Kirjat
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Löytyy hyllystä. Kyseessä on nimenomaan kuvareportaasi eli valokuvaaja Kimmo Räisäsen kuviin pohjautuva kirja. Tekstiä ei ole kansia lukuunottamatta lainkaan vaan kuvat ovat pääosassa. Johdanto on suomeksi ja englanniksi. Kirja seuraa laskuvarjojääkärien vuoden 2000 koulutuserän palvelusta alusta loppuun eli palvelukseen astumisesta kotiutukseen.
Hejsan kirjoitti:Olen tilanut tämän kirjan, sain sen halvalla, tulee tällää viikolla.
Kirjoitan sitten mitä siinä lukee eri maiden laivastosta.
Se on tämmöinen kirja, tulee ens viikolla
Internationally acknowledged as the best one-volume reference to the world's naval and paranaval forces, this popular Naval Institute guide is both comprehensive and affordable. Updated biennially since 1976, it has come to be relied on for all-inclusive, accurate, and up-to-date data on the ships, navies, coast guards, and naval aviation arms of more than 180 countries and territories. Large fleets and small maritime forces get equally thorough treatment as evidenced in this new edition, which highlights major and even minor developments that could have an impact on the world scene. A thorough indexing of material and a logical ship-typing system make the book easy to use and allow for quick comparisons between fleets.
The guide continues to present timely, authoritative information supported by more than four thousand illustrations from correspondents throughout the world. From giant aircraft carriers and ballistic missile submarines to tugboats and launches, the characteristics and capabilities of ships large and small are reliably recorded. Complete descriptions of naval aircraft, weapons, weapon systems, and sensors are also provided along with useful commentary on organization, personnel strengths, and bases.
Halsti kirjoitti "Talvisodan päiväkirja" joka on hieno teos huollon merkityksestä. Toisen puolen oikean tilanteen kertovien tarinan voi lukea teoksesta "Tuntematon talvisota", joka on aika huono kirjana, mutta avaa zydeemiä.
Halstin näkemys sotilaspoliitisesta tilanteesta oli aika ok, vaikka voisin kaittaa kritiikkiä muista asioista.
Halstin näkemys sotilaspoliitisesta tilanteesta oli aika ok, vaikka voisin kaittaa kritiikkiä muista asioista.
Onko kuaan lukenut tätä kirjaa?
This comprehensive new book describes the current state of Russia's military air assets - the Air Force/Air Defence Force, the Naval Aviation, the air arms of the Border Guards, the Federal Security Service and the Ministry of Interior (the police). The book details the Russian Air Force's current order of battle, starting with the top command (the Air Force Chief of Staff) and down to the operational regiments and squadrons. It also includes descriptions and specifications of the Russian Air Force's and the Russian Navy's main fixed-wing and rotary-wing aircraft - combat aircraft, transports and special-mission aircraft (reconnaissance, electronic warfare etc.). The book also provides details of the missile and bomb armament carried by Russian combat aircraft today. Much attention is given to the Russian Air Force's day-to-day operations, with reports of major exercises that have taken place in recent years involving the Air Force.A special chapter deals with Russia's air bases, and coverage is given to the Russian Air Force's test and research establishments, such as the 929th State Flight Test Centre in Akhtoobinsk, as well as to the training establishments in Ryazan' (strategic bomber arm), Lipetsk (tactical aviation), and Ivanovo (military airlift aviation). A chapter devoted to naval operations includes the history of the Russian Navy's sole aircraft carrier RNS Fleet Admiral Kuznetsov and its operational shipboard fighter regiment. The book features a wealth of colour photographs and is also illustrated by maps, charts, line drawings and data tables. Also included are colour side views of aircraft currently in service with the Russian Air Force and Russian Navy, such as the Mikoyan MiG-29 and Sukhoi Su-27 fighters, the MiG-31 heavy interceptor and many more important types and variants. The book also includes portraits of leading Russian Air Force commanders and notable military pilots, such as Gen. Aleksandr Kharchevskiy, Commander of the Lipetsk Flight Test Centre, who took President Vladimir Putin on an express inspection trip to Chechnya in a Su-27UB combat trainer
http://www.adlibris.com/se/product.aspx?isbn=1857803167
