Kirjat

Tigeristä jos puhutaan, niin vaunusta on ilmestynyt uusi teos.




ACHTUNG TIGER! unravels the mysteries surrounding the Tiger tank’s famed survivability. From analysing the Tiger’s formidable armor protection and distinctive characteristics, over to describing its first combat operations against Soviet and Allied forces during World War II, and ultimately the test trials assessing the tank's capabilities, this comprehensive volume offers an unparalleled exploration of the Tiger.

Drawing on a wealth of primary sources, this book presents a vivid and detailed narrative that caters to both military history enthusiasts and WW2 tank experts. ACHTUNG TIGER! stands as an indispensable read, providing a captivating synthesis of historical insights and technical expertise for anyone eager to unravel the secrets behind this legendary war machine.
 
Peter Samsonovilta on myös tämä kirjanen. (Vähän yli satasivuinen)
Käsittelee Sherman tankkeja puna armeijan palveluksessa.
 

Liitteet

  • Red Army Sherman.JPG
    Red Army Sherman.JPG
    115.6 KB · Luettu: 26
  • Johtopäätös.JPG
    Johtopäätös.JPG
    310.6 KB · Luettu: 18
Puolivälissä Plokhyn uutta kirjaa.

Ryssän historia pitää tietenkin aloittaa 800-luvulta, mutta alku meni siedettävän nopeasti. Etenee sopivan rivakasti, eikä silloin tietenkään kovin pikkutarkasti. Tähän mennessä mielenkiintoinen, vaikka mitään erityistä uutta ole esiintynytkään.

 
Puolivälissä Plokhyn uutta kirjaa.

Ryssän historia pitää tietenkin aloittaa 800-luvulta, mutta alku meni siedettävän nopeasti. Etenee sopivan rivakasti, eikä silloin tietenkään kovin pikkutarkasti. Tähän mennessä mielenkiintoinen, vaikka mitään erityistä uutta ole esiintynytkään.

Kirjan lopussa ehkä paras anti, selkeää poliittista analyysiä niin Kiinan, Turkin, Euroopan maiden kuin USA:nkin suhteen.
 
Ohra-Aho toteaa, että parhaillaan yrittävät saada vireille toista painosta kirjasta Irtoviiksimies.

Liene palasi Karjalan prikaatiin kahden vuoden virkavapaalta, jonka oli käyttänyt opiskeluun ja ilmoittautui komentajalle. Tämä tiedusteli, että paljonko niitä opintoja oli lopulta tullut suoritettua. Komentaja ällistyi, kun Liene kertoi suorittaneensa teologian maisterin tutkinnon.

Käytän mieluiten kirjastoa, mutta jos toinen painos, niin silloin joutuu kyllä tämän kirjan hankkimaan omaan hyllyyn.
 
Palasin juuri kotiin Ruotsin reissulta. Ohessa kirjahankintoja.

Wilhelm Agrell on länsinaapurin kuuluisimpia tiedusteluhistorian tutkijoita. Tämä opus kertoo Tukholmasta vakoilukaupunkina. Asiaa toisen maailmansodan ja kylmän sodan vuosilta. Myös siitä miten turvallisuuspoliisi Säpo pyrki suitsimaan ulkovaltojen laitonta tiedustelua.

no_p_1583930_0.jpg

Vuonna 2022 ilmestynyt kirja 1980-luvun alun tilanteesta Ruotsin puolustusvoimien näkövinkkelistä. Mikä oli Neuvostoliiton / Varsovan liiton vahvuus ja mitenkä Ruotsi olisi puolustanut tuolloin itseään jos se olisi joutunut hyökkäyksen kohteeksi.

659eed11b8555.jpg

Whiskey on the Rocks -tapaus syksyltä 1981. Näkökulma on rannikkotykistön. Kirjassa on paljon mukana olleiden muisteluksia.

290121581_1476869289412578_1215514895339614250_n.jpg

Ruotsin Panssarimuseolta tarttui matkaan näköispainos S-vaunun käyttäjän oppaasta. Alkuperäinen ilmestyi 70-luvun alussa.

