Frankopan, Peter Silkkitiet - Uusi maailmanhistoria. Ateena 2021.
Silkkitiet -teos on melko tyypillinen suomennettu historiateos. Siinä englanniksi kirjoittava (tässä tapauksessa britti) tutkija ottaa jonkin laajan kokonaisuuden ja kirjoittaa siitä "Magnum opuksen". Peter Frankopan on Oxfordin yliopiston Bysantin tutkimuksen laitoksen johtaja, eli sangen meritoitunut tutkija. Tässä teoksessa Frankopan esittelee meille "Silkkitien" tai paremminkin maailmankolkan Välimereltä Kiinan länsirajalle ja nostaa sen maailmanhistorian tärkeimmäksi alueeksi.
Teos on erittäin mielenkiintoinen ja ehdottomasti lukemisen arvoinen. Siinä kuvataan alueen historiaa hamasta esihistoriasta nykypäivään (2015). Mielenkiintoista on esimerkiksi Rooman imperiumin idänkaupan kuvaaminen ja teoria siitä, että valuutan valuminen Roomasta itään oli osaltaan romahduttamassa imperiumia. Myös islamin nousu kuvataan erittäin hyvin ja itselleni uudella tavalla. Sekä Persian että Bysantin samanaikainen romahdus Lähi-idän alueella sotilaallisessa, taloudellisessa sekä kulttuurisessa mielessä tarjosi tilaa islamin nopealle ja pysyvälle nousulle. Tuota olen aina ihmetellyt, mutta tässä se kuvataan erittäin hyvin ja uskottavasti perustellen. Ylipäänsä Frankopan tuottaa erittäin luettavaa ja loogista tekstiä, eikä sorru (etenkään historiaosassa) mitenkään hillittömiin tai omituisiin tulkintoihin, vaikka (tai koska) näkökulma on huomattavasti idempänä kuin yleensä olemme tottuneet ajattelemaan.
Bysantin valtakunnasta Frankopan antaa huomattavasti perinteisemmän kuvan kuin viimeksi esittelemäni Paavo Hohtin Bysantti-teos. Frankopanin Bysantti on (kärjistettynä) gibbonilainen tuhat vuotta romahtava raunio, joka hoipertelee kriisistä toiseen. Myös mongolivaltakunnasta on joskus annettu vähemmän ruusuinen kuva kuin Frankopan, joka tosin ei mongolien julmuuksia peittele, mutta korostaa näiden suvaitsevaisuutta ja kykyä/halua omaksua valloitettujen alueiden hyvät käytänteet. Kuitenkin pahemmin minusta sakkaa osio 1400-luvun lopusta 1800-luvun alkupuolelle, jolloin keskitytään lähinnä Amerikkojen valloitukseen. Ihan hyvin tämä on nivottu osaksi teosta, mutta vähän tässä mennään aiheen ulkopuolelle, koska sivuja aiheeseen käytetään melko paljon ja sitä käsitellään sangen yksityiskohtaisesti. Sinänsä "ihan jees" -tekstiä, mutta opiskelijalle olisi ehken muistutettu aiheen rajaamisesta. Vielä suurempi ongelma on mielestäni ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen "suuren pelin" kuvaaminen. Nyt ensimmäisen maailmansodan asetelmia luodaan Persiassa ja Afganistanissa ja koko ajan korostetaan Britannian ja Venäjän intressiristiriitoja ja kiristyneitä välejä alueella. Samalla tietenkin muistetaan myös Saksan ja Britannian kilvoittelu. Kuitenkaan Ranskan ja Britannian Afrikan jakamisesta ei puhuta mitään, vaikka britit vakavasti harkitsivat aluksi liittoutumista Saksan kanssa ja maailmansota meinasi syttyä Fashodassa Ranskan ja Britannian välille. Nyt tästä ei mainita mitään, vaan mutkia tässä kohti vedetään erittäin suoraksi.
Tämän hetken näkökulmasta Frankopanille on annettava erityismainita Putinin väitöskirjan ja maailmankuvan mainitsemisesta.
Kaiken kaikkiaan erittäin tutustumisen arvoinen teos. Tyypilliset "kaikenselityksen" ongelmat tätäkin vaivaavat, eli joissain yksityiskohdissa ja tulkinnoissa voi olla haparointia, mutta kokonaisuus on montaa kilpailijaansa vahvempi. Aikaa reiluun 700-sivuun saa varata, mutta ei tolkuttoman kauan. Sujuvaa suomennosta hyvästä tekstistä lukee ilokseen.
Pitääkin lukea uudestaan Felipe Fernández-Armeston Millenium - Toinen vuosituhat, jossa myös haettiin Euroopan ulkopuolista näkökulmaa, tässä tapauksessa toiseen vuosituhanteen. Lopputulos oli muistaakseni aika hyvä.