Kirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
EK kirjoitti:
Heikki Ylikangas, Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa Kristian II:sta Nils Dackeen. Siltala 2021.

Tämän hetken Grand Old Man suomalaisessa historiantutkimuksessa on Heikki Ylikangas. Hän on yksi niistä, jotka uudistivat suomalaista historiantutkimusta 1980-luvulla tuomalla mikrohistorian Suomeen. Toinen mainittava henkilö tässä yhteydessä on tietenkin Antero Heikkinen. Ylikankaan mainetta (etenkin tällä palstalla) painaa tietenkin alas Huhtiniemi-polemiikki sekä miksei myöskin se talvisota-näytelmä. Kuitenkin on muistettava, että historioitsijana Ylikangas on Suomessa yksi suurista.

Kustaa Vaasasta kertovassa kirjassaan Ylikangas kuvaa Kustaata nimenomaan hänen vastustajiensa kautta. Ylikangas tulee tietenkin kuvanneeksi kirjassa Kalmarin unionin hajoamisen ja Ruotsin muuttumisen perintökuninkuudeksi ja esimoderniksi valtioksi. Tämä on kuitenkin sopivasti taustalla ja tarkastelun keskiössä pysyvät koko ajan Kustaa ja hänen kulloinenkin vastapuolensa. Teos ei varmaankaan tuo mitään hirveän uutta tutkimuksen kentälle, onpahan vain Ylikankaan näkemys ja tulkinta Kustaa Vaasasta henkilönä ja toimijana. Se on myös oikein hyvä muistuttaja siitä, että historioitsijan tulisi pyrkiä mahdollisimman pitkälti puolueettomuuteen tutkimusta tehdessään. Tämä ei tietenkään tarkoita Ylikankaan mukaan sitä, etteikö erilaisille tulkinnoille olisi sijaa (vaikka tietenkin hän omasta mielestään on oikeassa, kuten me kaikki), vaan että tulkintoja ei pitäisi tehdä nykyajan (kirjoitusajan) näkökulmasta, vaan ajankohdan konteksti on otettava huomioon.

Positiivista teoksessa on, että se pysyy hyvin rajauksessaan ja siinä on käytetty niin arkistolähteitä kuin aiempaa tutkimustakin. 296 sivua leipätekstiä on oikein näppärä paketti. Kuitenkin myös ikävä kyllä on jälleen kerran todettava, että kustannustoimittajien ammattikunta on joutunut Suomessa rappiolle. Teksti olisi kaivannut hyvän oikolukijan ja yhden stilisoinnin. Nyt siinä on jonkin verran omituisia ilmauksia, kuten "rautapallo, olipa se pyöreä tai pitkulainen" ja toistoa. Sama asia voidaan pahimmillaan kertoa alaluvun alussa ja lopussa ja vielä lopuksi kerrata luvun viimeisessä alaluvussa. Joko oikolukua ei pahemmin ole tehty tai sitten Ylikangas on kieltäytynyt muutoksista. No, iso ongelma tämä ei ole, mutta häiritsee välillä.

Kaiken kaikkiaan aivan suositeltava opus kaikille Pohjoismaiden vanhemmasta historiasta kiinnostuneille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruvennut kiinnostamaan Suomen ja Pohjois-Suomen historia 1100- luvulta 1600-luvun alkuun. Joten pitää lukea
 
tulikomento kirjoitti:
Joku hämärä muistikuva että Viljo Suokkaasta oli suunnitteilla elokuva, olikohan ohjaajaksi kaavailtu Kai Lehtistä ? Sitten muistelen myös, että Åke Lindmanilla oli vireillä joku kaukopartioelokuva. Tähän mennessä Mikko Niskasen 60-luvun alun Sissit on ainoa teemaa käsittelevä kotimainen elokuva.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja Sissit elokuva on enemmän divisioonatason partiointia kuin itse päämajan partiointia.
 
Odinin ratsu - Skandinaaviset jumaltarut. Like 2007. Toimittanut ja suomentanut Anni Sumari.

Tässäpä sangen näppärä perusteos kaikille viikinkien jumaltarustosta kiinnostuneille. Anni Sumari on toimittanut erinäisten säilyneiden lähdeteosten (Eddat yms.) pohjalta 217-sivuisen tiivistelmän tärkeimmistä jumaltaruista. Mukana on lähdeviitteitä ja kommentteja sekä lyhyt esittely aiheesta kokonaisuutena. Koska aihepiiri on sinänsä tuttu, varmaankin mielenkiintoisinta oli havaita (Sumarin avustuksella), miten paljon jo tässäkin tiivistelmässä on viittauksia taruihin, jotka ovat olleet aikalaisille tuttuja, mutta joista meille ei ole säilynyt mitään.