563252807_60306c35-bc25-4e33-b055-39e498abfac4.jpg
 
Liene palasi Karjalan prikaatiin kahden vuoden virkavapaalta, jonka oli käyttänyt opiskeluun ja ilmoittautui komentajalle. Tämä tiedusteli, että paljonko niitä opintoja oli lopulta tullut suoritettua. Komentaja ällistyi, kun Liene kertoi suorittaneensa teologian maisterin tutkinnon.

Käytän mieluiten kirjastoa, mutta jos toinen painos, niin silloin joutuu kyllä tämän kirjan hankkimaan omaan hyllyyn.
Lienen mukaan keskiverto opiskelija suoriutui siihen aikaan teologian maisterin opinnoista noin seitsemässä vuodessa, Liene onnistui kahden vuoden virkavapaansa puitteissa. Muutamien hallitusten yritykset opiskeluaikojen lyhentämisten suhteen voivat olla jossain määrin kannatettavia, mutta Lienen suoritus oli varmankin aikamoista kynttilän polttoa molemmista päistä.
 
Kari Stenman se jaksaa vääntää näitä ilmojen ritarit -kirjoja. Tätä mainostaa Aviation Shop.

product_thumb.jpg


Teos esittelee kaksikymmentä eniten ilmavoittoja saanutta hävittäjälentäjää, mukaan lukien kaikki kymmenen hävittäjälennoston Mannerheim-ristin ritaria. Kaksi näistä oli kaksinkertaisia ritareita, mikä kunnianosoitus tuli vain neljän suomalaisen sotilaan osalle.

Talvi- ja jatkosodissa suomalaiset hävittäjälentäjät ampuivat alas 1700 viholliskonetta. Sodissa tuli sata ässää (vähintään 5 ilmavoittoa) ja yli 200 muuta sai pudotuksia. Kirjan 20 miestä pudottivat 733 konetta, mikä on 43 % kokonaismäärästä.

Kunkin ässän sotilasura käsitellään seikkaperäisesti, sisältäen palveluksen eri yksiköissä, ylennykset ja palkitsemiset sekä useita hänen itsensä laatimia ilmataistelukertomuksia, päättyen yksityiskohtaiseen ilmavoittoluetteloon.

Esitystä täydentää laaja kuvavalikoima, niin henkilöistä, tilanteista kuin hävittäjistä.

400 sivua, kovakantinen
 
Kari Stenman se jaksaa vääntää näitä ilmojen ritarit -kirjoja. Tätä mainostaa Aviation Shop.

Katso liite: 98412


Teos esittelee kaksikymmentä eniten ilmavoittoja saanutta hävittäjälentäjää, mukaan lukien kaikki kymmenen hävittäjälennoston Mannerheim-ristin ritaria. Kaksi näistä oli kaksinkertaisia ritareita, mikä kunnianosoitus tuli vain neljän suomalaisen sotilaan osalle.

Talvi- ja jatkosodissa suomalaiset hävittäjälentäjät ampuivat alas 1700 viholliskonetta. Sodissa tuli sata ässää (vähintään 5 ilmavoittoa) ja yli 200 muuta sai pudotuksia. Kirjan 20 miestä pudottivat 733 konetta, mikä on 43 % kokonaismäärästä.

Kunkin ässän sotilasura käsitellään seikkaperäisesti, sisältäen palveluksen eri yksiköissä, ylennykset ja palkitsemiset sekä useita hänen itsensä laatimia ilmataistelukertomuksia, päättyen yksityiskohtaiseen ilmavoittoluetteloon.

Esitystä täydentää laaja kuvavalikoima, niin henkilöistä, tilanteista kuin hävittäjistä.

400 sivua, kovakantinen
Mahtoikohan tässä kirjassa olla mukana Eero Kinnunen joka pudotettiin Oranienbaumissa keväällä 43?
 
Kustantaja näkyy olevan Readme.fi. Missään ei anneta kirjan kokoa. Kuinka paljon uutta kirjassa on verrattuna muutama vuosi sitten ilmestyneeseen isoon Hävittäjälentäjät-kirjaan verrattuna...