This comprehensive new book describes the current state of Russia's military air assets - the Air Force/Air Defence Force, the Naval Aviation, the air arms of the Border Guards, the Federal Security Service and the Ministry of Interior (the police). The book details the Russian Air Force's current order of battle, starting with the top command (the Air Force Chief of Staff) and down to the operational regiments and squadrons. It also includes descriptions and specifications of the Russian Air Force's and the Russian Navy's main fixed-wing and rotary-wing aircraft - combat aircraft, transports and special-mission aircraft (reconnaissance, electronic warfare etc.). The book also provides details of the missile and bomb armament carried by Russian combat aircraft today. Much attention is given to the Russian Air Force's day-to-day operations, with reports of major exercises that have taken place in recent years involving the Air Force.A special chapter deals with Russia's air bases, and coverage is given to the Russian Air Force's test and research establishments, such as the 929th State Flight Test Centre in Akhtoobinsk, as well as to the training establishments in Ryazan' (strategic bomber arm), Lipetsk (tactical aviation), and Ivanovo (military airlift aviation). A chapter devoted to naval operations includes the history of the Russian Navy's sole aircraft carrier RNS Fleet Admiral Kuznetsov and its operational shipboard fighter regiment. The book features a wealth of colour photographs and is also illustrated by maps, charts, line drawings and data tables. Also included are colour side views of aircraft currently in service with the Russian Air Force and Russian Navy, such as the Mikoyan MiG-29 and Sukhoi Su-27 fighters, the MiG-31 heavy interceptor and many more important types and variants. The book also includes portraits of leading Russian Air Force commanders and notable military pilots, such as Gen. Aleksandr Kharchevskiy, Commander of the Lipetsk Flight Test Centre, who took President Vladimir Putin on an express inspection trip to Chechnya in a Su-27UB combat trainer
http://www.adlibris.com/se/product.aspx?isbn=1857803167
Kirja CV 90:stä
Now, finally, our book on CV 90 finished.
The book is in A4 format, 80 pages with text in Swedish and English, contains the whole story from the beginning of the development of today's vehicles in Afghanistan, it contains many pictures of all the possible variations, both famous and unknown, both Swedish and export versions .
There are many detailed pictures of model building, drawing on several variants and a lot of painting and marking illustrations
http://www.hobbybokhandeln.biz/product.php?id_product=5822
Now, finally, our book on CV 90 finished.
The book is in A4 format, 80 pages with text in Swedish and English, contains the whole story from the beginning of the development of today's vehicles in Afghanistan, it contains many pictures of all the possible variations, both famous and unknown, both Swedish and export versions .
There are many detailed pictures of model building, drawing on several variants and a lot of painting and marking illustrations
http://www.hobbybokhandeln.biz/product.php?id_product=5822
"Tuonelan tulenliekit", kirja pielisjärven ja Kuhmon alueen taisteluista Talvisodan aikaan. Kaiketi tarkkaa maastoon sidottua kerrontaa. Eikä edes kaiketi vaan justi.
"Riistaherkut", Jaakko Kolmonen, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvaa ruoanlaittoa, toimivia juttuja.
"Valkoisen biisonin poika", loihakkaa meininkiä.
"Riistaherkut", Jaakko Kolmonen, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvaa ruoanlaittoa, toimivia juttuja.
"Valkoisen biisonin poika", loihakkaa meininkiä.
KorpiSISSI
Kenraali
Onko kukaan lukenut: Pasi Tuunainen. Tahtojen taisto: Alpo K. Marttinen ja Hjalmar Siilasvuo talvisodassa. Keuruu: Otava 2010
Tuunaisella on muutakin mielenkiintoista tuotantoa
http://wanda.uef.fi/geo/historia/pasi
Tuon ehdin imuroimaan MilNet koulutusportaalista: "Syöksyjoukot ja talvisodan mottitaktiikan synty: Suomalaiset saksalaisperäisen hyökkäystaktisen ja -taisteluteknisen innovaation omaksujina ja soveltajina 1917-1940 (Julkaistu toukokuussa 2008 Puolustusvoimien koulutusportaalin tietopankissa pdf-muodossa) "
Sitäpä voi vertailla ja soveltaa ajatuksissaan nykyiseen ns. "aktiivipuolustus" malliin
..wanhojakin toimintatapoja voi soveltaa modernillakin taistelukentällä.. asymmetrisesti ja silleen. ei sillä koolla vaan miten värkkejän käyttää.
Tuunaisella on muutakin mielenkiintoista tuotantoa
http://wanda.uef.fi/geo/historia/pasi
Tuon ehdin imuroimaan MilNet koulutusportaalista: "Syöksyjoukot ja talvisodan mottitaktiikan synty: Suomalaiset saksalaisperäisen hyökkäystaktisen ja -taisteluteknisen innovaation omaksujina ja soveltajina 1917-1940 (Julkaistu toukokuussa 2008 Puolustusvoimien koulutusportaalin tietopankissa pdf-muodossa) "
Sitäpä voi vertailla ja soveltaa ajatuksissaan nykyiseen ns. "aktiivipuolustus" malliin
..wanhojakin toimintatapoja voi soveltaa modernillakin taistelukentällä.. asymmetrisesti ja silleen. ei sillä koolla vaan miten värkkejän käyttää.