Jos jumaltarut kiinnostavat, kannattaa tutustua ja antaa jälkikasvullekin. Ihan kaikkein pienimmille kuitenkaan ehkä ei, sillä vaikka mitään erityisen räävitöntä kieltä ei käytetäkään, jumalat nussiskelevat aika vapaasti ympäriinsä ja ehkä se väkivaltakin joitain taaperoita saattaa hirvittää. Kansantajuisena mytologian popularisointina 5/5 ja jututhan ovat aivan timanttia.
 
Metsästän kirjaa joka käsittelee suomalaisia kansantaruja ja uskomuksia. Esimerkkinä siinä kerrotaan jos perheessä oli vammainen lapsi, niin uskottiin talon emännän harrasteen haurautta itse tontun kanssa. Onko jollain tietoa mikä kirja olisi?
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Metsästän kirjaa joka käsittelee suomalaisia kansantaruja ja uskomuksia. Esimerkkinä siinä kerrotaan jos perheessä oli vammainen lapsi, niin uskottiin talon emännän harrasteen haurautta itse tontun kanssa. Onko jollain tietoa mikä kirja olisi?
Klikkaa laajentaaksesi...
En suorilta tiedä mitä kirjaa nimenomaan haet, mutta tässä on yksi siitä aiheepiiristä

Suomalainen kansanusko - Risto Pulkkinen - sidottu(9789524953405) | Adlibris kirjakauppa

sidottu, 2014. Osta kirja Suomalainen kansanusko Risto Pulkkinen (ISBN 9789524953405) osoitteesta Adlibris.fi. Ilmainen toimitus yli 39,90 euron tilauksiin. Adlibriksen valikoimissa on miljoonia kirjoja, löydä seuraava lukuelämyksesi jo tänään! Aina edulliset hinnat, ilmainen toimitus yli 39,90...
www.adlibris.com www.adlibris.com

Omistan vielä tuon mutta jäänyt vaan vielä lukematta.
 
Sanavalmis Muurinen kirjoitti:
En suorilta tiedä mitä kirjaa nimenomaan haet, mutta tässä on yksi siitä aiheepiiristä

Suomalainen kansanusko - Risto Pulkkinen - sidottu(9789524953405) | Adlibris kirjakauppa

sidottu, 2014. Osta kirja Suomalainen kansanusko Risto Pulkkinen (ISBN 9789524953405) osoitteesta Adlibris.fi. Ilmainen toimitus yli 39,90 euron tilauksiin. Adlibriksen valikoimissa on miljoonia kirjoja, löydä seuraava lukuelämyksesi jo tänään! Aina edulliset hinnat, ilmainen toimitus yli 39,90...
www.adlibris.com www.adlibris.com

Omistan vielä tuon mutta jäänyt vaan vielä lukematta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos. Laitan heti tilaukseen.
 
Hans von Luck, Aikakauteni vanki - Panssarikomentajan muistelmat 1939-1950. Koala-kustannus 2022. Suom. Raimo Malkamäki.

Hans von Luck onnistui värväytymään Reichswehriin jo 1929. Siellä hänet määrättiin autokomppaniaan, joka tosin nopeasti paljastui peitetoiminnaksi tulevien panssarijoukkojen kouluttamista varten. Von Luck ei kuitenkaan koskaan päässyt käymään Neuvostoliitossa koulutuksessa, vaan odotettavissa ollut komennus tyssäsi Hitlerin valtaannousuun. Von Luck toimi pääasiassa panssarijoukkojen tiedustelujoukoissa kaikilla tärkeimmillä sotanäyttämöillä Puolassa, Ranskassa, Neuvostoliitossa operaatio Barbarossan alusta tammikuuhun 1942 (ylitti Moskova-Volga -kanavan reilut 50 km Moskovasta pohjoiseen), Pohjois-Afrikka, Normandian taistelut, vetäytyminen Ranskasta ja Hattenin-Rittershoffin taistelu ja paluu itärintamalle, jossa jäi puna-armeijan vangiksi. Seurasi vankeus Neuvostoliitossa vuoteen 1950 saakka.