En todellakaan ole aikeissa ostaa. Näitä samanlaisia on ilmestynyt ainakin 70-luvulta lähtien. Aina vain vähäsen päivitettynä. Huonoimmillaan samat kuvat ja tekstit vain kierrätetään kirjasta toiseen.
 
En todellakaan ole aikeissa ostaa. Näitä samanlaisia on ilmestynyt ainakin 70-luvulta lähtien. Aina vain vähäsen päivitettynä. Huonoimmillaan samat kuvat ja tekstit vain kierrätetään kirjasta toiseen.
Plus Stenmanin haluttomuus kirjoittaa kriittisesti ja analyyttisesti. Helion julkaisi pari vuotta sitten kirjan, jossa analysoitiin hyvin tarkkaan JG 52:n ilmavoittoja Unkarin alueella. Vastaavaa ei ole näkynyt yhdessäkään suomalaisessa kirjassa.
 
En löytänyt haulla juttua k.o kirjasta, joten arvostelut tästä. Oli paras tähän mennessä lukemistani suomalaisten reissukirjoista. Rehellistä kuvausta kaaoksesta mitä sota tietääkseni on.
 

Liitteet

  • 1000016733.jpg
    1000016733.jpg
    176.2 KB · Luettu: 23
Suomen Kuvalehti on tehnyt asiantuntija-arvion Jessikka Aron Putinin maailmansodasta. Verdict: Jessikka nieli kirjaansa puolalaisten hänelle syöttämät tarinat ilman lähdekritiikkiä.
Aron reaktio Suomen Kuvalehden haastattelupyyntöön kertoo paljon.



( https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/...in-lentoturmasta/?shared=1291445-870c9535-999 )

Asiantuntijat arvostelevat Jessikka Aron kirjan väitteitä Smolenskin lentoturmasta​


Asiantuntijat kyseenalaistavat vahvasti tietokirjailija ja toimittaja Jessikka Aron uudessa kirjassaan esittämiä johtopäätöksiä Smolenskin lentoturmasta. Myös suomalaismedian ensiuutisia kirjasta on moitittu kritiikittömiksi.

Toukokuun alussa ilmestynyt teos Putinin maailmansota – Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga) perustuu merkittäviltä osin väitteelle, jonka mukaan Venäjän Smolenskissa huhtikuussa 2010 tapahtunut lentoturma olisi ollut Venäjän hallinnon aiheuttama.

”Viime kädessä Smolenskin katastrofin takana on Venäjää ohjaava turvallisuuskoneisto”, Aro kirjoittaa.

Onnettomuudessa lentokone syöksyi maahan lähellä Smolenskin lentokenttää. Tilanteessa kuoli 96 ihmistä, mukaan lukien maan silloinen presidentti Lech Kaczyński puolisoineen sekä runsaasti maan poliittista johtoa.

Onnettomuuden jälkeen valmistuneiden Venäjän ja Puolan tutkintojen mukaan turman syynä olivat lentäjän ja lennonjohdon virheet sekä sumuinen sää. Kirjassaan Aro pyrkii esittämään todisteita sille, että kone olisi todellisuudessa räjäytetty.


Smolenskin lentoturma on vahvasti politisoitunut kysymys, joka herättää voimakkaita tunteita puolalaisissa. Huhtikuussa 2024 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 29 prosenttia puolalaisista uskoo, että kyseessä ei ollut onnettomuus vaan suunniteltu isku, kun taas 54 prosenttia vastaajista uskoo, että tapaus oli onnettomuus.

Puolaa viime vuoteen asti hallinnut oikeistopopulistinen Laki ja oikeus -puolue on väittänyt pitkään, että Venäjä olisi ollut onnettomuuden takana. Aro pyrkii osoittamaan Venäjän osallisuutta tapahtumiin muun muassa puolueen hallituskauden aikana tehdyllä uusintatutkinnalla, puolalaisten toimittajien selvityksillä ja kahden uhrin omaisten haastatteluilla.

