tulikomento
Supreme Leader
Tämä tuli vastaan nettidivarissa. Kirjoittaja Paul Karl Schmidt toimi sodan aikana ulkoministeri Ribbentropin lehdistösihteerinä. Sodan jälkeen julkaisi lukuisia sotakirjoja. Osa näistä on suomennettu.
Kirjat
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Jos on hyvä, luen itsekin. Mukavasti olisi kirjastolaitoksen kautta saatavilla.
tulikomento
Supreme Leader
Aiemmin on tullut luettua saman tekijän Venäjän rintamaa kuvaavat kirjat Marssi Venäjälle ja Poltettu maa. Vahva saksalaispainotushan näissä toki on.
En tarkoita tuota näkökulmaa lainkaan, vaan Fergusonin kirjassa on luku, jossa muistelijat kuvaavat sotaa ylivertaisena seikkailuna jne. Nuo esimerkkisi ovat 100 % päinvastaista kantaa.
Sori, luin huonosti. Ei suoraan tuommoista, mutta kerrotaan kyllä muutaman henkilön kohdalla tuosta ilmiöstä. Tuossa kirjassa ei ole varsinaisia lukuja, vaan se vain etenee marraskuun alusta loppuun.
Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Saksalaisnäkökulma Normandiasta minua kiinnostaisikin kovasti. Siitä ei ole itselleni osunut mitään kohdalle (en ole tosin varsinaisesti tullut etsineeksikään), mitä nyt vanha kunnon Cornelius Ryanin Atlantin valli murtuu sekä kirjana että tietenkin leffana.
Olisipa kiva, jos joskus Atlantin valli murtuu viitsittäisiin uudelleenfilmatisoida ja käsikirjoituksessa ottaa lisänä mukaan se, mikä alkuperäisen kirjan aikana oli vielä tiukasti salaista. Lähinnä tiedustelun tekemiset ja merkitys, jotka silloin aikoinaan olivat vielä 100% Ultraa jne.
tulikomento
Supreme Leader
Osaako kukaan sanoa tästä mitään syvällisempää ? Kilpaileeko missä määrin esim. Erkki Käkelän teosten sisällön kanssa ?
Vince Milano: Taistelu Normandiasta - Maihinnousu saksalaisten silmin
Otto Henning: Pansaritiedustelija
tulikomento
Supreme Leader
Itselläni taisi mennä viitisen vuotta kirjan etsimiseen nettidivareista ennen kuin tärppäsi. On kyllä keskivertoa parempi ja mielenkiintoisempi sotakirja.
tulikomento
Supreme Leader
Tämmöinen meni myös hankintaan. Lappalainen käsittelee tässä teoksessa ymmärtääkseni Suomen armeijan riveissä taistelleita virolaisia ja heidän kohtaloitaan.
tulikomento
Supreme Leader
Selvittelin vähän kirjan taustoja. Ymmärtääkseni kirjoittaja toimi itse Rynnäkkötykkipataljoonassa Sturmin ampujana. Eli tässä lienee autenttiset ja ainoat olemassa olevat suomalaiset rynnäkkötykkimuistelmat ? Nettidivareissa pyydetään jopa 70 euroa. Huuto.netistä sain nyt tämän vähän halvemmalla. Ilmeisesti omakustanne ja hyvin pieni painos. Ilmestyi vuosituhannen vaihteessa. Kuulemma täydentää oivasti Erkki Käkelän Panssaridivisioonan historiasta kertovia teoksia.
tulikomento
Supreme Leader
Viime aikoina olen lueskellut saksalaisesta sotataidosta. Niinpä nyt löysin vielä Adlibriksen valikoimasta tämän. Jenkkiarmeijan käännös Reichswehrin ja Wehrmachtin ohjesäännöstä, joka ilmeisesti käsittelee sotimista divisioonan tasolta armeijan tasolle.
