Kirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ilmari Susiluoto. Plan Putina - Punaiselta torilta Maidanin aukiolle. Auditorium 2015.

Tämä oli melko surullinen luettava. Tässä vaiheessa Susiluodon kynä oli jo tylsynyt ja teos on silkkaa vanhan toistoa. Ja onpa toistoa myöskin teoksen sisällä. Samat tutut anekdootit ja matkakertomukset on kerrottu jo aiemmissa teoksissa ja välillä ne kerrotaan uudelleen. Osa tekstistä vaikuttaa suoraan copypastetulta aiemmista teoksista.

Susiluodon tarkoitus on ollut kuvat Putinin vallan kehitystä ja muutosta yhä autoritärisempään suuntaan vuoteen 2015 tultaessa. Myös Ukrainan sodan ensivaiheet tulevat mukaan kuvaan. Periaatteessa teoksen idea on hyvä, mutta toteutus on valitettavan väsynyt. En tiedä, miten tämä vaikuttaisi, jos Susiluodon aiempaa tuotantoa ei olisi lukenut, mutta itselleni tämä oli lähinnä järkytys. Suosittelen Susiluodon muita tekstejä, en tätä.
 
Jack Weatherford. Tšingis-kaani - ja modernin maailman synty. Rosebud 2022. Suom. Eila Salomaa. Esipuhe ja jälkisanat Lauri Harvilahti.

Jack Weatherford lähti 1990-luvulla tutkimaan silkkitietä ja hurahti Mongoliassa Tšingis-kaaniin. Tässä teoksessa hän kertoo meille Tšingis-kaanista ja siitä, kuinka tämä loi modernin Euroopan, eli esim. renessanssi oli hänen ansiotaan.

Teos on erittäin mielenkiintoinen ja suosittelen sitä lämpimästi. Weatherfordilla on hieno teoria ja ajatus ja hän lähtee kirjoittamaan siitä erittäin vetävää tekstiä, lähteisiin nojautuen. Kun aiheena vielä on Tšingis-kaani ja hänen luomansa maailman suurin yhtenäinen imperiumi, on tarina vetävä ja verevä sekä erittäin kiehtova. Vielä paremman teoksesta kuitenkin tekee aihepiiriin perehtyneen Lauri Harvilahden opponointi esipuheessa, loppuviitteissä sekä jälkisanoissa. Harvilahden mukaan Weatherford ei sinänsä ole väärässä. Hän vain innostuu hieman liikaa ja ylitulkitsee tai tulkitsee väärin tiettyjä asioita.

Itse kritisoin Weatherfordia tietynlaisesta ristiriitaisuudesta. Hän haluaa korostaa Tšingis-kaanin ja mongolien rauhanomaisuutta, rationalismia ja pyrkimystä yhteiseen hyvään. Kuitenkin "Mongolit eivät olleet julmia ja teurastaneet ihmisiä turhaan" vs. "Mongoliprinsessa tapatti kaikki suurkaupungin asukkaat ja pinotutti päät pyramideiksi" vaikuttaa hieman ristiriitaiselta. Tai "Tšingis-kaani tappoi vastarintaa tehneistä kaupungeista kaikki" vs. "No ei ne mongolit oikeasti tappaneet paljonkaan sakkia". Myös vertailu, että Tšingis-kaani jakoi valtakunta poikien kesken ja Wienin kongressissa Eurooppa jaettiin hallitsijoiden kesken, on vähän naiivi. Onhan näitä valtioiden jakoja nähty maailmansivu.

Kuitenkin suosittelen teosta kaikille historiaa kirjoittaville ja opiskeleville, toisaalta Weatherfordin vetävän tekstin, toisaalta Harvilahden analyyttisyyden vuoksi. Tämä on erittäin opettavaista, monessakin mielessä.
 
Anne Kuorsalo & Ilmari Susiluoto & Martti Valkonen. Salaisen poliisin valtakunta - KGB, FSB ja suhteet Suomeen. Kleio 2003.

Kyseessä on kokoomateos, johon Venäjän tutkijat ja tuntijat ovat koonneet kirjoituksiaan.

Susiluotoa olen esitellyt jo tarpeeksi, mutta hän oli UM:n ja Aleksanteri-instituutin tutkija, joka oli erikoistunut Venäjään ja kirjoitti siitä etenkin sammakkoperspektiivistä. Tähän teokseen hän on kirjoittanut KGB:n historiikin, tiiviisti, mutta tähän teokseen riittävän kattavasti.

Martti Valkonen toimi mm. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja Moskovan kirjeenvaihtajana 1980- ja 1990-luvuilla. Tässä teoksessa hän käsittelee Neuvostoliiton ja etenkin sen tiedustelupalveluiden taikutusta Suomeen.