Von Luck on anglosaksisessa sotahistoriankirjoituksessa kohtalaisen tunnettu hahmo. Tätä auttoi osaltaan se, että hänellä tuttavia Englannissa jo ennen sotaa (ja osa näistä oli hänen vastustajanaan esim. Normandiassa), sekä tietysti se, että hän osallistui merkittäviin taisteluihin länsiliittoutuneita vastaan esim. Pohjois-Afrikassa ja vaikkapa Normandian maihinnnousun alkuvaiheessa, operaatio Goodwoodissa tai jo mainitussa Hattenin-Rittershoffin taistelussa. Sotahistorioitsija Stephen E. Ambrosen tuttavuus tuskin myöskään oli haitaksi. Lisäksi von Luck oli oikein sopiva hahmo esiin nostettavaksi saksalaisten puolelta, sillä hänellä ei ollut mitään veriruskeita syntejä sotarikosten muodossa taakkanaan.

Teoksessa von Luck käy läpi sotilasuransa ja vankeusaikansa sekä hyvin tiiviisti vankeuden jälkeisen elämänsä. Verta ja suolenpätkiä kirjan sivuilta ei pahemmin löydy ja etenkin sodan alkuvaihe on hyvin lakonista ja pintapuolista kerrontaa. "Olin pataljoonankomentaja, edettiin ja sitten Puola oli vallattu" on aikalailla kattava kuvaus esim. Puolan kampanjasta. Lisäksi suomentaja osoittaa muutamassakin kohdassa, että von Luck selkeästi muistaa väärin tapahtumia tai asioita. Tämä on kuitenkin tietyllä tavalla positiivista, koska se kertoo, että von Luck ei ole tehnyt muistelmiaan mikään sotahistoriateos kädessään, vaan todellakin on yrittänyt muistella tapahtumia. Silti pientä jälkiviisautta ja ehkä aavistuksenomaista valkopesua on teoksesta havaittavissa, mutta ei missään nimessä yhtä paljon kuin joissain muissa muistelma- tai elämäkertateoksissa.

Tekstiä on 479 sivua, josta 377 sotaa edeltävää ja (pääasiassa) sota-aikaa. Suomennos on ihan toimiva ja von Luck kertojana melko hyvä ja monestikin tapahtumien polttopisteessä, eikä missään sivustan varmistamisessa toissijaisella sotanäyttämöllä. Suosittelen tutustumaan, jos toinen maailmansota Euroopassa kiinnostaa.
 
EK kirjoitti:
Hans von Luck, Aikakauteni vanki - Panssarikomentajan muistelmat 1939-1950. Koala-kustannus 2022. Suom. Raimo Malkamäki.

Hans von Luck onnistui värväytymään Reichswehriin jo 1929. Siellä hänet määrättiin autokomppaniaan, joka tosin nopeasti paljastui peitetoiminnaksi tulevien panssarijoukkojen kouluttamista varten. Von Luck ei kuitenkaan koskaan päässyt käymään Neuvostoliitossa koulutuksessa, vaan odotettavissa ollut komennus tyssäsi Hitlerin valtaannousuun. Von Luck toimi pääasiassa panssarijoukkojen tiedustelujoukoissa kaikilla tärkeimmillä sotanäyttämöillä Puolassa, Ranskassa, Neuvostoliitossa operaatio Barbarossan alusta tammikuuhun 1942 (ylitti Moskova-Volga -kanavan reilut 50 km Moskovasta pohjoiseen), Pohjois-Afrikka, Normandian taistelut, vetäytyminen Ranskasta ja Hattenin-Rittershoffin taistelu ja paluu itärintamalle, jossa jäi puna-armeijan vangiksi. Seurasi vankeus Neuvostoliitossa vuoteen 1950 saakka.

Von Luck on anglosaksisessa sotahistoriankirjoituksessa kohtalaisen tunnettu hahmo. Tätä auttoi osaltaan se, että hänellä tuttavia Englannissa jo ennen sotaa (ja osa näistä oli hänen vastustajanaan esim. Normandiassa), sekä tietysti se, että hän osallistui merkittäviin taisteluihin länsiliittoutuneita vastaan esim. Pohjois-Afrikassa ja vaikkapa Normandian maihinnnousun alkuvaiheessa, operaatio Goodwoodissa tai jo mainitussa Hattenin-Rittershoffin taistelussa. Sotahistorioitsija Stephen E. Ambrosen tuttavuus tuskin myöskään oli haitaksi. Lisäksi von Luck oli oikein sopiva hahmo esiin nostettavaksi saksalaisten puolelta, sillä hänellä ei ollut mitään veriruskeita syntejä sotarikosten muodossa taakkanaan.