KorpiSISSI kirjoitti:Onko kukaan lukenut: Pasi Tuunainen. Tahtojen taisto: Alpo K. Marttinen ja Hjalmar Siilasvuo talvisodassa. Keuruu: Otava 2010
Tuunaisella on muutakin mielenkiintoista tuotantoa
http://wanda.uef.fi/geo/historia/pasi
Tuon ehdin imuroimaan MilNet koulutusportaalista: "Syöksyjoukot ja talvisodan mottitaktiikan synty: Suomalaiset saksalaisperäisen hyökkäystaktisen ja -taisteluteknisen innovaation omaksujina ja soveltajina 1917-1940 (Julkaistu toukokuussa 2008 Puolustusvoimien koulutusportaalin tietopankissa pdf-muodossa) "
Sitäpä voi vertailla ja soveltaa ajatuksissaan nykyiseen ns. "aktiivipuolustus" malliin
..wanhojakin toimintatapoja voi soveltaa modernillakin taistelukentällä.. asymmetrisesti ja silleen. ei sillä koolla vaan miten värkkejän käyttää.
Mielestäni Tuunainen on kärkinimiä siviilipuolen sotahistorioitsijoissa meillä Suomessa.
Tuo Tahtojen taisto on mielenkiintoinen nimenomaan siksi, että siinä yritetään päästä oikeasti 9.DE:n sisälle. Tuunainenhan pääsi varsinaiseen aarreaittaan käsiksi, kun Marttisen musitelukset löytyivät ja tulivat hänen käytettäväkseen. Ikävää tietysti on, että Siilasvuo ei jättänyt vastaavaa jäämistöä jälkeensä.
Tuunainen toisaalta nostaa Marttista esille uudella tavalla. Esim. Suomussalmen kirkonkylän valtaukseen johtanut hyökkäys Hulkonniemeen oli (Tuunaisen mukaan) Marttisen käsialaa, Siilasvuon halutessa vielä jatkaa hyökkäämistä idästä. Toisaalta Tuunainen kuitenkin muistuttaa, että Marttisen oli helpompi huseerata ja suunnitella, kun Siilasvuo ensin prikaatin sittemmin divisioonan komentajana kantoi vastuun onnistumisesta ja epäonnistumisesta.
Ajatuksena rohkea oli suunnitelma jättää Kuhmon motit kypsymään ja motittaa vielä lisäksi Kuusijoki-linjalle ja Löytövaaraan hyökkäävä vihollinen. Onnistuessaan se olisi ollut Suomussalmen veroinen voitto, joka olisi voinut johtaa haluttuun lopputulokseen, eli 9.Divisioonan saamiseen jälleen ylijohdon käyttöön. Tosin epäonnistumisen riskikin oli melkoinen, enkä ole kyllä ihan varma, onko Marttinen tässä nyt sitten jälkiviisas, vai onko vakavissaan tehnyt noin rohkean suunnitelman.
Tuo Syöksyjoukot... on varmaan Tuunaisen päätyö (toistaiseksi). Aikaa lukemisesta on, mutta muistaakseni haastaa aika vahvasti toisinaan esitetyn ajatuksen, että talvisodan motinlaukaisijat olisivat omin päin ja alhaaltapäin innovoineet sen motinpurkamis-taktiikan. Vaikka Tuunainenkin yksittäiselle taistelijalle arvon antaa, korostaa hän pv:n seuranneen aikaansa. Rommelit ja muut aikansa teoreetikot ja saksalaisten kokemukset maailmansodasta vaikuttivat suomalaistenkin toimintaan.
Ettei ylisanojen puolelle menisi, olisin supistanut Tuunaisen osuutta Raappanan elämäkerrassa.
Suunnitelmia voidaan aina tehdä, mitä ihmeellisempiä ja valovoimaisempia, mutta tuo mainittu uusmotitussuunnitelma kaatui tai olisi kaatunut armotta siihen, että käytössä olleet joukot olivat LIIAN VÄSYNEITÄ. Ryntäily ja pieksäytyminen jo olemassa olevien mottien kimppuun oli ensinnäkin aiheuttanut suuria tappiota ns. parhaan aineksen osalle ja jäljelle jääneet olivat poikki niin henkisesti kuin fyysisestikin. Väitän, että korpikoukkaukset varusteet kannossa eivät olisi onnistuneet enää sen enempää kuin jo oli tehty. Tai jos siirtyminen olisi jotenkin onnistunut niin motteja ei olisi saatu aikaiseksi eikä ainakaan pitämään.
