Kirjat

[tulikomento]

Kuuntelin Kaarnakarin Hakaristin varjossa.

Lopussa päähenkilö pohti, että mikäbsaa jotkut suostumaan, tai haluamaan, miehittäjän kätyreiksi, kääntymään omaa isänmaataan ja sen puolustajia vastaan.

Vitutti, kun näin mielessäni Oula Silvennoisen naaman koko loppukirjan ajan, kun kyse oli valpon kätyreistä

Minusta Kaarnakarin sotakirjoista ehkä tähän mennessä heikoin. Siitä puuttuu Operaatio -sarjan tempo ja vauhdikkaat juonenkäänteet.

 

[Sigma957]

Minusta Kaarnakarin sotakirjoista ehkä tähän mennessä heikoin. Siitä puuttuu Operaatio -sarjan tempo ja vauhdikkaat juonenkäänteet.

Näin on. Todennäköisesti takana on se, että Kaarnakari ei ole halunnut tehdä "svenhasseleita".

 

[EK]

Atso Haapanen. Osasto H - Pääkaupungin salainen joukko-osasto. Docendo 2019.

Atso Haapanen on kirjoittanut pikkunätin teoksen jatkosodan loppuvaiheessa perustetusta Osasto H:sta. Se perustettiin Helsingin ja sen lähialueiden puolustamista varten, tarkoituksena käyttää sitä puna-armeijan maihinnousua ja/tai maahanlaskua tai saksalaisten vallankaappausyritystä vastaan. Teos on melkoisen perusteellinen ja populaarihistoriateokseksi mielestäni riittävällä tarkkuudella nootitettu. Se on myöskin kohtalaisen lyhyt, johtuen tietysti siitä, että Osasto H ei koskaan joutunut tositoimiin. Teoksen tiiviys (157 sivua leipätekstiä) on mielestäni lähinnä etu. Toisinaan näkee, että kirjoittaja yrittää korostaa aiheensa tärkeyttä lihottamalla teosta. Kuitenkin jotain lihaa tässäkin olisi luiden päälle kaivannut, esimerkiksi haastatteluita/muisteluita aiheesta. Nyt kokonaisuus on hieman kuivahko, mutta kuitenkin luettava kuriositeetti viime sotiemme historiasta.

Yleisarvosana "ihan jees".

 

[tulikomento]

Atso Haapanen. Osasto H - Pääkaupungin salainen joukko-osasto. Docendo 2019.

Atso Haapanen on kirjoittanut pikkunätin teoksen jatkosodan loppuvaiheessa perustetusta Osasto H:sta. Se perustettiin Helsingin ja sen lähialueiden puolustamista varten, tarkoituksena käyttää sitä puna-armeijan maihinnousua ja/tai maahanlaskua tai saksalaisten vallankaappausyritystä vastaan. Teos on melkoisen perusteellinen ja populaarihistoriateokseksi mielestäni riittävällä tarkkuudella nootitettu. Se on myöskin kohtalaisen lyhyt, johtuen tietysti siitä, että Osasto H ei koskaan joutunut tositoimiin. Teoksen tiiviys (157 sivua leipätekstiä) on mielestäni lähinnä etu. Toisinaan näkee, että kirjoittaja yrittää korostaa aiheensa tärkeyttä lihottamalla teosta. Kuitenkin jotain lihaa tässäkin olisi luiden päälle kaivannut, esimerkiksi haastatteluita/muisteluita aiheesta. Nyt kokonaisuus on hieman kuivahko, mutta kuitenkin luettava kuriositeetti viime sotiemme historiasta.

Yleisarvosana "ihan jees".

Vaikka Osasto Helsinki ihan virallinen PV:n yksikkö olikin, niin voisiko siitä vetää minkään sortin vertailuja kylmän sodan vuosien "hermanneihin" ? Ne miehethän olivat käsittääkseni sotilaspiirin tarkkaan seulomia luottoreserviläisiä nimenomaan pääkaupunkiseudulta.

 

[tulikomento]

Upouusi elämäkerta Vihtori Kosolasta.

