Thure Larjo. Tornion kaappaus 1944. Gummerus 1969.
Thure Larjo sai syksyllä 1944 tehtäväkseen organisoida "kansannousun" (jota nimitystä hän itse käyttää) saksalaisten hallussa olleessa Torniossa. Ennen kaikkea tehtäväksi annettiin myöhempien sotatoimien kannalta olennaisten siltojen haltuun saaminen ehjänä. Larjon saama tehtävä oli melkoista riskipeliä, sillä Torniossa ei ollut suomalaisia joukkoja käytännössä lainkaan, eikä hän saanut tehtäväänsä varten käytännössä lainkaan raskaampaa kalustoa. Tornion kaupunkia tuntemattomille tiedoksi, että kaupungin keskusta on Suensaaressa (joka on oikeastaan niemi, joka on kiinni Ruotsin puoleisessa rannassa) ja esim. rautatieasema, lähiöt ja iso osa kaupoista ja teollisuudesta sijaitsee mantereella. Saksalaisia Suensaaressa ei juurikaan ollut, mutta mantereen puolella sitäkin enemmän. Larjo sai kerättyä esim. haavoittuneista ja huolto- yms. joukoista kaikkiaan 18 upseeria, 70 aliupseeria ja 233 miestä. Raskasta aseistusta oli 2 konekivääriä ja 50 kg räjähteitä sekä radio.
Larjo selostaa teoksessaan melkoisen tarkasti, kuinka hän toteutti operaation parhaan kykynsä mukaan. Hän on oikeutetusti hieman kitkerä siitä, että (tuossa vaiheessa) viime sotien historiaa käsitelleet teokset sivuuttivat koko Tornion kaupungin kaappauksen lähes täysin. Osittain tämä varmaankin johtuu siitä, että kyseessä kuitenkin on sivujuonne Tornion maihinnousuoperaatiossa, osittain varmaan siitä, että sekä Pajari että Halsti eivät tuntuneet tuolloinkaan hirveästi arvostaneen koko operaatiota. Lisäksi saksalaisten pako sairaalastaan Ruotsiin ja sitä edeltäneet neuvottelut eivät anna kovin mairittelevaa kuvaa Halstin ja Pajarin toiminnasta.
Vaikka Larjo tietysti omaa kilpeään kiillottaakin, hän tekee taiten. Kirja on kohtuullisen tasapuolinen, tuo esiin tilanteen haastavuuden, mutta ei yritä esittää, että "kaikki meni tosi hyvin ja jos ei mennyt, niin muiden vika". 250 sivua lukaisee nopeasti ja tämä kannattaa ottaa mukaan, kun seuraavan kerran käy Torniossa. Sen avulla on helppo katsastaa paikkoja, etenkin kun sisäkansissa on aika hyvät kartat tuonaikaisesta Torniosta. Suosittelen.
Thure Larjo sai syksyllä 1944 tehtäväkseen organisoida "kansannousun" (jota nimitystä hän itse käyttää) saksalaisten hallussa olleessa Torniossa. Ennen kaikkea tehtäväksi annettiin myöhempien sotatoimien kannalta olennaisten siltojen haltuun saaminen ehjänä. Larjon saama tehtävä oli melkoista riskipeliä, sillä Torniossa ei ollut suomalaisia joukkoja käytännössä lainkaan, eikä hän saanut tehtäväänsä varten käytännössä lainkaan raskaampaa kalustoa. Tornion kaupunkia tuntemattomille tiedoksi, että kaupungin keskusta on Suensaaressa (joka on oikeastaan niemi, joka on kiinni Ruotsin puoleisessa rannassa) ja esim. rautatieasema, lähiöt ja iso osa kaupoista ja teollisuudesta sijaitsee mantereella. Saksalaisia Suensaaressa ei juurikaan ollut, mutta mantereen puolella sitäkin enemmän. Larjo sai kerättyä esim. haavoittuneista ja huolto- yms. joukoista kaikkiaan 18 upseeria, 70 aliupseeria ja 233 miestä. Raskasta aseistusta oli 2 konekivääriä ja 50 kg räjähteitä sekä radio.
Larjo selostaa teoksessaan melkoisen tarkasti, kuinka hän toteutti operaation parhaan kykynsä mukaan. Hän on oikeutetusti hieman kitkerä siitä, että (tuossa vaiheessa) viime sotien historiaa käsitelleet teokset sivuuttivat koko Tornion kaupungin kaappauksen lähes täysin. Osittain tämä varmaankin johtuu siitä, että kyseessä kuitenkin on sivujuonne Tornion maihinnousuoperaatiossa, osittain varmaan siitä, että sekä Pajari että Halsti eivät tuntuneet tuolloinkaan hirveästi arvostaneen koko operaatiota. Lisäksi saksalaisten pako sairaalastaan Ruotsiin ja sitä edeltäneet neuvottelut eivät anna kovin mairittelevaa kuvaa Halstin ja Pajarin toiminnasta.
Vaikka Larjo tietysti omaa kilpeään kiillottaakin, hän tekee taiten. Kirja on kohtuullisen tasapuolinen, tuo esiin tilanteen haastavuuden, mutta ei yritä esittää, että "kaikki meni tosi hyvin ja jos ei mennyt, niin muiden vika". 250 sivua lukaisee nopeasti ja tämä kannattaa ottaa mukaan, kun seuraavan kerran käy Torniossa. Sen avulla on helppo katsastaa paikkoja, etenkin kun sisäkansissa on aika hyvät kartat tuonaikaisesta Torniosta. Suosittelen.