Suhtaudun erittäin miten sen sanoisi pidättyvästi ylisanoihin, joiden mukaan olisi ollut läväkkää vastahyökkäillä pitkin vienan karjalaa...näitä suunnitelmia oli ja niitä jopa harkittiin vielä sodan kestäessä. Ei tainnut töppöset pysyä oikein kuntassa esikunnissa.
Suhtaudun erittäin miten sen sanoisi pidättyvästi ylisanoihin, joiden mukaan olisi ollut läväkkää vastahyökkäillä pitkin vienan karjalaa...näitä suunnitelmia oli ja niitä jopa harkittiin vielä sodan kestäessä. Ei tainnut töppöset pysyä oikein kuntassa esikunnissa.
baikal kirjoitti:
Suhtaudu pois. Komentajakeskeinen näkökulma onkin tietyllä tavalla ongelmallinen, mutta jos tarkoitus on tutkia kahden esikunnassa toimineen upseerien yhteistyötä, ei oikein muutakaan voi.
Marttisen suunnitelma olisikin ollut se, että ne motit olisi jätetty rauhaan. Jos 54.D haluaa istua perse kuurassa Kuhmon korvessa, suotakoon se heille toki. Suomalaiset olisivat mottien laukausemisen sijaan keskittäneet joukkonsa Kiekinkosken kautta Löytövaaraa vastaan hyökkäävien neuvostojoukkojen niskaan, eli saarrostaneet nekin.
Suunnitelmassa on sinänsä itua, että voimia olisi nimenomaan säästetty, kun ei olisi hyökätty hyvin linnoitettuja motteja vastaan (54.D kaivautui jo joulukuussa paikalleen ja käytti ajan ennen suomalaisten vastahyökkäyksen alkamista puolustuksen valmisteluun). Se mottien vapauttamista yrittänyt porukka taas ei ollut kaivautunut ja jos se olisi listitty, mistä olisi tullut ja mihin olisi tukeutunut se porukka, joka olisi tuon sopan yrittänyt selvittää.
Mutta kuten sanottua, paperilla näitä suunnitelmia on helppo laatia. Käytäntö olisi voinut olla kokonaan eri, enkä yhtään ihmettele, ettei Siilasvuo lämmennyt riskialttiille ajatukselle.
Suhtaudun. Marttisen oli helppo vetaa viivoja kartalle, mutta taisi aivot valaistua ensimmäisen rintamakäynnin jälkeen? Tuo mainittu pitkä koukkaus olisi ollut näiden persettään palelluttavien joukkojen armotonta aliarvioimista ja onneksi Siilasvuolla pysyi sarkahousut henkseleissä. Ja mistä hitosta suomalaiset saattoivat olla varmoja, ettei rajan takaa puske lisää joukkoja?
Tuota liikettä ei olisi yltänyt tukemaan se vähäkään epäsuora, jota oli käytössä, tai olisi tainnut neljä putkea yltääkin, mutta entäs viesti? Savumerkit? Hiihtolähetti? Miten toimessa olevat pataljoonat olisi huollettu? Hevostien teko olisi ottanut kolme neljä vrk? Ahkiolla? Huoltoon olisi sitoutunut yli puolet joukoista. Kyllä olisi ollut aika pehmeitä poikia tienvarressa, kun olisivat peliliikettä tehdessään hiihtaneet 24-36 tuntia ahkiot täynnä kamaa ja aloittaneet motinteon.
Kuten sanoin: Marttisen aivot taisivat valaistua, kun kävi tutustumassa realityyn. Komentajien välisistä suhteista en tiedä mitään, kun en ollut paikalla.D.
ps. viikon kuluttua olen tuolla maisemissa muuten, pitää ihan ihmetellä kartan kanssa tuota peliliikettä ja tuolloista tiestöä. Ja mielikuvitella 85 senttiä lunta ja parikytviis pakkasta.
Tuota liikettä ei olisi yltänyt tukemaan se vähäkään epäsuora, jota oli käytössä, tai olisi tainnut neljä putkea yltääkin, mutta entäs viesti? Savumerkit? Hiihtolähetti? Miten toimessa olevat pataljoonat olisi huollettu? Hevostien teko olisi ottanut kolme neljä vrk? Ahkiolla? Huoltoon olisi sitoutunut yli puolet joukoista. Kyllä olisi ollut aika pehmeitä poikia tienvarressa, kun olisivat peliliikettä tehdessään hiihtaneet 24-36 tuntia ahkiot täynnä kamaa ja aloittaneet motinteon.
