baikal kirjoitti:
Suhtaudun. Marttisen oli helppo vetaa viivoja kartalle, mutta taisi aivot valaistua ensimmäisen rintamakäynnin jälkeen? Tuo mainittu pitkä koukkaus olisi ollut näiden persettään palelluttavien joukkojen armotonta aliarvioimista ja onneksi Siilasvuolla pysyi sarkahousut henkseleissä. Ja mistä hitosta suomalaiset saattoivat olla varmoja, ettei rajan takaa puske lisää joukkoja?
Tuota liikettä ei olisi yltänyt tukemaan se vähäkään epäsuora, jota oli käytössä, tai olisi tainnut neljä putkea yltääkin, mutta entäs viesti? Savumerkit? Hiihtolähetti? Miten toimessa olevat pataljoonat olisi huollettu? Hevostien teko olisi ottanut kolme neljä vrk? Ahkiolla? Huoltoon olisi sitoutunut yli puolet joukoista. Kyllä olisi ollut aika pehmeitä poikia tienvarressa, kun olisivat peliliikettä tehdessään hiihtaneet 24-36 tuntia ahkiot täynnä kamaa ja aloittaneet motinteon.
Kuten sanoin: Marttisen aivot taisivat valaistua, kun kävi tutustumassa realityyn. Komentajien välisistä suhteista en tiedä mitään, kun en ollut paikalla.D.
ps. viikon kuluttua olen tuolla maisemissa muuten, pitää ihan ihmetellä kartan kanssa tuota peliliikettä ja tuolloista tiestöä. Ja mielikuvitella 85 senttiä lunta ja parikytviis pakkasta.
Ei valaistunut.
Teki nuo suunnitelmat rintamalla käymisen jälkeen. Oli sitä mieltä, että motteja vastaan hyökkääminen käytettävissä olevin voimin oli miesten haaskaamista. Väkeä ja voimaa olisi tarvittu Kuusijoella ja myöhemmin Löytövaarassa. Kuitenkin juuri tuollaisessa jäykässä puolustuksessa puna-armeijan materiaalinen ylivoima söi suomalaisten joukot nopeasti, joten jäykkään puolustukseen oli pakko keksiä vaihtoehtoja.
Toisaalta kannattaa myös muistaa, että Siilasvuo ei rintamalla käynyt, kun taas Marttinen kävi aina välillä paikanpäällä katselemassa tilannetta.
Lueskelin Marttisen perusteluja uudelleen, ja hän oli sitä mieltä, että Löytövaara ei kestä ikuisesti. Siispä 54.D ja 163.D saavat huoletta yhtyä, suomalaiset katkaisevat 163.D:n huoltoyhteydet, jolloin molemmat divisioonat ovat "harmittomasti" pussissa. Vaikka sitä ei sanota, veikkaisin, että apuvoimien tuloon ei uskottu, koska radiotiedustelu toimi niin hyvin. Sehän oli avainasemassa sekä Suomussalmen että Kuhmon taisteluissa. Partio- tai asiamiestiedustelusta en sano mitään, kun asiantuntija Matti Kosonenkaan ei osaa sanoa kuin että sitä oli tai ei ollut.
Lisäksi kannattaa muistaa, että alueen tieverkko Neuvostoliiton puolella oli hyvin rajallinen. Mistä apuvoimat olisivat tulleet? Pohjois-Suomen osaltahan tilanne oli se, että neuvostohuolto oli vaikeuksissa, kun Murmannin rata tukkeutui, kun alueelle kuljetettiinkin yhtäkkiä enemmän joukkoja kuin oli puhe ja rata pystyi huoltamaan. Pienemmässä mittakaavassa se näkyi siinä, että niistäkin tarvikkeista, joita saatiin 9.A:n alueelle kuljetettua, osa jäi radan varteen, kun tiestö ei mahdollistanut sen kuljettamista joukoille. Osittain syynä 163.D:n vaikeuksiin Suomussalmella oli se, että perässä tuleva 44.D (johon huolto ei etukäteen osannut varautua) söi 163.D:n varastot tyhjiksi rintamalle tullessaan. Niinpä lisäjoukkojen keskittäminen olisi ollut vähintääkin haasteellista.
Kokemusta Marttisella ja Siilasvuolla huoltoyhteyksien improvisoinnista oli Raatteen taisteluista, kun tarvittiin huoltotie Raatteen (Kuhmon) tien rinnalle. Samaahan käytettiin Kuhmossa, eli järvenjäälle aurattiin huoltoteitä. Mahdotonta porukan huoltaminen talvisessa metsässä ei ollut, senhän osoitti jo 163.D:n toiminta Suomussalmella (rakensi omat huoltotientä Vuonnisesta Suomen puolelle ja Juntusrannasta Linnansalmelle ja Vuokkiniemestä Raatteeseen) sekä 54 D:n toiminta Kuhmossa (rakensi huoltotiensä Kolvasjärveltä tai Repolasta Kuusijärvelle).
Mutta samaa mieltä siitä, että suunnitelma oli korkealentoinen ja riskialtis. Niin oli tosin Suomussalmen taistelu, Raatteen taistelu ja IV AK:n vstahyökkäyskin. Ne olivat suunnnilleen samankaltaisia ja onnistuivat Sitä vain yritän sanoa, ettei Marttinen ihan hulluja jutellut. Siilasvuo ilmeisesti alkoi taipua loppuvaiheessa Marttisen linjoille, mutta rauha tuli väliin.
Mutta menikö jo vänkäysketjun puolelle?
Lintujako meinasit Kuhmossa? Eikö Pohjois-Karjalassa ole? Lapissa on nyt paras vuosi pitkään aikaan.