornadossa GRU-vakooja Kiurun tärkein kohde on Ruotsin huippunykyaikainen Blekinge-sukellusveneluokka, joka uhkaa Venäjän herkintä ja kehittyneintä vedenalaista sotilasteknologiaa. Suomessa jää helposti katveeseen se, millainen kummajainen Ruotsi on: rauhanrakentajaksi itsensä profiloinut maa tuottaa suurvaltojen rinnalla uuden polven hävittäjiä ja sukellusveneitä tavalla, johon mikään muu Ruotsin kokoluokan valtio ei lähimainkaan pysty.
Tornadon päähenkilö on ruotsinsuomalainen Arno Laakso, joka on tutustunut sukellusvenevalmistaja Saabilla ohjelmistoinsinöörinä työskentelevään Frida Marttiseen. Hankenilla Helsingissä opiskellessaan Arno on ystävystynyt varakkaasta perheestä lähtöisin olevan Johan Nybergin kanssa ja sekaantunut henkilökohtaisen tragedian vuoksi tämän huumebisneksiin. Kolmikko päätyy oman riskialttiin hankkeensa kautta keskelle Venäjän häikäilemätöntä vaikuttamisoperaatiota.
Sukellusvene Blekinge jää loukkuun Landsortin rotkoon Itämeren syvimmässä kohdassa. Samaan aikaan Königstedtissä Vantaalla on alkamassa huipputapaaminen, joka on ajanut Suomen valtiojohdon puun ja kuoren väliin. Arnon ja Fridan moraali joutuu punnittavaksi ratkaisuissa, joissa on vain katastrofaalisia vaihtoehtoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä pitää antaa mahdollisuus tälle uusimalle Remekselle.
 
Nyt on Operaatio Aavikkokettu luettu. Ei hassumpi. Edelleen Immosta "vaivaa" "tiedostaville" ruotsalaisdekkareille tyypillinen ihmissuhdejauhanta ja yhdenlainen maailmantuskan poteminen, jotka eivät mielestäni oikein tämän tyyppisiin trillereihin istu. Saisi Immonen(kin) ottaa mallia Frederick Forsythin Jumalan nyrkistä, jossa ei kumpaankaan sorruta.

Ilmeisesti juuri em. seikat eivät miellytä joitain Remeksen arvostelijoita, jotka syyttävät "ohuista henkilökuvista", jota ilmaisua pidän vain kiertoilmaisuna tuolle ihmissuhdejauhannalle, tiedostavalle maailmantuskan potemiselle ja "yhteiskuntakritiikille" (joka on aina vasemmistolaista, jos haluaa miellyttää esimerkiksi Ruumiin kulttuurin arvostelijoita).

Koska pidän paksuista kirjoista, niin toivottavasti Suomessakin joku osaisi kirjoittaa jännärin vanhojen Clancyn tiiliskivien mittaan. Etenkin Taavi Soininvaaran ovat aivan liian lyhyitä.
 
Sigma957 kirjoitti:
Nyt on Operaatio Aavikkokettu luettu. Ei hassumpi. Edelleen Immosta "vaivaa" "tiedostaville" ruotsalaisdekkareille tyypillinen ihmissuhdejauhanta ja yhdenlainen maailmantuskan poteminen, jotka eivät mielestäni oikein tämän tyyppisiin trillereihin istu. Saisi Immonen(kin) ottaa mallia Frederick Forsythin Jumalan nyrkistä, jossa ei kumpaankaan sorruta.

Ilmeisesti juuri em. seikat eivät miellytä joitain Remeksen arvostelijoita, jotka syyttävät "ohuista henkilökuvista", jota ilmaisua pidän vain kiertoilmaisuna tuolle ihmissuhdejauhannalle, tiedostavalle maailmantuskan potemiselle ja "yhteiskuntakritiikille" (joka on aina vasemmistolaista, jos haluaa miellyttää esimerkiksi Ruumiin kulttuurin arvostelijoita).

