Kirjat

Saksan sotilastiedustelun erikoisjoukkoyksikön historiaa. Onko kellään tästä näkemystä ? Brandenburgilaiset suorittivat tiedustelua ja sabotaasia vihollislinjojen takana. Toiminta vertautunee suomalaisten jatkosodan aikaiseen kaukopartiotiedusteluun.

Katso liite: 70057

Luin muinoin jonkun kiirjan tuosta. Se oli aikansa toute ja huonohko. Tämä on varmasti parempi.
 
Luin muinoin jonkun kiirjan tuosta. Se oli aikansa toute ja huonohko. Tämä on varmasti parempi.

Lähtökohtahan on yleensä se, että mitä tuoreempaa tutkimuskirjallisuus on niin yleensä sitä luotettavampaa tietoa kirjassa on. Patersonin kirja on vuodelta 2018 ja Koala-kustannus sen taisi aika tuoreeltaan kääntää suomeksi. Laitoin divarista tilaukseen.

Aihe on kyllä mielenkiintoinen. Saksan sotilastiedustelu Abwehrin erikoisyksikkö operoi jo elokuun lopulla 1939 Puolan rajojen sisällä. Sitten käsittääkseni 1941 jotain vallankaappaushässäkkää järjestelivät brittien hallitsemassa Irakissa. Kesällä ja syksyllä 1942 oli jotain operaatioita venäläisten Kaukasuksen öljykenttiä vastaan. Ja jos en ihan väärässä ole, niin oli jopa yksi suomalaisten kanssa toteutettu isku Muurmannin rataa vastaan. Olikohan tämä se ns. kanoottisissien isku ?
 
Markku Jokisipilä on arvostellut tuoreen Uno Fagernäs -elämäkerran.

Varaamani kappale tuli vihdoin kirjastoon pari päivää sitten, hyppäsin suoraan lukemaan Suomussalmen ja Raatteen tien taisteluita. Kovaa sotaa ollut kyllä keskellä hirmuisia pakkasia. Minkä toki tiedämmekin, mutta hyvin kuvaa kirja sitä konkretialla


Kylmä sota kun on aiheena sydäntä lähellä niin tein divarilöytöjä.


Katso liite: 69777
Kerropa miten suomettunut Suomi olisi kenraalin mielestä toiminut, ihan kiinnostava kirja, en ole tästä aikaisemmin kuullutkaan!
 
Varaamani kappale tuli vihdoin kirjastoon pari päivää sitten, hyppäsin suoraan lukemaan Suomussalmen ja Raatteen tien taisteluita. Kovaa sotaa ollut kyllä keskellä hirmuisia pakkasia. Minkä toki tiedämmekin, mutta hyvin kuvaa kirja sitä konkretialla



Kerropa miten suomettunut Suomi olisi kenraalin mielestä toiminut, ihan kiinnostava kirja, en ole tästä aikaisemmin kuullutkaan!

Mikko Porvalin uutuus on minulla juuri nyt työn alla. Tuon Kopteri-Kustaan kirjasen meinasin lukaista sen jälkeen. Mutta laittelen kyllä omat kommentit siitä ilmoille kun saan luettua. Veikkaus sisällöstä: YYA-sopimus ei ole liittosopimus, mutta se ottaa huomioon NL:n legitiimit turvallisuusintressit. Suomalainen maasto suosii puolustajaa. Neuvostoliitosta hankittu sotakalusto soveltuu erityisen hyvin Suomen erikoisolosuhteisiin jne.
 
Kyseinen Holmila tuki 100 % Ylikankaan jorinoita kesän 1944 telpituksia koskevassa kiistassa (Kanava-lehdessä) ja yhdessä kirjassaan kauhisteli kuinka Sampo Ahto saa kirjoittaa Upseeriliiton lehdessä ilman raivokkaita vastalauseita.
 
Lassi Saressalo on arvostellut Mikko Porvalin uutuuskirjan Syvärin takana. Kirja on itselläni parhaillaan loppusuoralla ja täytyy sanoa että täyttä asiaa alusta loppuun. Todella mielenkiintoista kaukopartiotiedustelun historiaa. Vuoden päästä ilmestynee kirjasarjan kolmas osa, joka sitten ilmeisesti kattaa kesän 1944 suurhyökkäyksen torjunnan ja kuuluisat stay behind -partiot Kannaksella, eli Matti-partiot.

 
Laitetaanpas nyt jotain arvosteluntynkää noista luetuista kirjoista kun viimeinkin olen saanut ne tavattua loppuun..

Varjo Suomen yllä, Stalinin salaiset kansiot: Hieman raskassoutuinen kaikkine alkuperäisessä (suomennettuina toki) asussa olevine asiakirjoineen, mutta kirjoittajat ovat aika hyvin onnistuneet taustoittamaan asiakirjan pienine infolaatikoineen sivujen alaosaan. Jos aihe poliittinen historia kiinnostaa niin ihan hyvä teos. Tulen varmaan käyttämään lähdeteoksena joissakin aiheissa.