Teoksessaan hän vetoaa myös onnettomuustutkinnan mahdollisiin epäselvyyksiin. Alkuperäisen tutkinnan johtopäätöstä onnettomuuden syistä Aro kutsuu Venäjän infomaatio-operaatioksi.

”Nykyäänkin Venäjän manipuloima versio kerrotaan tosiasiana kansainvälisessä laatumediassa”, hän väittää kirjassa.



Itä-Eurooppaan perehtynyt historiantutkija Jussi Jalonen on ”äärimmäisen hämmentynyt” siitä, että Aro väittää Venäjän olevan Smolenskin tapahtumien takana.

Hän vertaa tilannetta siihen, jos suomalainen tietokirjailija väittäisi, että Joe Biden olisi oikeasti hävinnyt Yhdysvaltain presidentinvaalit.

”Molemmissa on kyseessä oikeistopopulistinen teoria, jota on käytetty vaaliaseena.”

Jalonen päätyi seuraamaan tapausta ollessaan vierailevana tutkijana Varsovan yliopistossa lento-onnettomuuden aikaan. Hän ihmettelee, että Aron kirjassa kerrotut huomiot on esitetty mediassa uusina.

”Minun näkökulmastani Aro kierrättää vanhaa levyä, joka on prässätty Puolassa Laki ja oikeus -puolueen studiolla.”

Jalosen mukaan Smolensk-salaliittoteorian kärki kohdistuu Donald Tuskiin, joka toimi Puolan pääministerinä Smolenskin onnettomuuden aikaan. Tusk palasi pääministeriksi vuonna 2023. Aro tarkastelee kirjassaan kriittisesti Tuskin pyrkimyksiä liennyttää välejä Venäjään 2010-luvun alussa.


Jussi Jalonen kertoo olevansa aidosti hämmästynyt ja pettynyt siitä, että suomalaistoimittajat eivät vaikuta tienneen, että väitteet Venäjän aiheuttamasta Smolenskin turmasta olisivat salaliittoteoria.

”Jokainen, joka on seurannut puolalaista kansalaiskeskustelua ja jolla on kosketus Itä-Eurooppaan, on jyvällä tästä.”

Samaa kritiikkiä on esitetty viime päivinä myös muualla julkisuudessa. Valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija, sotatieteiden tohtori Saara Jantunen-Paju luonnehti sosiaalisen median LinkedIn-palvelussa, kuinka ”eri medioissa tapahtui työtapaturmia salaliittoteorian kritiikittömän käsittelyn kanssa”.

”Vaikka Smolensk-salaliittoteorian relevanssi on Suomessa vähäisempi kuin Puolassa, ei sen rooli demokratiaa, vapaata tiedonvälitystä ja oikeusvaltioperiaatetta uhkaavan poliittisen vaikuttamisen välineenä ole vähäpätöinen”, hän kirjoittaa.

Myös Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen nosti median toiminnan esiin kirja-arviossaan.

”Suomessakin Iltalehti, Helsingin Sanomat, Uusi Suomi ja Ylen Kulttuuriykkönen uutisoivatkin kirjan väitteistä aluksi kritiikittömästi totena, lähteinään käytännössä vain Aro itse”, hän kirjoittaa.

Sittemmin Helsingin Sanomat on jatkanut aiheen käsittelyä ja haastatellut puolalaisen Gazeta Wyborcza -lehden varapäätoimittaja Bartosz Wielińskiä, joka kritisoi Aron käyttämiä henkilölähteitä puolueellisuudesta. Aro vastasi kritiikkiin syyttämällä lehteä Kremlin propagandan levittämisestä.


Puolalainen toimittaja Grzegorz Rzeczkowski pitää Aron tulkintaa Smolenskin lentoturman syistä täysin virheellisenä. Hän työskentelee tutkivana toimittajana puolalaisessa Newsweek-lehdessä ja on kirjoittanut Smolenskin turmasta kaksi tietokirjaa.