Kuten sanoin: Marttisen aivot taisivat valaistua, kun kävi tutustumassa realityyn. Komentajien välisistä suhteista en tiedä mitään, kun en ollut paikalla.D.
ps. viikon kuluttua olen tuolla maisemissa muuten, pitää ihan ihmetellä kartan kanssa tuota peliliikettä ja tuolloista tiestöä. Ja mielikuvitella 85 senttiä lunta ja parikytviis pakkasta.
baikal kirjoitti:
Ei valaistunut.
Teki nuo suunnitelmat rintamalla käymisen jälkeen. Oli sitä mieltä, että motteja vastaan hyökkääminen käytettävissä olevin voimin oli miesten haaskaamista. Väkeä ja voimaa olisi tarvittu Kuusijoella ja myöhemmin Löytövaarassa. Kuitenkin juuri tuollaisessa jäykässä puolustuksessa puna-armeijan materiaalinen ylivoima söi suomalaisten joukot nopeasti, joten jäykkään puolustukseen oli pakko keksiä vaihtoehtoja.
Toisaalta kannattaa myös muistaa, että Siilasvuo ei rintamalla käynyt, kun taas Marttinen kävi aina välillä paikanpäällä katselemassa tilannetta.
Lueskelin Marttisen perusteluja uudelleen, ja hän oli sitä mieltä, että Löytövaara ei kestä ikuisesti. Siispä 54.D ja 163.D saavat huoletta yhtyä, suomalaiset katkaisevat 163.D:n huoltoyhteydet, jolloin molemmat divisioonat ovat "harmittomasti" pussissa. Vaikka sitä ei sanota, veikkaisin, että apuvoimien tuloon ei uskottu, koska radiotiedustelu toimi niin hyvin. Sehän oli avainasemassa sekä Suomussalmen että Kuhmon taisteluissa. Partio- tai asiamiestiedustelusta en sano mitään, kun asiantuntija Matti Kosonenkaan ei osaa sanoa kuin että sitä oli tai ei ollut.
Lisäksi kannattaa muistaa, että alueen tieverkko Neuvostoliiton puolella oli hyvin rajallinen. Mistä apuvoimat olisivat tulleet? Pohjois-Suomen osaltahan tilanne oli se, että neuvostohuolto oli vaikeuksissa, kun Murmannin rata tukkeutui, kun alueelle kuljetettiinkin yhtäkkiä enemmän joukkoja kuin oli puhe ja rata pystyi huoltamaan. Pienemmässä mittakaavassa se näkyi siinä, että niistäkin tarvikkeista, joita saatiin 9.A:n alueelle kuljetettua, osa jäi radan varteen, kun tiestö ei mahdollistanut sen kuljettamista joukoille. Osittain syynä 163.D:n vaikeuksiin Suomussalmella oli se, että perässä tuleva 44.D (johon huolto ei etukäteen osannut varautua) söi 163.D:n varastot tyhjiksi rintamalle tullessaan. Niinpä lisäjoukkojen keskittäminen olisi ollut vähintääkin haasteellista.
Kokemusta Marttisella ja Siilasvuolla huoltoyhteyksien improvisoinnista oli Raatteen taisteluista, kun tarvittiin huoltotie Raatteen (Kuhmon) tien rinnalle. Samaahan käytettiin Kuhmossa, eli järvenjäälle aurattiin huoltoteitä. Mahdotonta porukan huoltaminen talvisessa metsässä ei ollut, senhän osoitti jo 163.D:n toiminta Suomussalmella (rakensi omat huoltotientä Vuonnisesta Suomen puolelle ja Juntusrannasta Linnansalmelle ja Vuokkiniemestä Raatteeseen) sekä 54 D:n toiminta Kuhmossa (rakensi huoltotiensä Kolvasjärveltä tai Repolasta Kuusijärvelle).
Mutta samaa mieltä siitä, että suunnitelma oli korkealentoinen ja riskialtis. Niin oli tosin Suomussalmen taistelu, Raatteen taistelu ja IV AK:n vstahyökkäyskin. Ne olivat suunnnilleen samankaltaisia ja onnistuivat Sitä vain yritän sanoa, ettei Marttinen ihan hulluja jutellut. Siilasvuo ilmeisesti alkoi taipua loppuvaiheessa Marttisen linjoille, mutta rauha tuli väliin.
Mutta menikö jo vänkäysketjun puolelle?
Lintujako meinasit Kuhmossa? Eikö Pohjois-Karjalassa ole? Lapissa on nyt paras vuosi pitkään aikaan.