Teoksessa von Luck käy läpi sotilasuransa ja vankeusaikansa sekä hyvin tiiviisti vankeuden jälkeisen elämänsä. Verta ja suolenpätkiä kirjan sivuilta ei pahemmin löydy ja etenkin sodan alkuvaihe on hyvin lakonista ja pintapuolista kerrontaa. "Olin pataljoonankomentaja, edettiin ja sitten Puola oli vallattu" on aikalailla kattava kuvaus esim. Puolan kampanjasta. Lisäksi suomentaja osoittaa muutamassakin kohdassa, että von Luck selkeästi muistaa väärin tapahtumia tai asioita. Tämä on kuitenkin tietyllä tavalla positiivista, koska se kertoo, että von Luck ei ole tehnyt muistelmiaan mikään sotahistoriateos kädessään, vaan todellakin on yrittänyt muistella tapahtumia. Silti pientä jälkiviisautta ja ehkä aavistuksenomaista valkopesua on teoksesta havaittavissa, mutta ei missään nimessä yhtä paljon kuin joissain muissa muistelma- tai elämäkertateoksissa.

Tekstiä on 479 sivua, josta 377 sotaa edeltävää ja (pääasiassa) sota-aikaa. Suomennos on ihan toimiva ja von Luck kertojana melko hyvä ja monestikin tapahtumien polttopisteessä, eikä missään sivustan varmistamisessa toissijaisella sotanäyttämöllä. Suosittelen tutustumaan, jos toinen maailmansota Euroopassa kiinnostaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla on tuo nyt menossa mutta olisi siihen vähän kaivannut tarkennusta esim johdettavan yksikön kokoonpanosta ja ajoneuvoista.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
jak kirjoitti:
Mulla on tuo nyt menossa mutta olisi siihen vähän kaivannut tarkennusta esim johdettavan yksikön kokoonpanosta ja ajoneuvoista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tuossa tosiaan pahemmin yksityiskohtia ole. Toisaalta se on monelle sotamuistelolle aika tyypillistä ja mielestäni kertoo, että etenkään ennen internettiä niillä pikku yksityiskohdilla ei ole siellä käyttäjäportaassa ollut hirveästi merkitystä. Monesti muistelmissa sanotaan, että "vaunu" ja vähän tarkemmassa muistelmassa voidaan sanoa vaikkapa "PZ-IV", mutta von Luck sentään huomioi, että joissakin PZ-IV:ssä oli vähän pitempi tykki kuin toisissa.
 
Luin von Luckin enkkuversion vuosia sitten. En hirveän paljon tykännyt. Mitä nyt luin otteita tästä suomennoksesta, niin ei innostus lisääntynyt. Ihmettelen, miksi ylipäätään tuo on suomennettu, sillä on paljon mielenkiintoisempia kirjoja, joita ei ole englanniksi käännetty lainkaan ja nykyään saksankielisyys on iso rajoite (en osaa itsekään). Ja Koala on ehkä liikaa intoutunut näistä rivimiesmuisteloista, kun usein mielenkiintoisempia ovat kenraalitason muistelmat. Esimerkiksi kiinnostaisi kovasti suomennos Rendulicin muistelmista.

Toinen huippumielenkiintoinen olisi tämä: https://www.amazon.de/-/en/Gerhard-...el,p_28:Der+krieg&s=books&sr=1-1&unfiltered=1

Meillä käännetään liikaa angloamerikkalaista propagandaa (esimerkiksi Beevor).
 
Sigma957 kirjoitti:
Luin von Luckin enkkuversion vuosia sitten. En hirveän paljon tykännyt. Mitä nyt luin otteita tästä suomennoksesta, niin ei innostus lisääntynyt. Ihmettelen, miksi ylipäätään tuo on suomennettu, sillä on paljon mielenkiintoisempia kirjoja, joita ei ole englanniksi käännetty lainkaan ja nykyään saksankielisyys on iso rajoite (en osaa itsekään). Ja Koala on ehkä liikaa intoutunut näistä rivimiesmuisteloista, kun usein mielenkiintoisempia ovat kenraalitason muistelmat. Esimerkiksi kiinnostaisi kovasti suomennos Rendulicin muistelmista.