Väite Venäjän osallisuudesta Smolenskin lentoturmaan on Rzeczkowskin mukaan yksi Euroopan suurimmista salaliittoteorioista. Vuosien mittaan teorian saama jalansija on vahvistunut.

”Ei ole yhtään todistetta, puolikastakaan sellaista siitä, että kyseessä olisi ollut jokin muu kuin lento-onnettomuus”, hän sanoo.

Aro perustelee kirjassaan Venäjän osallisuutta Smolenskin tapahtumiin muun muassa sillä, että koneen hylystä ja sen ympäristöstä löytyi räjähdysainejäämiä. Rzeczkowskin mukaan räjähdys tulee kuitenkin todistaa onnettomuuspaikan jälkien ja räjähdyksessä syntyvien kemikaalien kautta, ei räjähdejäämien. Jäämiä voi hänen mukaansa selittää esimerkiksi se, että kone oli aiemmin kuljettanut puolalaista sotilashenkilöstöä Afghanistaniin.

Rzeczkowski kyseenalaistaa sitä, että Aro ei ole kirjassaan kuullut aihetta tutkineita, vastakkaista näkökulmaa esiin nostavia henkilöitä.

”Mielestäni hän on epäonnistunut toimittajana, koska hän ei ole kysynyt toisen puolen näkemystä aiheeseen.”


Grzegorz Rzeczkowskin mukaan Puolassa vuonna 2016 aloitettua uudelleentutkintaa onnettomuudesta ei voi pitää luotettavana. Uudelleentutkinnan mukaan koneessa olisi ollut kaksi räjähdystä ennen laskeutumista.

Selvitystä on kritisoitu julkisuudessa sen suuresta hinnasta, tarkoitushakuisuudesta ja pitkästä, noin kahdeksan vuoden kestosta.

Laki ja oikeus -puolueen valtakausi päättyi viime vuonna, ja Puolan uusi hallitus lakkautti uudelleentutkintakomitean joulukuussa. Lisäksi se kertoi nimittävänsä työryhmän selvittämään komitean toimintaa.

”Tämä on loppu Puolan valtion nimissä levitetyille valheille, ja tämä on loppu satojen miljoonien zlotyjen tuhlaamiselle sellaiseen toimintaan, jolla ei ole mitään tekemistä Smolenskin onnettomuuden syiden selvittämisen kanssa, mutta paljonkin tekemistä politiikan kanssa”, varapuolustusministeri Cezary Tomczyk sanoi tuolloin.

Aro ei kirjassaan mainitse uudelleentutkintakomitean saamaa kritiikkiä ja sen toiminnan päättymistä.


Suomen Kuvalehti sopi Jessikka Aron kanssa haastattelun hänen väitteistään. Haastattelupäivän aamuna Aro lähetti sähköpostin, jossa hän kertoi peruvansa haastattelun.

”Minulla on täysi syy olettaa, että itse asia, josta kirjassani kerron, eli Venäjän monet teot Smolenskin turman edistämiseksi ja sen tutkinnan estämiseksi eivät tule artikkelissa käsitellyksi riittävällä pieteetillä, että kokisin asianmukaiseksi artikkeliin osallistua”, hän kirjoitti.

Joo, taisipa Jessika Aro lyödä kätensä kunnolla paskaan tämän Smolensk -pommiväitteensä myötä. Onnettomuus tutkittiin moneen otteeseen ja jopa ryssäläisittäin poikkeuksellisen avoimesti yhdessä puolalaisten kanssa. Mitään pommijäämiä tms. ei milloinkaan löytynyt.



Aro rakentaa kirjassaan pääosin puolalaisiin haastattelulähteisiin nojaten narratiivin, jonka mukaan koneen tuhosivat pommit, jotka siihen oli asennettu Venäjällä huollon yhteydessä. Sen sijaan vallitseva käsitys tapahtumista perustuu Aron väitteiden mukaan Venäjän hallinnon syöttämään propagandaan, jota Puolan silloinen hallitus levitti, ja jonka muu kansainvälinen yleisö nielaisi sellaisenaan. Tulkinnan mukaan operaatio on osa Venäjän hybridisotaa, jota Aro käsittelee kirjassaan myös muissa maissa.

