Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tässä hyvät ja mielenkiintoiset WW2 itärintamamuistelukset saksalaisen jalkaväkimiehen näkökulmasta. Karua ja graafista kerrontaa.
Katso liite: 68487
Peltonen on muistaakseni ok suomentaja, toisin kuin toinen Koalan vakkari Lauri Mäkelä.
Kirja on tosiaan mielenkiintoinen. Valaisee sekä bolsujen/venäläisten sodankäyntitapaa että sakujen sanotaanko hiukkasen ylimielistä asennetta.
Näin on. Malkamäki kääntää pääasiassa saksasta, mutta on tainnut 2 kirjaa suomentaa ruotsistakin. Mutta Lauri Mäkelä näyttää olevan Koalan vakiokääntäjä englannista.Koalan suomentajista Hannu Valtonen on tainnut lopettaa saksalaisen ilmasotakirjallisuuden kääntötyöt. Raimo Malkamäki on jo viimeiset kymmenkunta vuotta suomentanut Koalan julkaisemia sakumuistelmia.
Kolmasosa kirjasta nyt kahlattu läpi, ja peukutan kyllä. Genrelle tyypillisesti alussa pitää kahlata taas kerran miten kovan linjan kaappaus politbyrossa johtaa pian siihen, että panssarilautat lähtevät kohti länttä.Panehan arvostelua tulemaan jahka saat kahlattua läpi.
Kolmasosa kirjasta nyt kahlattu läpi, ja peukutan kyllä. Genrelle tyypillisesti alussa pitää kahlata taas kerran miten kovan linjan kaappaus politbyrossa johtaa pian siihen, että panssarilautat lähtevät kohti länttä.
Mikä tästä tekee genren sisällä hyvän ja erottuvan on kirjoittajan kokemus sotahistoriasta, sekä että hän perustaa kirjan Fuldan puolustuksesta vastaavan USA:n Viidennen armeijakunnan aitoon puolustussuunnitelmaan. Vaikka kirjan alussa avataan Neukkujen suunnitelma saman tien, eli läpimurto pohjoisilla tasangoilla jossa vastuu saksalaisilla ja englantilaisilla joukoilla, keskitytään tässä shakkipeliin Fuldassa. Molemmin puolin hypitään divisioonan esikunnista alaspäin aina komppaniatasolle, jossa shakin peluu vastustajan siirto vastaan ja seuraavan siirron ennakointia.
Lisäbonus, että sota ajoitettu vuodelle 1989 eli ajalle juuri ennen Neukkujen putomista polvilleen. Molemmat maat voimiensa tunnossa, jenkeillä kalustona toisin kuin 1985 kirjoissa nyt isolla kädella sekä M1 Abramsit että M2 Bradleyt.
Kirja siis tämä. Kirjan hinta Kindle formaatissa noussut taalasta neljään taalaan, mutta tuollakin hinnalla erinomaista vastinetta rahalle.
Kyllä, 11. eteen työnnettynä ostamassa aikaa, että 3. armored division ehtii asettautua puolustukseen. Lisäksi 8. divisioona sekä Jenkeistä 4. divisioona ilmasiltana paikalla.Hyvin mielenkiintoisen oloinen. Pitänee tutustua. Jos oikein muistan, niin Fuldan aukon puolustuksesta vastasi 11. panssariratsuväkirykmentti (käytännössä prikaati). Oli osa NATO:n eteentyönnettyä puolustusstrategiaa. Käytännössä olisivat sitten kyllä joutuneet taistelemaan hengenhädässä massiivista ylivoimaa viivyttäen.
Kenraali Hermann Balck ei taatusti ole suuren yleisön hyvin tuntema panssarikenraali, mutta eittämättä hän oli yksi Wehrmachtin kyvykkäimmistä taktisen tason komentajista. Onneksi mies kirjoitti muistelmansa jälkipolville. Ja mielenkiintoista luettavaa kirja onkin. Balck ehti nähdä panssarisodankäyntiä niin itärintamalla kuin lännessäkin. Suosittelen kirjaa aiheesta kiinnostuneille.
Katso liite: 31327
Balck oli kieltämättä lahjakas, mutta ilmeisesti myös aika m*lkku mies. Amerikkalainen sotahistorioitsija Douglas Nash (koulutukseltaan ye-upseeri ja myös siviilipuolen tutkinto löytyy) arvostelee Balckia aika tylysti.
