Kirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ensimmäisen maailmansodan länsirintaman materiaalitaisteluista kiinnostaisi lueskella, aihe kun ei ole itselleni mitenkään erityisen tuttu. Alistair Hornen Verdun ilmestyi suomeksi 60-luvun puolivälissä ja on siis jo vanha kuin mikä. Mutta suomenkielisenä varmaankin helposti omaksuttavissa.

Katso liite: 116810
Olikohan tämä se jossa kerrottin vielä kirjoitus ajankohtana maan Verdussa olleen niin saastunutta ruumiista että pienemmätkin naarmut tulehtuivat.
Aika vähänlaisesti on ensimmäisestä suomennettuja kirjoja tarjolla tai ei ole ainakaan silmiin osunut.
 
Ensimmäisen maailmansodan länsirintaman materiaalitaisteluista kiinnostaisi lueskella, aihe kun ei ole itselleni mitenkään erityisen tuttu. Alistair Hornen Verdun ilmestyi suomeksi 60-luvun puolivälissä ja on siis jo vanha kuin mikä. Mutta suomenkielisenä varmaankin helposti omaksuttavissa.

Katso liite: 116810

Hyvä vinkki. Näytti löytyvän kirjastosta, mutta on lainassa, laitoin jonoon.
 
Ensimmäisen maailmansodan alkukamppailuista kertoo aika hyvin
Barbara W Tuchmanin Elokuun tykit. (The guns of august 1962)
Käsittelee aikaa hieman ennen sodan alkua - Marnen taistelu.

Kappale Ajojahti välimerellä on perusteellisemmin käsitelty Matti E Mäkelän kirjassa: Goebenin amiraali puuttuu historian kulkuun. Wsoy 1936
(Myöhemmin myös nimellä: Taistelu Dardanneleista Wsoy 1941)
Erittäin suositeltava jos ensimmäisen maailmansodan meririntama kiinnostaa.
 
Sommeakaan ei kannata unohtaa jos haluaa tutkia WW1:n taisteluita.
Taistelu kesti n.5 kuukautta ja jo ensimmäisen päivän tappiot oli briteillä n. 60 000 miestä. . .
 

Liitteet

  • Somme.webp
    Somme.webp
    120.1 KB · Luettu: 6
Verdunin linnoitteistakin löytyy kiinnostava kirja.
 

Liitteet

  • Verdun linnoitukset.webp
    Verdun linnoitukset.webp
    58.5 KB · Luettu: 6
  • Verdun fortif 2.webp
    Verdun fortif 2.webp
    100.7 KB · Luettu: 6
  • Verdun fortif 3.webp
    Verdun fortif 3.webp
    115.6 KB · Luettu: 6
  • Verdun forts 1.webp
    Verdun forts 1.webp
    118.7 KB · Luettu: 5
Joko olet saanut tämän teoksen ?
Kommentteja ?

Joo, tuli tuossa tammikuun alkupuolella. En ole vielä aloittanut luku-urakkaa. Tiivistä tekstiä, aika teknistäkin. Mutta mitä olen silmäillyt, niin hyvin kattavalta esitykseltä vaikuttaa. Tuskin tätä parempaa tietopakettia on olemassakaan.
 
Ensimmäisen maailmansodan alkukamppailuista kertoo aika hyvin
Barbara W Tuchmanin Elokuun tykit. (The guns of august 1962)
Käsittelee aikaa hieman ennen sodan alkua - Marnen taistelu.

Kappale Ajojahti välimerellä on perusteellisemmin käsitelty Matti E Mäkelän kirjassa: Goebenin amiraali puuttuu historian kulkuun. Wsoy 1936
(Myöhemmin myös nimellä: Taistelu Dardanneleista Wsoy 1941)
Erittäin suositeltava jos ensimmäisen maailmansodan meririntama kiinnostaa.

Kuulemma John F. Kennedy tykkäsi Tuchmanin kirjasta. Kuuban ohjuskriisin aikana puhui siitä esimerkkinä miten poliitikot kykenevät sössimään kaiken mahdollisen. Ekan maailmansodan aikaiset poliitikot ja sotilaat luulivat olevansa perillä vastustajan mielenlaadusta ja luulivat pystyvänsä ennakoimaan vihollisen aikeet.
 
Kiitos vinkistä. Ajelenkin sopivasti huomenna Parolan ohi Akaalle. Pitää käydä katsomassa onko museo auki ja löytyykö kirjaa.

Moro. Ajattelin että vinkkaan. Kantakosken panssarikirja olisi nyt -50% alessa. Hinta 11 euroa.

 
Antikvaari.fi mainostaa tammialea. Tein nämä löydöt.