Panssari Salama
Respected Leader
Laitoinpa kirjaston kautta tilaukseen. Kokonainen yksi kappale löytyi. Näyttäisi tosiaan lukemisen arvoiselta.
Kirja on erittäin hyvä. Toivottavasti saataisiin ihan kunnon kovakantinen uusintapainos. Kirjassa on paljon materiaalia, mitä ei missään muussa kirjassa ole. Valtaosa tekstistä on siis muisteloita. Varsinaiset muistelmat ei ole syystä, että siinä on paljoin muittenkin kuin Leppäsen muisteloita.
Viimeksi muokattu:
Tämmöinen kirja tarttui käsiin kirjastossa tänään. Kerinnyt vasta maistiasia, mutta ilmeisesti uskallus ei ole tekijöillä riittänyt epäkorrekteihin tulkintoihin. Taustoitus on Pekka Visurin tekemä ja on sitä poliittisesti korrektia peruskauraa: Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pahat nationalustiset voimat nousivat ja läpipahat Saksa ja Japani alkoivat heilua. Ei minkäänlaista pohdintaa siitä, mikä vaikutus bolševikkivallankaappauksella ja bolševikkien avoimesti julistamalla politiikalla oli eurooppalaisten nationalististen liikkeiden nousuun ja reaktioihin. Mitään pahaa sanaa Neuvostoliitosta ja sen maailmanvallankumoukseen tähtäävästä aatteesta ei sanota ainakaan vuoteen 1938 saakka ja se kuvataan vain "legitiimisesti" turvallisuudestaan huolestuneeksi valtioksi.
Lähdeluettelosta huomaa, että poliittisen historian lähteistä mukaan on kelpuutettu vasemmistolaisten kuten Jürgen Försterin ja Wolfram Wetten kirjoja, mutta konservatiivisten/oikeistolaisten kuten Sean McMeekinin (Stalin's War), Joachim Hoffmannin ja Bogdan Musialin kirjoja ei.
Lähdeluettelosta huomaa, että poliittisen historian lähteistä mukaan on kelpuutettu vasemmistolaisten kuten Jürgen Försterin ja Wolfram Wetten kirjoja, mutta konservatiivisten/oikeistolaisten kuten Sean McMeekinin (Stalin's War), Joachim Hoffmannin ja Bogdan Musialin kirjoja ei.
Liitteet
Pikkuisen lisää tuosta uudesta Docendon kirjasta. Oheista kirjan esipuheen kirjan taustan valaisuksi. Tavoitteena on siis ollut luoda "uusimpaan tutkimukseen" perustuva yleisesitys Suomesta toisessa maailmansodassa. Siinä mielessä se on ihan ok. Mutta pikkuisen ihmetyttää, miksi tekijät (vai Visuri?) tuntuvat korostavan "uusinta tutkimusta mm. Venäjän arkistoista, kun esimerkiksi jälkimmäinen perustuu käytännössä ainakin lähdeviitteiden mukaan pitkälti vain ja ainoastaan Stephen Kotkinin Stalin-elämäkerran toiseen osaan.
Jatkosotaan päätymisen selostus pohjaa se hyvin vahvasti Jokipiin Jatkosodan syntyyn (1987!). Loppujen lopuksi sitä "uutta tutkimusta" ei juuri ole, etenkään neuvostokriittistä sellaista.
Visuri on parissa aiemmassa teoksessaan, samoin tässä, yrittänyt painottaa Barbarossan luonnetta "tuhoamissotana", mutta analyysi ja peilaaminen vastustajan toimintaan puuttuu täysin. Esimerkiksi amerikkalainen Frank Ellis on pohtinut "komissaarikäskyn" logiikkaa marxilaisen sodankäyntitavan näkökulmasta (ts. siitä, etteivät komissaarit ja politrukit olleet marxilaisesta näkökulmasta tavallisia sotilaita) ja puolalainen Bogdan Musial on pohtinut neuvostolaisten vetäytyessään harjoittamisen joukkomurhien vaikutusta sakujen toimintaan. Samaten Visurilta (ja monelta muulta) jää pohtimatta se seikka, että on hyvin paljon näyttöä siitä, että neukut kiduttivat/silpoivat ja teloittivat saksalaisia sotavankeja jo sodan alkupäivinä, ts. ajankohtana, jolloin sakut eivät olleen kerenneet tehdä vielä mitään rötöksiä, eli "kostoselitys" ei toimi.