Onhan tuo aika huikea ajatus, että vielä vuonna 1980 vanhat kenraalit köpöttelivät rollaattoreilla sotapeliin ja pelasivat sujuvan liikkuvan puolustuksen V Corps joukoilla Neukkujen panssarilauttoja vastaan. Minkä nuorena oppii...Erityisen mielenkiintoinen heppu minusta myös siksi, että sotapeleissä konsultoi mm. USA:n armeijaa. Taktiikkapuolen oppeja omaksuttiin näiltä evp. kenraaleilta jotka tunsivat venäläiset.
@Panssari Salama muistaakseni linkkasi tämän vuosia sitten kirjaketjuun. On kyllä mielenkiintoista luettavaa.
Onhan tuo aika huikea ajatus, että vielä vuonna 1980 vanhat kenraalit köpöttelivät rollaattoreilla sotapeliin ja pelasivat sujuvan liikkuvan puolustuksen V Corps joukoilla Neukkujen panssarilauttoja vastaan. Minkä nuorena oppii...
Muoks en ole tuota Balckin muistelmaa lukenut, mutta von Mellethinin (joka Balckin mukana jenkeissä sotapelissä tuossa Tulikomennon jakamassa artikkelissa) Panzer Battles löytyy hyllystä. Mielenkiintoinen kirja, palveli mm Afrika Korpsissa Rommelin alla, kovaa kritiikkiä miten Rommel mielellään vietti aikaansa etulinjassa pataljoonatasolla mikä vääristi hänen kokonaiskuvaansa: jos pataljoonalla meni hyvin oli ylioptimistinen, ja päinvastoin. Lisäksi Rommelin tapana oli ottaa kakkosjohtaja mukaansa, joten divisioonan ja välillä koko AK;n esikunta pyöri sitten junioriupseerien voimin ja vastuulla.
https://www.amazon.com/Panzer-Battles-Major-General-von-Mellenthin/dp/1862274592/
Anteeksi en voinut vastustaa kun vihdoin pääsee tätä kuvaa käyttämäänMuoks en ole tuota Balckin muistelmaa lukenut, mutta von Mellethinin (joka Balckin mukana jenkeissä sotapelissä tuossa Tulikomennon jakamassa artikkelissa) Panzer Battles löytyy hyllystä. Mielenkiintoinen kirja, palveli mm Afrika Korpsissa Rommelin alla, kovaa kritiikkiä miten Rommel mielellään vietti aikaansa etulinjassa pataljoonatasolla mikä vääristi hänen kokonaiskuvaansa: jos pataljoonalla meni hyvin oli ylioptimistinen, ja päinvastoin. Lisäksi Rommelin tapana oli ottaa kakkosjohtaja mukaansa, joten divisioonan ja välillä koko AK;n esikunta pyöri sitten junioriupseerien voimin ja vastuulla.
Onhan tuo aika huikea ajatus, että vielä vuonna 1980 vanhat kenraalit köpöttelivät rollaattoreilla sotapeliin ja pelasivat sujuvan liikkuvan puolustuksen V Corps joukoilla Neukkujen panssarilauttoja vastaan. Minkä nuorena oppii...
Muoks en ole tuota Balckin muistelmaa lukenut, mutta von Mellethinin (joka Balckin mukana jenkeissä sotapelissä tuossa Tulikomennon jakamassa artikkelissa) Panzer Battles löytyy hyllystä. Mielenkiintoinen kirja, palveli mm Afrika Korpsissa Rommelin alla, kovaa kritiikkiä miten Rommel mielellään vietti aikaansa etulinjassa pataljoonatasolla mikä vääristi hänen kokonaiskuvaansa: jos pataljoonalla meni hyvin oli ylioptimistinen, ja päinvastoin. Lisäksi Rommelin tapana oli ottaa kakkosjohtaja mukaansa, joten divisioonan ja välillä koko AK;n esikunta pyöri sitten junioriupseerien voimin ja vastuulla.
https://www.amazon.com/Panzer-Battles-Major-General-von-Mellenthin/dp/1862274592/
Toivottavasti kirjassa uskalletaan käsitellä asiaa ilman perinteistä "Marrrrrrrski on Jumala" -asennetta. Ylipäätään meillä on korkeampien sotilasjohtajien elämäkerroissa hävettävän surkeasti kohteittensa sotataidollisten kykyjen arviointia. Ja vähäinenkin tarkastelu on tyyliä "Suomi säilytti itsenäisyytensä, eikö se riitä?" -tasoa.Mikko Karjalaiselta on juuri ilmestynyt tämä uutuus. Käsittelee ymmärtääkseni Marskin sotataidollista osaamista miehen koko uran ajalta.
Katso liite: 68585