Kirja: Vihtori Kosola (Jukka-Pekka Pietiäinen), Minerva Kustannus

Ensimmäinen kokonaisvaltainen ja paljon uutta tietoa tarjoava elämäkerta Vihtori Kosolasta, oikeistoradikaalista kansanliikkeen keulamiehestä, joka elää myyttisenä hahmona suomalaisessa historiamuistissa.

www.minervakustannus.fi

 

[EK]

Vaikka Osasto Helsinki ihan virallinen PV:n yksikkö olikin, niin voisiko siitä vetää minkään sortin vertailuja kylmän sodan vuosien "hermanneihin" ? Ne miehethän olivat käsittääkseni sotilaspiirin tarkkaan seulomia luottoreserviläisiä nimenomaan pääkaupunkiseudulta.

Ei oikein. Tuohon oli tarkoitus ottaa miehistöksi esimerkiksi lomalaisia ja toipuvia haavoittuneita sekä reserviläisistä suunnilleen kuka tahansa, joka oli saatavilla. Tuossa vaiheessa oli jo melkoinen pula rekryyteistä.

 

[tulikomento]

Lueskelin kevyenä välipalana. Ilmestyi 80-luvun alussa ja kirjoittaja on tietääkseni itse entinen rajamies. Elämänmakuista tekstiä "rajakurvarin" arjesta pienellä Kainuun korpivartiolla. Sanoisin että vähintään puolidokumentaarinen, vaikka henkilöhahmot fiktiivisiä ovatkin ja kyseessä on romaani. Ajankuvana hyvä ja todella realistinen. Kylmän sodan Rajavartiolaitoksen arkipäivän kuvauksena antoisa lukukokemus.



Jokunen vuosi sitten luin tämän saman kirjailijan teoksen. Todella naseva kuvaus neuvostoloikkarin takaa-ajosta YYA-Suomessa.

 

[YliKoo]

OT, mutta vahva suositus myös brittitoimittaja Heidi Blaken kirjalle Tappolista (From Russia with Blood). Kertoo etenkin puttosen salamurhakampanjoista, mutta valottaa myös taustoja oligargiasta ja sen muodostumisesta venäjälle NL:n romahtamisen jälkimainingeissa.

Pidin, mutta puoli kirjaa kertoi Beresovskista ja hänen edesottamuksistaan. Ilmeisen keskeinen henkilö, siis oli.

 

[ISR]

Pidin, mutta puoli kirjaa kertoi Beresovskista ja hänen edesottamuksistaan. Ilmeisen keskeinen henkilö, siis oli.

Kyllähän se paljon kapuloita puttosen rattaisiin heitteli, kunnes lensi veivi. Häikäilemätöntä toimintaa, polkaisepa venäjällä mitään oppositiotoimintaa pystyyn enää.

 

[tulikomento]

Uutisjuttu sotavankimuistelmista. Suomalaissotilas jäi epäonnisesti sotavangiksi jo kesällä 1941. Riutui kolme vuotta helvetillisissä oloissa.

https://ilkkapohjalainen.fi/ihmiset-ja-kulttuuri/paavo-yli-vakkuri-kitui-yli-kolme-vuotta-piikkilanka-aitojen-takana-neuvostoliitossa-salaiset-muistelmat-vankileirien-kauhuista-n%C3%A4kev%C3%A4t-nyt-p%C3%A4iv%C3%A4nvalon

 

[tulikomento]

Varjo – Operaatio Bravo Alfa - Ville Kaarnakari - sidottu(9789523759442) | Adlibris kirjakauppa

sidottu, 2023. Osta kirja Varjo – Operaatio Bravo Alfa Ville Kaarnakari (ISBN 9789523759442) osoitteesta Adlibris.fi. Ilmainen toimitus yli 39,90 euron tilauksiin. Adlibriksen valikoimissa on miljoonia kirjoja, löydä seuraava lukuelämyksesi jo tänään! Aina edulliset hinnat, ilmainen toimitus yli...

www.adlibris.com

Luin viime yönä loppuun. Tästä jäi jotenkin vaisuhko fiilis. Ei minusta lähelläkään Kaarnakarin parhaimpia sotajännäreitä. Tästä puuttui SE joku koukuttava osuus. Ihan luettava joo, mutta tasoltaan kaukana miehen parhaimmista.

 

[vilval]

Näinä aikoina kun rättipäät alkoivat taas rähjäämään keskenään jo muualla kuin Ruotsissa niin Mato Valtosen elämänkerta
on lukemisen arvoinen. Ja väliin tietysti sitä musiikkia. Sehän on kitara soundiltaan lähinnä Zz toppia mitä Suomessa on koskaan soitettu.
Tokihan ne näyttivät persettä kaikille imagollaan ja käyttäytymisellään mutta huippu huumorimusiikkia pienissä erissä annosteltuna.