Ruotsalainen teos heikäläisten panssariajoneuvoista ja niiden kehityksestä. Ilmestyi 2009, joten ei ole enää ihan uusinta uutta. Aihe kyllä mielenkiintoinen, varsinkin ruotsalaisten kylmän sodan vaunut kiinnostavat itseäni.

18906.webp

MPKK:n julkaisusarjan teos vuodelta 2004. Katsaus neuvostoliittolaisten maasotataidon vaiheisiin ja kehitykseen.

lg_0023c3abdf7e793858de002b.webp
 
Viimeksi muokattu:
Hetken aikaa jo harkitsin tämän viime vuonna ilmestyneen Heikki Tiilikaisen kylmä sota -kirjan hankkimista. Mutta tulin toisiin ajatuksiin. Ei ilmeisesti tarjoa mitään olennaisesti uutta jos vertaa vuonna 2003 ilmestyneeseen saman kirjoittajan teokseen Kylmän sodan kujanjuoksu. Kirjan sisältö on tiettävästi pääosin kirjailijan sekavaa tarinointia, joka perustuu lähinnä huhupuheisiin ja vahvistamattomiin lähteisiin.

lg_6767148d254745df8a17b801.webp
 
Luin Bobby Kennedyn 13 päivää viimeksi joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla. Ostin tänään viidellä eurolla divarista. Ilmestyi 1969 vuosi kirjoittajan kuoleman jälkeen. Veljensä oikeusministerinä toiminut Robert Kennedy oli isoveljensä luottomies ja tärkeimpiä neuvonantajia. Kirja on melko lyhyt, vain noin 150 sivua. Eli tämän lukee nopeasti. Käsittääkseni kirja on kirjoitettu lähinnä ulkomuistista, joten yksityiskohdissa saattaa olla virheitä. Mutta jotain kuitenkin tuolloin lokakuussa 1962 tekivät oikein kun ydinsotaa ei saatu syttymään. Kirja kuvaa kuitenkin ihan mukiinmenevästi yleisesti tunnelmia Valkoisessa talossa keskellä ohjuskriisiä.

wia9hz_827720_0.webp
 
Viimeksi muokattu:
Hetken aikaa jo harkitsin tämän viime vuonna ilmestyneen Heikki Tiilikaisen kylmä sota -kirjan hankkimista. Mutta tulin toisiin ajatuksiin. Ei ilmeisesti tarjoa mitään olennaisesti uutta jos vertaa vuonna 2003 ilmestyneeseen saman kirjoittajan teokseen Kylmän sodan kujanjuoksu. Kirjan sisältö on tiettävästi pääosin kirjailijan sekavaa tarinointia, joka perustuu lähinnä huhupuheisiin ja vahvistamattomiin lähteisiin.

Katso liite: 117326
Selain tuota kirjakaupassa, minulla on ennestään tuo Kujanjuoksu. Tämä uusi maistui pikavilkaisulla lähinnä uudelleen lämmitetyltä eiliseltä kaurapuurolta. Taidan joskus lainata kirjastosta, ehkä.
 
Luin Bobby Kennedyn 13 päivää viimeksi joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla. Ostin tänään viidellä eurolla divarista. Ilmestyi 1969 vuosi kirjoittajan kuoleman jälkeen. Veljensä oikeusministerinä toiminut Robert Kennedy oli isoveljensä luottomies ja tärkeimpiä neuvonantajia. Kirja on melko lyhyt, vain noin 150 sivua. Eli tämän lukee nopeasti. Käsittääkseni kirja on kirjoitettu lähinnä ulkomuistista, joten yksityiskohdissa saattaa olla virheitä. Mutta jotain kuitenkin tuolloin lokakuussa 1962 tekivät oikein kun ydinsotaa ei saatu syttymään. Kirja kuvaa kuitenkin ihan mukiinmenevästi yleisesti tunnelmia Valkoisessa talossa keskellä ohjuskriisiä.

Katso liite: 117582
Leffa on hyvä
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Selain tuota kirjakaupassa, minulla on ennestään tuo Kujanjuoksu. Tämä uusi maistui pikavilkaisulla lähinnä uudelleen lämmitetyltä eiliseltä kaurapuurolta. Taidan joskus lainata kirjastosta, ehkä.

Nähdäkseni Tiilikainen veti herneet nenään Pekka Turusen erinomaisesta teoksesta Kylmää rauhaa, jossa tämä erittäin vakuuttavalla tavalla ampuu alas noita muistitietoon pohjautuvia ns. tietoja, jotka liittyvät varautumiseen Tsekkoslovakian miehityksen aikana. Turunen penkoi läpi kaikki mahdolliset arkistolähteet ja aukottomasti osoittaa useita Tiilikaisen väitteitä täysin vääriksi.