Kremlin kortti: Poliittista historiaa kähmintöineen. Avaa hieman joitakin aiheita ja jättää lukijalle paljon pohdittavaa menneistä ja nykyisistäkin poliitikoista ja virastoista. Teoksen tausta-aineisto on varsin kattava ja mielenkiintoinen. Taas kirja jonka varmasti avaan usein uudelleenkin.

Stalinin salainen jatkosota, Jatkosodan venäläiset dokumentit: Valitettavasti otsikko lupaa liikaa. Alun jälkeen, vaikkakin siinä oli pari mielenkiintoista aihetta, teos keskittyy liiaksi yhden divisioonan kahden prikaatin tapahtumiin. Vaikkakin raportteja lukeekin joskus hymyillen, se on aivan liian pieni otos. En tiedä hommanko tekijöiden edellisen teoksen Tuntematon Talvisota jos se noudattelee samaa kaavaa. Jää hyllyyn mutta ei mikään erikoinen teos, johtuen ehkä ettei aihe ollut Neukkulassakaan suosittu ja kirjallisuus sitten sen mukaista.

Hieman kesti lukeminen kun melkein jokaisen kappaleen jälkeen tuli tehtyä muistiinpanoja joita sitten tarkisteli ja taustoitti googletuksella. Tai sitten mä vaan luin ja suhtauduin teoksiin kuin tentittäviin oppikirjoihin...

Noiden kirjojen perusteella Putin on lukenut Kremlin arkistot ennen Ukrainan retkeä, sillä retoriikka on hyvin samanlaista kuin Suomea kohtaan oli aikoinaan..

Vangiksi suomalaisille jäänyt kenr. majuri Kirpitsnikov jo totesi kuinka johdon mukaan "joukkomme perääntyvät järjestyksessä, kun taas ne saartanut vastustaja tuhoaa ja ajaa niitä takaa pakokauhun vallassa".

Edit:korjataan prikaatit rykmenteikisi. Tarkemmin 313. Divisioonan 1068. ja 1070. rykmentti
 
Viimeksi muokattu:
Walter Laqueur, juutalaistaustainen idän historian guru teki useankymmenen
kirjaa samasta aiheesta, takakannesta kommentteja(kehuja) Putlerism and its future with Europe(2015) kirjasta

Brings formidable intelligence and historical erudition to the task of putting Europe¨s current predicament into perspective

Foreign Affairs

The last days of Europe spotlights an uncomfortable reality. Hopefully it will generate greater awareness, more open dialogue and the courage to take steps to deal with Europe problems
Henry A Kissinger

Tänään muualle linkkaamani Putlerin ajatuspajan johtoajatuksista Laquerinkin mukaan on riittävän korkea öljyn hinta koska omat tuotantokulut kasvavat
pohjoisessa "kairaamalla" kannattamattomaksi pitkällä aikajänteellä.
 
Viimeksi muokattu:
Kerropa miten suomettunut Suomi olisi kenraalin mielestä toiminut, ihan kiinnostava kirja, en ole tästä aikaisemmin kuullutkaan!

Tulipa lukaistua. Ilmestynyt ETYK:n aikaan 1975. Pohjolan sotilasmaantiedettä käydään läpi (hyökkääjä sidottu tiestöön kesällä ja talvella) ja voimasuhteita. Neuvostoliitolla voimaa, mutta rauhan aikana meitä vastaan yleensä ryhmitetty vain matalan valmiuden 3. kategorian joukkoja. Ruotsi hampaisiin asti aseistautunut modernilla kalustolla. Norja luottaa NATO-vahvistuksiin. Varsinaisia sotaskenaarioita käsitellään lähinnä pintapuolisesti, eikä kovin teoreettisesti. Luonnollista, sillä YYA-aikana näistä ei saanut oikein ääneen huudella. YYA:n todetaan olevan jälleenvakuutussopimus Neuvostoliitolle siitä, että Suomi taistelee kaikkia (lue = USA ja NATO) sen alueen kautta neukkulaan pyrkiviä vihollisia vastaan. Varsinainen sotilasliitto se ei ole, eikä Suomi ole Varsovan liiton etäispesäke. Aika tyypillinen aikansa tuote. Turvallisuuspoliittista jargonia ajalta jota onneksi ei enää ole. Jos tulee divarissa vastaan, niin kyllä tähän nyt muutaman euron voi haaskata.
 
George Fortyn kirjat ovat ihan hyvää yleistietoa aiheesta kiinnostuneille. WW2 Tanks varsinkin on hyvä yleiskatsaus Toisen maailmansodan panssarikalustosta.
 