Koska pidän paksuista kirjoista, niin toivottavasti Suomessakin joku osaisi kirjoittaa jännärin vanhojen Clancyn tiiliskivien mittaan. Etenkin Taavi Soininvaaran ovat aivan liian lyhyitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen Aavikkoketussa vasta melko alussa, mutta pidän sekä Operaatio Punaisen ketun että Operaatio Aavikkoketun (lukemaani asti ainakin) henkilökuvia todella ohuina. Sitä on kirjailija ehkä yrittänyt paikata kirjoittelemalla kaikenlaista ihmissuhdejauhantaa ja kunkin alituista murehtimista milloin mistäkin asiasta, mutta silti henkilöhahmot ovat todella persoonattomia, jos ja kun persoonaksi ei laske sitä erilaisten päänsisäisten ongelmien kanssa painimista. Kaikki kirjalijat eivät vaan oikein osaa luoda hahmoilleen minkäänlaista persoonaa tai kuvata ihmisten tekemisiä ja keskinäistä kanssakäymistä aidosti ja luontevasti. Joitakin sellainen ei häiritse, mutta minua häiritsee jonkin verran, koska kuitenkin moni kirjailija pystyy luomaan hahmoistaan oikeaa ihmistä muistuttavia, ja se parantaa kirjaa kokonaisuutena lisäämättä juurikaan sivuja tai viemättä huomiota varsinaisesta juonesta. Tällaisine puutteineenkin kirja voi kuitenkin toimia ihan hyvänä viihteenä ja omata muita hyviä puolia. Punainen kettu oli hyvä, varmaan Aavikkokettukin osoittautuu hyväksi. Vielä parempi olisi, jos hahmoilla olisi persoonallisuus ja esim. huumorintaju.
 
Sigma957 kirjoitti:
Nyt on Operaatio Aavikkokettu luettu. Ei hassumpi. Edelleen Immosta "vaivaa" "tiedostaville" ruotsalaisdekkareille tyypillinen ihmissuhdejauhanta ja yhdenlainen maailmantuskan poteminen, jotka eivät mielestäni oikein tämän tyyppisiin trillereihin istu. Saisi Immonen(kin) ottaa mallia Frederick Forsythin Jumalan nyrkistä, jossa ei kumpaankaan sorruta.

Ilmeisesti juuri em. seikat eivät miellytä joitain Remeksen arvostelijoita, jotka syyttävät "ohuista henkilökuvista", jota ilmaisua pidän vain kiertoilmaisuna tuolle ihmissuhdejauhannalle, tiedostavalle maailmantuskan potemiselle ja "yhteiskuntakritiikille" (joka on aina vasemmistolaista, jos haluaa miellyttää esimerkiksi Ruumiin kulttuurin arvostelijoita).

Koska pidän paksuista kirjoista, niin toivottavasti Suomessakin joku osaisi kirjoittaa jännärin vanhojen Clancyn tiiliskivien mittaan. Etenkin Taavi Soininvaaran ovat aivan liian lyhyitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse tykkäsin aikoinaan Carl Hamiltonista Jan Guilloun kirjoissa. Pientä pohdintaa vallasta ja voiman käytön oikeudellisuudesta.
 
Ovatkos palstaveljet lukeneet Ari Paulowin Khilafan. Kertoo ajasta kun Suomikin kuuluu Kalifaattiin...

Paulowilla on myös ihan mukavia dekkareita Jesse Hackman-sarjassa, jossa ei ainakaan asetekniikankaan virheet hyppele silmille
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Itse tykkäsin aikoinaan Carl Hamiltonista Jan Guilloun kirjoissa. Pientä pohdintaa vallasta ja voiman käytön oikeudellisuudesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös Guillou alkujaan halunnut tehdä Hamiltoneilla James Bond parodiaa ? Kirjat ja filmatisoinnit kuitenkin kolahtivat ruotsalaisyleisöön ja kansainvälisestikin nimenomaan kovan luokan jännäreinä.
 
Sepeteus kirjoitti:
Ovatkos palstaveljet lukeneet Ari Paulowin Khilafan. Kertoo ajasta kun Suomikin kuuluu Kalifaattiin...

Paulowilla on myös ihan mukavia dekkareita Jesse Hackman-sarjassa, jossa ei ainakaan asetekniikankaan virheet hyppele silmille
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikki Paulowit luettu. Jotenkin sellainen käsitys, että Paulow ja Ase-lehden päätoimittaja Jussi Peltola ovat keskenään tuttuja. Olisiko Paulow aktiiviampuja?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top