Rehellisesti sanoen, Talvisodan ja Jatkosodan pikkujättiläiset antavat enemmän ja monipuolisempaa tietoa.
Jatkosotaan päätymisen selostus pohjaa se hyvin vahvasti Jokipiin Jatkosodan syntyyn (1987!). Loppujen lopuksi sitä "uutta tutkimusta" ei juuri ole, etenkään neuvostokriittistä sellaista.
Visuri on parissa aiemmassa teoksessaan, samoin tässä, yrittänyt painottaa Barbarossan luonnetta "tuhoamissotana", mutta analyysi ja peilaaminen vastustajan toimintaan puuttuu täysin. Esimerkiksi amerikkalainen Frank Ellis on pohtinut "komissaarikäskyn" logiikkaa marxilaisen sodankäyntitavan näkökulmasta (ts. siitä, etteivät komissaarit ja politrukit olleet marxilaisesta näkökulmasta tavallisia sotilaita) ja puolalainen Bogdan Musial on pohtinut neuvostolaisten vetäytyessään harjoittamisen joukkomurhien vaikutusta sakujen toimintaan. Samaten Visurilta (ja monelta muulta) jää pohtimatta se seikka, että on hyvin paljon näyttöä siitä, että neukut kiduttivat/silpoivat ja teloittivat saksalaisia sotavankeja jo sodan alkupäivinä, ts. ajankohtana, jolloin sakut eivät olleen kerenneet tehdä vielä mitään rötöksiä, eli "kostoselitys" ei toimi.
Rehellisesti sanoen, Talvisodan ja Jatkosodan pikkujättiläiset antavat enemmän ja monipuolisempaa tietoa.
tulikomento
Supreme Leader
Elokuulle suunnittelen pikku sotahistorian retkeä Arnhemin seudulle. Koetan tässä nyt haalia kasaan opintomateriaalia. John Frostin muistelmia ei tuntunut löytyvän Amazonista eikä Adlibriksen kautta, joten Ebayn valikoimista vihdoin ja viimein onnistuin kirjan hankkimaan. Eli pataljoonankomentajan näkemys Market Gardeniin ja taisteluun Arnhemin maantiesillalla.
Mauri Paasilinna.
Lapinhullu ja muita tarinoita. Karisto, 1997.
On ilmoja pidellyt. Karisto, 1998.
Jo vain. Karisto, 1999.
Sääsket.: Gummerus, 2000.
Pohjoisen yössä kerran. Gummerus, 2001.
Lukaisin Paasilinnan veljessarjan nuorimman edustajan alkupään novelliteokset putkeen. Sanoisin, että kannatti. Paasilinna kuvaa melkoisen osuvasti pohjoisen ja itäisen Suomen periferian atmosfääriä ja asukkaita. Välillä realistisesti, välillä maagis-realisisesti. Positiivisinta Paasilinnassa on toisaalta se, että hän on realistinen eikä ihannoi suomalaisen maaseudun asukkaiden umpimielisyyttä ja itsekeskeisyyttä. Samalla hän ei myöskään tarkastele kohteitaan kaikkitietävästä näkökulmasta, vaan pystyy tuomaan ihmiset lukijan eteen sellaisina kuin he ovat - tai kuin kaikki ihmiset ovat.
Omalla taustalla (sudeettisavolainen, joka on kasvanut Kainuussa, kouluttautunut Joensuussa ja asunut parikymmentä vuotta Napapiirillä), nämä osuvat ja uppoavat vähän liiankin hyvin. Mitenkään erityisemmin pisteyttämättä 6/5.