 

[tulikomento]

En tosiaan ole mikään aikakauden ekspertti, joten kysyn onko Caesarin Gallian sota (sotahistorian klassikko) tutustumisen arvoinen ? Entä löytyykö muita antiikin Rooman sotilasmuistelmia ?

 

[tulikomento]

Sangen asiallinen kirjallisuuskatsaus saksalaisesta WW2:n jälkeisestä kirjallisuudesta. Esiin nousevat niin kaunistelevat sotamuistelmat ja sotarikosten valkopesu. Keskeisessä osassa oli ns. puhtaan Wehrmachtin myytti, toisin sanoen se että syyllisyys natsihallinnon rikoksista haluttiin sysätä natsipuolueen ja SS:n niskaan.

 

[AKE-ukki]

En tosiaan ole mikään aikakauden ekspertti, joten kysyn onko Caesarin Gallian sota (sotahistorian klassikko) tutustumisen arvoinen ? Entä löytyykö muita antiikin Rooman sotilasmuistelmia ?

Katso liite: 84817

Mielestäni se on luettavan arvoinen kirja. Täytyy muistaa, että se on Juliuksen itse tekemä propagandateos. Ja kaiken takanahan oli Rooman (lue Juliuksen) ryöstöretki Kelttien asuttamille alueille. Nyt en muista muita Roomalaisten sotilasmuisteloita... Kyllähän niitä kai on?!

 

[EK]

En tosiaan ole mikään aikakauden ekspertti, joten kysyn onko Caesarin Gallian sota (sotahistorian klassikko) tutustumisen arvoinen ? Entä löytyykö muita antiikin Rooman sotilasmuistelmia ?

Katso liite: 84817

On lukemisen arvoinen. Kirjallisuuden klassikko monissa mielessä. Caesarin propagandaa, mutta hyvin tehtyä sellaista. Sitten Thukydidestä, Ksenofonia ja Suetoniusta yms.

 

[tulikomento]

Herätehankinta Aviation Shopin verkkokaupasta. Tankograd -sarjan kuvakirja länsinaapurin nykypäivän maavoimista ja sen ajoneuvokalustosta. Vastaava Suomen maavoimia käsittelevä opus on ihan tyylikäs.

 

[tulikomento]

Tietäjät tietänee minua paremmin ovatko Wolfgang Schneiderin panssarihistoriakirjat mistään kotoisin ? Heppu on käsittääkseni Bundeswehrin evp. eversti ja mitä ilmeisimmin sotilasurallaan juuri panssareihin erikoistunut ammattimies. Ainakin Tigereistä tämä on julkaissut teoksia. Itseäni alkoi kiinnostaa erityisesti tämä, joka käsittelee saksalaisten panssaritaktiikkaa.



Youtubessa ainakin tämä miehen haastattelu. Harmi kun kielitaito ei oikein riitä videon seuraamiseen.

 

[vilval]

Valtosen Markun tyylistä saisi nykymedia jokaviikkoiset lööppinsä täyten. En ihmettele yhtään että pääsi varakansanedustajaksi kolmikymppisenä.
Suuri Suomalainen. Mahtava mies. Kuuluisi suurimpien suomalaisten joukkoon ajattelijana kun Linkolakin kuoli.

 

[tulikomento]

Lueskelen ihan mielelläni upseereiden itsensä kirjoittamia teoksia, olivat nämä sitten muistelmia taikka jotain muuta. Kyllä, myös Kopteri-Kustaan kirjoja olen lukenut. Muistelija perinteisesti on itse täydellinen, virheetön ihmisyksilö. Kaikki tämän tekemät päätökset ovat olleet sotataidon neronleimauksia. Suunnitelmien epäonnistumisen syypäitä ovat sen sijaan yleensä joko kyvytön ylijohto, tai sitten tunaroivat omat alaiset.

Oli miten oli, tämän syksyn lukulistallani on pari kenraali Hannu Särkiön kirjoittamaa opusta. Tämä 1980-luvun alussa ilmestynyt käsittelee kirjoittajan aikaa Pohjois-Suomessa Lapin jääkäripataljoonan komentajana.



Ja tämä vuonna 1994 ilmestynyt on sitten käsittääkseni miehen omat muistelmat koko sotilasuran ajalta. Särkiö jäi eläkkeelle 1997 kenraalimajurina. Ehti toimia pariin otteeseen mm. sotilasläänin komentajana.