Kaksi onnettomuudesta tehtyä perusteellista puolalaista tutkintaa ja pommiteorian torjuneiden puolalaisten tutkivien toimittajien työn kirja sivuuttaa lähes kokonaan. Puolalaisen TVN24-kanavan julkistama ja Yhdysvaltain kansallisen ilmailuinstituutin laboratorion (NIAR) mallinnuksiin perustuva raportti onnettomuudesta vie myös pohjan monilta kirjan väitteiltä, mutta Aro ei näytä perehtyneen raporttiin.
 
Joo, taisipa Jessika Aro lyödä kätensä kunnolla paskaan tämän Smolensk -pommiväitteensä myötä. Onnettomuus tutkittiin moneen otteeseen ja jopa ryssäläisittäin poikkeuksellisen avoimesti yhdessä puolalaisten kanssa. Mitään pommijäämiä tms. ei milloinkaan löytynyt.



Aro rakentaa kirjassaan pääosin puolalaisiin haastattelulähteisiin nojaten narratiivin, jonka mukaan koneen tuhosivat pommit, jotka siihen oli asennettu Venäjällä huollon yhteydessä. Sen sijaan vallitseva käsitys tapahtumista perustuu Aron väitteiden mukaan Venäjän hallinnon syöttämään propagandaan, jota Puolan silloinen hallitus levitti, ja jonka muu kansainvälinen yleisö nielaisi sellaisenaan. Tulkinnan mukaan operaatio on osa Venäjän hybridisotaa, jota Aro käsittelee kirjassaan myös muissa maissa.

Kaksi onnettomuudesta tehtyä perusteellista puolalaista tutkintaa ja pommiteorian torjuneiden puolalaisten tutkivien toimittajien työn kirja sivuuttaa lähes kokonaan. Puolalaisen TVN24-kanavan julkistama ja Yhdysvaltain kansallisen ilmailuinstituutin laboratorion (NIAR) mallinnuksiin perustuva raportti onnettomuudesta vie myös pohjan monilta kirjan väitteiltä, mutta Aro ei näytä perehtyneen raporttiin.
Vaikkei itseä kovin ryssänmieliseksi voi väittää niin mietin tuota Aron kirjaa lukiessa että teoria ryssän syyllisyydestä Smolenskin turmaan jää varsin huteraksi. En silti sano etteikö se mahdollista olisi. On ryssä sen verran häikäilemätön. Voisi myös hyvin kuvitella että sopisi Putinin ambitioihin. En sitten tiedä olisiko tuota mahdollista tehdä niin ettei jäisi mitään todisteita. Toisaalta ryssällä oli kaikki mahdollisuudet manipuloida noita. Tuohon aikaan myös länsimaat olivat hyvin ryssän kelkassa. Kuolihan se Prigozhinkin "lentoturmassa" että kaikki on mahdollista siinä maassa :D
 
Vaikkei itseä kovin ryssänmieliseksi voi väittää niin mietin tuota Aron kirjaa lukiessa että teoria ryssän syyllisyydestä Smolenskin turmaan jää varsin huteraksi. En silti sano etteikö se mahdollista olisi. On ryssä sen verran häikäilemätön. Voisi myös hyvin kuvitella että sopisi Putinin ambitioihin. En sitten tiedä olisiko tuota mahdollista tehdä niin ettei jäisi mitään todisteita. Toisaalta ryssällä oli kaikki mahdollisuudet manipuloida noita. Tuohon aikaan myös länsimaat olivat hyvin ryssän kelkassa. Kuolihan se Prigozhinkin "lentoturmassa" että kaikki on mahdollista siinä maassa :D

Wagner -päällikkö ja Smolenskin turma ovat minusta aika lailla eri asioita. Puolalainen lentomiehistö ajoi koneen tonttiin. Puolalaiset jopa itse myöntävät tämän, joskin samalla kritisoivat Smolenskin lentokentän puutteita.

 
Back
Top