Lapinhullu ja muita tarinoita. Karisto, 1997.
On ilmoja pidellyt. Karisto, 1998.
Jo vain. Karisto, 1999.
Sääsket.: Gummerus, 2000.
Pohjoisen yössä kerran. Gummerus, 2001.
Lukaisin Paasilinnan veljessarjan nuorimman edustajan alkupään novelliteokset putkeen. Sanoisin, että kannatti. Paasilinna kuvaa melkoisen osuvasti pohjoisen ja itäisen Suomen periferian atmosfääriä ja asukkaita. Välillä realistisesti, välillä maagis-realisisesti. Positiivisinta Paasilinnassa on toisaalta se, että hän on realistinen eikä ihannoi suomalaisen maaseudun asukkaiden umpimielisyyttä ja itsekeskeisyyttä. Samalla hän ei myöskään tarkastele kohteitaan kaikkitietävästä näkökulmasta, vaan pystyy tuomaan ihmiset lukijan eteen sellaisina kuin he ovat - tai kuin kaikki ihmiset ovat.
Omalla taustalla (sudeettisavolainen, joka on kasvanut Kainuussa, kouluttautunut Joensuussa ja asunut parikymmentä vuotta Napapiirillä), nämä osuvat ja uppoavat vähän liiankin hyvin. Mitenkään erityisemmin pisteyttämättä 6/5.
Riitta Björn - Juha-Antero Puistola. Kansalaisen varautumisopas. Docendo 2023.
Riitta Björn "työskentelee järjestökentällä varautumisen johtajana" ja Juha-Antero Puistola on komentaja PV:n tutkimuslaitokselta. Yhdessä he ovat kirjoittaneet sekä korona-pandemian että Ukrainan sodan innoittamina teoksen jokaiselle kansalaiselle luettavaksi.
Varautumisoppaassa pyritään kertomaan "riittävän" tarkasti ja selkeästi jokaiselle kansalaiselle, kuinka hänen tulisi henkilökohtaisella tasolla varautua erilaisiin kriisitilanteisiin (parisuhde-kriisit taitavat jäädä pois), mitä hänen pitäisi tietää yhteiskunnan valmiudesta erilaisiin kriiseihin varautumisessa ja millaisia erilaisia kriisejä saattaapi olla tulossa.
Teos on erittäin suositeltavaa luettavaa kaikille. Se tarjoaa konkreettista tietoa sekä yksilötason että yhteiskunnan varautumisesta kriiseihin. Kieli on kansanomaista ja ymmärrettävää. Harkkore-maanpuolistajien ja survivalistien mielestä tämä on varmaan vain esileikkiä, mutta ns. "normoille" erittäin suositeltavaa tutustumista.
Riitta Björn "työskentelee järjestökentällä varautumisen johtajana" ja Juha-Antero Puistola on komentaja PV:n tutkimuslaitokselta. Yhdessä he ovat kirjoittaneet sekä korona-pandemian että Ukrainan sodan innoittamina teoksen jokaiselle kansalaiselle luettavaksi.
Varautumisoppaassa pyritään kertomaan "riittävän" tarkasti ja selkeästi jokaiselle kansalaiselle, kuinka hänen tulisi henkilökohtaisella tasolla varautua erilaisiin kriisitilanteisiin (parisuhde-kriisit taitavat jäädä pois), mitä hänen pitäisi tietää yhteiskunnan valmiudesta erilaisiin kriiseihin varautumisessa ja millaisia erilaisia kriisejä saattaapi olla tulossa.
Teos on erittäin suositeltavaa luettavaa kaikille. Se tarjoaa konkreettista tietoa sekä yksilötason että yhteiskunnan varautumisesta kriiseihin. Kieli on kansanomaista ja ymmärrettävää. Harkkore-maanpuolistajien ja survivalistien mielestä tämä on varmaan vain esileikkiä, mutta ns. "normoille" erittäin suositeltavaa tutustumista.