Liitteet

  • 492.jpg
    492.jpg
    23.1 KB · Luettu: 4
  • 889.jpg
    889.jpg
    33.6 KB · Luettu: 4
  • 588.jpg
    588.jpg
    59.2 KB · Luettu: 3
Frankopan, Peter Silkkitiet - Uusi maailmanhistoria. Ateena 2021.

Silkkitiet -teos on melko tyypillinen suomennettu historiateos. Siinä englanniksi kirjoittava (tässä tapauksessa britti) tutkija ottaa jonkin laajan kokonaisuuden ja kirjoittaa siitä "Magnum opuksen". Peter Frankopan on Oxfordin yliopiston Bysantin tutkimuksen laitoksen johtaja, eli sangen meritoitunut tutkija. Tässä teoksessa Frankopan esittelee meille "Silkkitien" tai paremminkin maailmankolkan Välimereltä Kiinan länsirajalle ja nostaa sen maailmanhistorian tärkeimmäksi alueeksi.

Teos on erittäin mielenkiintoinen ja ehdottomasti lukemisen arvoinen. Siinä kuvataan alueen historiaa hamasta esihistoriasta nykypäivään (2015). Mielenkiintoista on esimerkiksi Rooman imperiumin idänkaupan kuvaaminen ja teoria siitä, että valuutan valuminen Roomasta itään oli osaltaan romahduttamassa imperiumia. Myös islamin nousu kuvataan erittäin hyvin ja itselleni uudella tavalla. Sekä Persian että Bysantin samanaikainen romahdus Lähi-idän alueella sotilaallisessa, taloudellisessa sekä kulttuurisessa mielessä tarjosi tilaa islamin nopealle ja pysyvälle nousulle. Tuota olen aina ihmetellyt, mutta tässä se kuvataan erittäin hyvin ja uskottavasti perustellen. Ylipäänsä Frankopan tuottaa erittäin luettavaa ja loogista tekstiä, eikä sorru (etenkään historiaosassa) mitenkään hillittömiin tai omituisiin tulkintoihin, vaikka (tai koska) näkökulma on huomattavasti idempänä kuin yleensä olemme tottuneet ajattelemaan.

Bysantin valtakunnasta Frankopan antaa huomattavasti perinteisemmän kuvan kuin viimeksi esittelemäni Paavo Hohtin Bysantti-teos. Frankopanin Bysantti on (kärjistettynä) gibbonilainen tuhat vuotta romahtava raunio, joka hoipertelee kriisistä toiseen. Myös mongolivaltakunnasta on joskus annettu vähemmän ruusuinen kuva kuin Frankopan, joka tosin ei mongolien julmuuksia peittele, mutta korostaa näiden suvaitsevaisuutta ja kykyä/halua omaksua valloitettujen alueiden hyvät käytänteet. Kuitenkin pahemmin minusta sakkaa osio 1400-luvun lopusta 1800-luvun alkupuolelle, jolloin keskitytään lähinnä Amerikkojen valloitukseen. Ihan hyvin tämä on nivottu osaksi teosta, mutta vähän tässä mennään aiheen ulkopuolelle, koska sivuja aiheeseen käytetään melko paljon ja sitä käsitellään sangen yksityiskohtaisesti. Sinänsä "ihan jees" -tekstiä, mutta opiskelijalle olisi ehken muistutettu aiheen rajaamisesta. Vielä suurempi ongelma on mielestäni ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen "suuren pelin" kuvaaminen. Nyt ensimmäisen maailmansodan asetelmia luodaan Persiassa ja Afganistanissa ja koko ajan korostetaan Britannian ja Venäjän intressiristiriitoja ja kiristyneitä välejä alueella. Samalla tietenkin muistetaan myös Saksan ja Britannian kilvoittelu. Kuitenkaan Ranskan ja Britannian Afrikan jakamisesta ei puhuta mitään, vaikka britit vakavasti harkitsivat aluksi liittoutumista Saksan kanssa ja maailmansota meinasi syttyä Fashodassa Ranskan ja Britannian välille. Nyt tästä ei mainita mitään, vaan mutkia tässä kohti vedetään erittäin suoraksi.

Tämän hetken näkökulmasta Frankopanille on annettava erityismainita Putinin väitöskirjan ja maailmankuvan mainitsemisesta.

Kaiken kaikkiaan erittäin tutustumisen arvoinen teos. Tyypilliset "kaikenselityksen" ongelmat tätäkin vaivaavat, eli joissain yksityiskohdissa ja tulkinnoissa voi olla haparointia, mutta kokonaisuus on montaa kilpailijaansa vahvempi. Aikaa reiluun 700-sivuun saa varata, mutta ei tolkuttoman kauan. Sujuvaa suomennosta hyvästä tekstistä lukee ilokseen.

Pitääkin lukea uudestaan Felipe Fernández-Armeston Millenium - Toinen vuosituhat, jossa myös haettiin Euroopan ulkopuolista näkökulmaa, tässä tapauksessa toiseen vuosituhanteen. Lopputulos oli muistaakseni aika hyvä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top