 
Leffa on hyvä

On. Mutta Costnerin roolihahmon merkitystä siinä on korotettu taivaisiin. Elokuva pohjautuu vahvasti tähän teokseen, josta selviää mitä kukin sanoi Valkoisen talon kriisikokouksissa. Costnerin hahmo pysyi hiljaa, kun isot pojat puhuivat. Kennedy oli näet asennuttanut äänityslaitteet, joista kovinkaan moni ei ollut tietoinen. Siksi puhuivat suoraan ja avoimesti.

162820.webp
 
Lukeminen jäänyt viime aikoina todella vähälle, kun pitänyt tehdä töitä ja seurata Ukrainan tilannetta. Tänään sain loppuun Charles Lambin Upottakaa Rommelin laivat.
1738429736542.webp
Tykkäsin kirjoitustyylistä ja tavasta miten asiat kerrotaan. Muutama muu brittien toisen maailmansodan kirja on joutunut lukemaan hampaat irveessä loppuun, kun on tullut kovaa väritystä ja historiallisia virheitä vastaan.

Suosittelen. Taisi olla divarista 8 € tämä.
 
Seppo Mustaluoto. Kontakti - Erikoisjoukkojen sotilaan Afganistanissa. Gummerus 2023.

Seppo Mustaluoto on itse toiminut rajavartioston erikoisjoukoissa ja lienee siksi pätevä kirjoittamaan suomalaisista erikoisjoukkosotilaista. Teoksessa neljä Afganistanin operaatioon osallistunutta Suomen puolustusvoimien erikoisjoukkoaliupseeria kertoo vuosien 2008 ja 2009 komennuksistaan Afganistaniin. Kirjaan haastatellut sotilaat ovat osallistuneet samoihin operaatioihin ja kertovat tarinansa kukin vuorollaan. Tällöin tietenkään toistolta ei vältytä, mutta toisaalta tapahtumat välittyvät lukijalle useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Itse en ihan hirveästi tästä ratkaisusta ilahtunut, sillä nyt sitä toistoa on aika paljon, joten lyhyt kirja tuntuu loppupuolella vähän "venytetyltä". Vaikka ymmärrän, että tässä on tavoiteltu autenttisuutta ja rehellisyyttä, niin mielestäni lukijan kannalta ratkaisu ontuu. Tarinat olisi ehkä kannattanut pilkkoa kronologiseen/temaattiseen järjestykseen.

Teoksessa päähenkilöt kertovat melkoisen avoimesti tapahtumista Afganistanissa. Jännittävintä ovat tietenkin (harvat) taistelukosketukset, mutta myös tylsistä rutiineista, ympäristöstä, ripulista jne. kerrotaan avoimesti. Kaikki ei mene kuin Strömsössä, eikä itsestä tai kollegoista tehdä mitään supersankareita, vaan tapahtumista kerrotaan melkoisen realistisen oloisesti. Kiinnostavinta itselleni oli lukea, miten huippuluokan koulutuksen saaneilla sotilaillakin ensimmäinen tositilanne voi vetää pasmat sekaisin ja kuinka (television toimintaviihteeseen verrattuna tai viime sotien kertomuksiin peilaten) kohtuu "pienehkö" tulitaistelu aiheuttaa pysyviä muutoksia psyykeeseen.

Teos on sinällään arvokas, mutta kuitenkin mielestäni hiukan ohuehko. Nyt on tavoiteltu autenttisuutta ja realistisuutta ja siinä on onnistuttu, mutta tapahtumien sitominen yhtään mihinkään laajempaan kokonaiskuvaan jää puuttumaan tyystin. Nyt ukot vain nakataan Afganistaniin, siellä ollaan ja kähistään, esimiesten toimintaan suututaan ja sitten tullaan pois. Lukemisen arvoinen, mutta mielestäni hieman vajaaksi jäävä teos.
Lukaisin tuon. Huomioni kiinnittyi jälleen (kuiten Käihkön Tsad-kirjassa) johtamiseen sinänsä. Jos neljä sopimussotilasta toteaa, että PV:llä ei ole pienintäkään käsitystä siitä, miten pitää joukkonsa iskukykyisenä (nakkien ja levon suhde), se pitäisi ottaa vakavasti, mutta enpä paljon lottoa tuon puolesta. Kenttä osataan uuvuttaa, mutta toisaalta ei anneta edes tarpeeksi a-tarvikkeita mukaan, vaikka mitään järkevää perustetta ei ole: eiväthän he turhaan ampuisi. Lupaa mihinkään järkevään ei tule oikein missään tilanteessa. Ollaan selvästi sodassa mutta VOKS on jotain muuta.

Aluksi ajoneuvosuojaus oli täysin riittämätön. PV ei ainakaan vielä 2008 ymmärtänyt, mihin tultiin ja mitä siellä piti tehdä.

Rakenteesta samat huomiot. Kiireellä kyhätty.
 
Back
Top