Anne Kuorsalo on Venäjään perehtynyt toimittaja, joka käsittelee osiossaan Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän tiedustelupalveluiden toimintaa ja vaikutusta Suomessa.

Teos on järkyttävä. Susiluoto pohjustaa muita artikkeleita näyttämällä Neuvostoliiton väkivaltakoneiston brutaalit kasvot. Valkonen suorittaa ruumiinavauksen (muttei täydellistä) suomettuneelle Suomi-neidolle. Kuorsalo jatkaa Valkosen linjalla.

Pahinta ei ole se suomettuneisuuden ajan kuvaus. Pahinta on, että Valkosen mukaan sama kotiryssä-toiminta jatkui vielä pitkälle 1990-luvulle, vaikka sille ei ollut tarvetta. Tästä seurasi, että mitään lustraatiota suomettuneisuuden ajasta ei tehty, ja samat toimijat jatkoivat samaa toimintaa.

Erittäin suositeltava, mutta erittäin epämiellyttävä kirja.
 
Tuomas Hopun teos punaisen Helsingin valtauksesta meni myös hankintaan. Tampereen taisteluista ja Viipuristakin olen viime vuosina lueskellut. Olisi hyvä nyt myös paneutua siihen miten Saksan Itämeren divisioona kukisti punaisten pääkaupungin.

Katso liite: 96537

Parhaillaan luettavana. Hyvin mielenkiintoinen sotakirja. Hoppu käyttää aika paljon aikalaisten muisteluksia (aikalaiskirjallisuus, lehdistö, arkistolähteet) tuodakseen esiin kevään 1918 tunnelmia Helsingissä. Hoppu ei kirjoittajana aivan Teemu Keskisarjan tasolle yllä, mutta missään nimessä tämä ei ole tylsä eikä huono kirja. Erittäin suositeltavaa lukemista kaikille niille, jotka ovat sisällissodasta kiinnostuneet.
 
Jenkkiarmeijan 82. maahanlaskudivisioonan komentaja kenraali James Gavin omissa sodanjälkeisissä muistelmissaan selitteli itselleen parhain päin oman roolinsa Market Gardenissa.

452865.jpg

Uutta asiaa minulle, että tämän sodanaikainen päiväkirja on myös ilmestynyt toimitettuna versiona. Mitä lienee kertoo siinä divisioonansa roolista Nijmegenin taistelussa ?

57414319.jpg
 
Kevään lukulistalla on katsaus vakoilun maailmaan. Kirjoittaja Wilhelm Agrell on ruotsalainen turvallisuuspolitiikan ja tiedusteluhistorian tutkija.

3341459.jpg


Faktaa ja fiktiota sekoittava romaani kuvaa kylmän sodan ja Kekkosen ajan Suomea, "Kekkoslovakiaa". Hyisen Helsingin viileän julkisivun alla kytee...

Eletään Kekkosen vallan viimeisiä aikoja vuonna 1978. Johan Åkerman on juuri aloittanut työnsä Helsingin Ruotsin-suurlähetystöstä. Mutta diplomaattipassi on vain hämäystä; Ruotsin tiedustelupalvelulla on nyt edustajansa Suomen pääkaupungissa. Johanille ja hänen suomalais-baltialaiselle vaimolleen Nikille aukeavat ovet uuteen kiehtovaan maailmaan, tiedustelupalvelun salaisuuksiin ja turmelukseen.
 
Antikvaari mainostanut 50% alennuksia aika ajoin. Kävin kurkkaamassa, nyt oli K2 kuntoinen Rynnäkkötykit isänmaamme puolustajina nide puoleen hintaan eli 20 euroa. Sivuja irronnut, kertoi kuvaus. Tilasin nyt kuitenkin. K3 kuntoisia löytyi pari vajaalla seitsemällä kympillä, kovasti hapokasta. Ne eivät olleet alennuksessa, ja vaikka olisi niin kallishan olisi silti.

Mutta onhan tämä erinomainen omakohtainen kertaus syöksytykkiemme historista.
 
Kyllähän konekääntäminen tulee koko ajan yleistymään kun tekoälyt kehittyvät. Kaunokirjallisuus voi olla haasteellista pidempään, kun sanavalinnat, tyyli ja tunnelma voivat olla hyvinkin tärkeitä. Ja runojen kääntäminen on ihmisellekin vaikeaa.

OT:na kyselen, tietääkö kukaan monilla radiokanavilla käytettävien tekoäly-uutistoimittajien toiminnasta? Käytetäänkö niitä vain lukemaan ihmisten toimittamia uutisia, vai toimittavatko ne uutiset itsenäisesti? Jos itsenäisesti, niin ilmeisesti kuitenkin ihminen tarkastaa uutiset ensin; mutta kuinka paljon niihin tulee korjauksia?