Toinen huippumielenkiintoinen olisi tämä: https://www.amazon.de/-/en/Gerhard-Hubatschek/dp/3981496310/ref=sr_1_1?Adv-Srch-Books-Submit.x=97&Adv-Srch-Books-Submit.y=13&__mk_de_DE=ÅMÅZÕÑ&qid=1680812694&refinements=p_27:+klaus\cHammel,p_28:Der+krieg&s=books&sr=1-1&unfiltered=1

Meillä käännetään liikaa angloamerikkalaista propagandaa (esimerkiksi Beevor).
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisko ihan vaan ansaintalogiikkaa. Hans von Luck on kuitenkin varsinkin anglosaksisessa sotahistoriassa tunnettu nimi. Joten voidaan olettaa, että kiinnostanee myös suomalaisia lukijoita.
 
Teoriassa näin, mutta laitapa kysymys suomalaiselle asianharrastajajoukolle: Kumpi nimi on tutumpi: Hans von Luck vai Lothar Rendulic?
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Metsästän kirjaa joka käsittelee suomalaisia kansantaruja ja uskomuksia. Esimerkkinä siinä kerrotaan jos perheessä oli vammainen lapsi, niin uskottiin talon emännän harrasteen haurautta itse tontun kanssa. Onko jollain tietoa mikä kirja olisi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuollainen kirja tuli mieleen kuin "Suomalainen kansanusko - Samaaneista saunatonttuihin", Kirjoittaja Risto Pulkkinen. Muistanpa itsekin yhden oikeusjutun 1600- luvulta, jossa nainen kertoi lapsensa isän olleen saunatonttu. Että sattuihan sitä.
 
Niilo Lauttamus ! Kaikki!,,Suosittelen!

Niilo Lauttamus – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
Vieraan kypärän alla !!!,Rautasaappaat (1965),Rangaistuskomppania (1972),
  • Vieraan kypärän alla (1957)
  • Hiljaiset sotilaat (1959)
  • Kannaksen lapsia (1960)
  • Kujanjuoksu (1960)
  • Kuolema junailee (1961)
  • Sotapoliisit (1961)
  • Korpipartio (1962)
  • Saappaat edellä (1963)
  • Ilman kokardia (1964)
  • Rautasaappaat (1965)
  • Rähinäremmi (1966)
  • Me veteraanit (1967)
  • Haavoittuneet leijonat (1968)
  • Poliisimiehet (1969)
  • Viikinkidivisioona (1970)
  • Kuolemanleirin kautta (1971)
  • Rangaistuskomppania (1972)
  • Anatoli Kurkisen sota (1973)
  • Raatteen tien paholaiset (1974)
  • Hävittäjä-ässä (1975)
  • Panssarikiila (1976)
  • Verikivi (1977)
 
Viimeksi muokattu:
Sigma957 kirjoitti:
Luin von Luckin enkkuversion vuosia sitten. En hirveän paljon tykännyt. Mitä nyt luin otteita tästä suomennoksesta, niin ei innostus lisääntynyt. Ihmettelen, miksi ylipäätään tuo on suomennettu, sillä on paljon mielenkiintoisempia kirjoja, joita ei ole englanniksi käännetty lainkaan ja nykyään saksankielisyys on iso rajoite (en osaa itsekään). Ja Koala on ehkä liikaa intoutunut näistä rivimiesmuisteloista, kun usein mielenkiintoisempia ovat kenraalitason muistelmat. Esimerkiksi kiinnostaisi kovasti suomennos Rendulicin muistelmista.

Toinen huippumielenkiintoinen olisi tämä: https://www.amazon.de/-/en/Gerhard-Hubatschek/dp/3981496310/ref=sr_1_1?Adv-Srch-Books-Submit.x=97&Adv-Srch-Books-Submit.y=13&__mk_de_DE=ÅMÅZÕÑ&qid=1680812694&refinements=p_27:+klaus\cHammel,p_28:Der+krieg&s=books&sr=1-1&unfiltered=1

Meillä käännetään liikaa angloamerikkalaista propagandaa (esimerkiksi Beevor).
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihme että edes Mansteinin muistelmat on käännetty suomeksi. Kallis kuin mikä divareissa.


Guderianin muistelukset sentään muistaakseni ilmestyivät suomeksi jo 50-luvulla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top