tulikomento
Supreme Leader
Olisiko kuitenkin Markku Jokipii eikä Jokisipilä?
No perskele. Katsoin väärin. Jokisipiläkin on näet vuosien mittaan laatinut Verkkouutisille kirja-arvosteluja.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Olisiko kuitenkin Markku Jokipii eikä Jokisipilä?
Onko Markku Jokipii sukua Mauno Jokipiille?Olisiko kuitenkin Markku Jokipii eikä Jokisipilä?
Saburo Sakain muistelmia. Teoksen uudempi englannin kielinen versio oikaisi hieman tekstiä. Saburo oli sodan loppumisen aikaisen pudotuksen "itse keksinyt". Sakain saavuttamia pudotuksia on arveltu olevan enintään 64. Oli tilanne mikä tahansa, oli mies varmasti loistava lentäjänä. Sakain taistelutoveri Hiroyoshi Nishizava ampui Guadalcanal:in yläpuolella 6 kpl Merijalkaväen F4F Wildcat:eja. Sakai oli yksi Rabaul:in siivouskolmikosta (Sakai, Nishizawa, Ota). Kyseinen kolmikko sai "ihmeitä" aikaan A6M Zeron puikoissa. Mitsubishi Zero=nolla depaattia voimme sitten vääntää aiheesta aikojen loppuun...
Katso liite: 69907
Japanin keisarillisen armeijan tankkeja käsittelevä kirja. Vaunujen suunnittelun perusperiaatteet olivat aika kaukana saksalaisten näkemyksistä.
Katso liite: 69915
Sen verran nusaistaan pilkkua, että Seafiren valtti ei ollut nousunopeus vaan kohoamisnopeus (ovat eri asioita). Ja miten niin vanhentunut? Seafire FR.47 pisti suoritusarvoillaan esimerkiksi Hellcatia turpaan 10-0.Samankaltaisesta aiheesta lisää Seafire vs A6M Zero. Vaikka Seafire oli omalla sarallaan hieman jo vanhentunut ,niin nousunopeus varmisti osallitumisen vielä Tyynenmeren taisteluihin. Mikäli aihe kiinnostaa niin voin suositella.
Katso liite: 69914
Seafire 47 tuli palveluskäyttöön sodan jälkeen. Se kone päihitti lähes kaikki, F8F Bearcat oli lähempänä samaa suorituskykyä. Nousu/kohoamis, m/s saattoi mennä mitta-asteikko ja jotain sinne päin sekaisin. Ihmillinen erehdys. Kirjassa mainittu Seafire III oli Spitfire V laivastoversio eli heppoja oli 1585 kun taas FR 47 hummat oli reilusti yli 2000. Tyynellemerelle ehtinyt kone oli enimmäkseen Brittien tyynemeren laivastossa tukialusten puolustamista varten. FR 47 oli nopein ja tehokkain versio mitä Seafire koneita koskaan tehtiin. Vastakkain pyörivät potkurit ja Griffon-kone kun Seafire III oli Merlin versio. Seafire FR 47 Oli mukana Korean sodassa, mutta Brittien laivaston pudotukset Koreassa kyllä kirjattiin kaikki Hawker Seafurylle. Kiitos huomautuksesta. Olisi ollut huolestuttavaa jos Hellcat olisi voittanut voittanut FR 47. Aika monta vuotta oli koneiden välissä.Sen verran nusaistaan pilkkua, että Seafiren valtti ei ollut nous.uunopeus vaan kohoamisnopeus (ovat eri asioita). Ja miten niin vanhentunut? Seafire FR.47 pisti suoritusarvoillaan esimerkiksi Hellcatia turpaan 10-0.
Hellcat lensi ensilentonsa 1942 ja Spitfire 1936. Hellcat oli tuotannossa vuoteen 1945 saakka ja Spitfire 1948 asti. Viimeisin Seafire FR 47 tuli tehtaalta 1949. Spitfire/Seafire koneiden evoluutio meni 990 heppaisesta Merlinistä aina reiluun 2400 hevosvoimaiseen Griffoniin. Hellcat oli Grummanin erinomainen työjuhta USN tukialuksille. Brititkin käyttivät Hellcatteja omilla tukialuksillaan Toisen maailmansodan aikana. Hellcat oli alusta alkaen tukialus kone kun taas Seafire oli kehitetty maakoneesta. Useista Seafireistä repesi pyrstö laskeuduttaessa tukialukselle. Sama vika ei vaivannut Hellcatteja. Seafire FR 47 oli Spitfire/Seafire koneiden nopein malli (huippu 720+ kmh) ja palveli Brittien tukialuksilla 1954 asti. Hellcat poistui hiljalleen Yhdysvaltojen laivaston tukialuksilta 1946 lähtien kun F8F Bearcat astui palvelukseen. Hellcat oli todellakin yleissuunnittelultaan uudempi kone. Suorituskyvyltään Grummanin koneista lähinnä Seafire 47 oli kuitenkin Hellcatin seuraaja F8F Bearcat. Ranskan laivastossa Hellcatit palvelivat vielä 1952 kunnes ne korvattiin uudemmilla Bearcat koneilla.Tuota, Hellcat on kyllä uudempi kone yleissuunnittelultaan. Sen näkee esimerkiksi käytetystä siipiprofiilista (Hellcatissa Nacan 230xx-sarjaa, Spitissä/Seafiressä Nacan 2200-sarjaa).
Tää 40 sivuinen käsitteleekin nimenomaan Griffon Seafiret.Seafire 47 tuli palveluskäyttöön sodan jälkeen. Se kone päihitti lähes kaikki, F8F Bearcat oli lähempänä samaa suorituskykyä. Nousu/kohoamis, m/s saattoi mennä mitta-asteikko ja jotain sinne päin sekaisin. Ihmillinen erehdys. Kirjassa mainittu Seafire III oli Spitfire V laivastoversio eli heppoja oli 1585 kun taas FR 47 hummat oli reilusti yli 2000. Tyynellemerelle ehtinyt kone oli enimmäkseen Brittien tyynemeren laivastossa tukialusten puolustamista varten. FR 47 oli nopein ja tehokkain versio mitä Seafire koneita koskaan tehtiin. Vastakkain pyörivät potkurit ja Griffon-kone kun Seafire III oli Merlin versio. Seafire FR 47 Oli mukana Korean sodassa, mutta Brittien laivaston pudotukset Koreassa kyllä kirjattiin kaikki Hawker Seafurylle. Kiitos huomautuksesta. Olisi ollut huolestuttavaa jos Hellcat olisi voittanut voittanut FR 47. Aika monta vuotta oli koneiden välissä.