Tämä liittyy aiheeseen siten, että kielellisesti uutiset ovat kuin ihmisen kirjoittamia. Vain tekoälyn äänen painotuksista ja esim lyhenteiden ääneen lukemisesta huomaa selvästi, että lukija ei ole ihminen; vaikka ääneen on lisätty jopa sisäänhengityksen ääntä.

Kysyin tätä eilen kun näin vanhan opiskelukaverin joka työskentelee alalla.
Kuulemma työvuorossa olevat ihmiset kirjoittaa uutistekstit etukäteen niinkuin ennenkin, sitten puhegeneraattori (tavallaan siis AI) lukee ne ajastettuina lähetykseen. Mediayhtiö säästää uutistenlukijan palkan mikä olisi iso summa myöhäisissä ilta- ja yövuoroissa.

Tekoäly oppii koko ajan paremmin matkimaan ihmistä, siksi noihin radiouutisiin tulee koko ajan lisää painotustaukoja ja "hengityksen ääniä".

Sorry offtopic, takaisin kirja-aiheisiin.
 
Antikvaari mainostanut 50% alennuksia aika ajoin. Kävin kurkkaamassa, nyt oli K2 kuntoinen Rynnäkkötykit isänmaamme puolustajina nide puoleen hintaan eli 20 euroa. Sivuja irronnut, kertoi kuvaus. Tilasin nyt kuitenkin. K3 kuntoisia löytyi pari vajaalla seitsemällä kympillä, kovasti hapokasta. Ne eivät olleet alennuksessa, ja vaikka olisi niin kallishan olisi silti.

Mutta onhan tämä erinomainen omakohtainen kertaus syöksytykkiemme historista.
Jos sivuja irrallaan -kirjasta pyydetään normaalisti 40 €, niin aika arvokas on. Kellä lie julkaisuoikeudet. Voisivat tehdä uusi tapainoksen lankasidottuna. Sama Niklanderin panssarilaivakirjasta. Jälkimmäisestä voisi tehdä jopa laajennetun painoksen. Kuulemma arkistossa olisi hienoja isoja rakennepiirroksiakin.
 
Viimeksi muokattu:
Jos sivuja irrallaan -kirjasta pyydetään normaalisti 40 €, niin aika arvokas on. Kellä lie julkaisuoikeudet. Voisivat tehdä uusi tapainoksen lankasidottuna. Sama Nikanderin panssarilaivakirjasta. Jälkimmäisestä voisi tehdä jopa laajennetun painoksen. Kuulemma arkistossa olisi hienoja isoja rakennepiirroksiakin.
No niinpä. Luulisi maanpuolustuksellisen kirjan myyvän näinä aikoina.
 
No niinpä. Luulisi maanpuolustuksellisen kirjan myyvän näinä aikoina.
Kyllähän nämä tämän tyyliset sen verran pienten painosten lukemistoa ovat, että niiden julkaisu ei ole taloudellisesti kannattavaa vaan tehdään rakkaudesta aiheeseen ilman taloudellisia odotuksia. Rynnäkkötykkikirjan julkaisi Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys, eli käytännössähän se on omakustanteeseen rinnastuva. Mikähän tilanne silläkin yhdistyksellä nykyisin on, ja onko kirjasta enää painokelpoista aineistokaan tallessa.
 
Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys on nykyiseltä nimeltään Vantaa-Seura.



Seuran Putiikissa rynnäkkötykkikirjaa ei näytä olevan, mutta seuran blogin viimeisin postaus, marraskuulta 2022, näyttää olevan "Kulttuuriperinnöstä Puna-armeijan Vantaan karttoihin – Helsingin pitäjä-Vantaa 2023 ilmestynyt", joten Vantaan sotahistoria lienee edelleen "tapetilla".


Vantaa ja rynnäkkötykithän kytkeytyvät toisiinsa ainakin Helsinki-Vantaan lentoaseman puolustuksen kautta, esim. "Ingsocin" postaus #402.

 
Antikvaari mainostanut 50% alennuksia aika ajoin. Kävin kurkkaamassa, nyt oli K2 kuntoinen Rynnäkkötykit isänmaamme puolustajina nide puoleen hintaan eli 20 euroa. Sivuja irronnut, kertoi kuvaus. Tilasin nyt kuitenkin. K3 kuntoisia löytyi pari vajaalla seitsemällä kympillä, kovasti hapokasta. Ne eivät olleet alennuksessa, ja vaikka olisi niin kallishan olisi silti.

Mutta onhan tämä erinomainen omakohtainen kertaus syöksytykkiemme historista.
Kirja kolahti postilaatikkoon, olihan tuo hieman ritsa. Myyntikuvauksen mukainen, toki. Mutta toisaalta bonuksena Lauri Leppäsen signeeraus sisäsivulla!
 
Back
Top