Tuomo Kallioniemi. Syksy 1944 - Saksalaisten vetäytyminen ja itärajan pitäjien neuvostomiehitys. Readme.fi 2023.
Tuomo Kallioniemi esittelee itsensä freelancer -sisällöntuottajaksi ja sota- ja kotiseutuhistorian harrastajaksi. Äkiksestään arvaisin hänen asuvan Kuusamossa tai omaavan juuria sieltä. Hän on julkaissut kirjan teemaan liittyvät nettisivut
https://suomi-1944.weebly.com/.
Teos pitää sen mitä lupaa. Kallioniemi käsittelee nimenomaisesti saksalaisten vetäytymistä ja puna-armeijan suorittamaan Suomen itäisten osien miehitystä syksyllä 1944. Erittäin virkistävää on, että Kallioniemi pohjaa tekstinsä nimenomaan saksalaisiin ja venäläisiin lähteisiin, jopa alkuperäislähteisiin. Yleensä tämänkaltaiset teokset ovat lähinnä referaatteja aiemmasta kotimaisesta kirjallisuudesta. Myöskin virkistävää on, että Kallioniemi on raskinut jättää taistelukuvaukset lähestulkoon kokonaan pois. Hän pysyy hyvin aiheessaan, eikä ole lähtenyt paisuttamaan teosta suotta. Kuvitus ja kartat ovat mielenkiintoisia, eikä sitä yleisintä peruskauraa.
Vaikka Kallioniemen teoksessa on jotain huomautettavaa (kuten kaikissa kirjoissa tuppaa olemaan), se on erittäin kunnianhimoinen teos, joka pääosin onnistuu tavoitteissaan. Kallioniemi esimerkiksi käy läpi saksalaisten käskyt kesältä ja syksyltä 1944, käsitellessään Lapin hävittämistä. Hän ei pohjaa esim. Halstin kertomuksiin Rovaniemellä riehuneista SS-joukoista, vaan omiin tutkimuksiinsa saksalaisten lähteistä. Osa johtopäätöksistä on tietenkin tulkinnanvaraisia, mutta niinhän historiassa aina. Esimerkiksi Kuusamon polttamisesta Kallioniemi jää vähän roikuttamaan kysymystä tekijästä, kun saksalaiset vannovat suomalaisille viranomaisille, että polttaminen ja ryöstely on ankarasti kielletty, mutta suomalaiset taas kertovat nähneensä molempia. Lopulta saksalaiset pidättävät nämä kuusi suomalaista virkamiestä ja Kallioniemi jää pyörittelemään ajatusta, että polttivatko Kuusamoa kurittomat saksalaissotilaat vai mahdollisesti alueella olleet suomalaiset siviilit. Kuusamon kirkon polttamisen Kallioniemi mielestäni melko hyvin todistaa tapahtuneen puna-armeijan toimesta.
Teoksen yleisilme on omaan makuuni vähän turhan moderni ja kertoo paitsi pienestä kustantajasta, myös siitä, että tekijällä on ollut mielessä myös nettisivujen julkaisu. Välillä ulkoasu tuo etsimättä mieleen nettisivut. Lisäksi välillä Kallioniemi aivan turhaan käyttää tekstilaatikoita, esimerkiksi kertoessaan johtopäätöksiään. Minusta nuo kannattaisi kirjoittaa suoraan auki, eikä käyttää ranskalaisia viivoja. Ja jos oikein nillitetään, se ensimmäisen luvun kenttärata-kuvaus on vähän otsikon ulkopuolinen, mutta puolustaa kuitenkin paikkansa ja on hyvää työtä. Omaa kirjaa siitä ei varmaankaan olisi kannattanut julkaista.
Pieniä, lähinnä ulkoasuun liittyviä huomautuksia lukuunottamatta, kiitän kirjaa. Suosittelen lämpimästi lukemaan teoksen. Itse ajattelin jopa ostaa.
