Kirjat
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
EK kirjoitti:
Ymmärrän kyllä mitä ajat takaa..mutta pitää muistaa myös se, että Pataljoona taistelee äärimmäisen harvoin itsenäisesti ja vielä harvemmin siten, ettei Pataljoonan onnistumisella tai epäonnistumisella olisi suora vaikutus ylemmän johtoportaan tilanteeseen.
"Vesipäinen idiootti" ei sovi mihinkään tehtävään - sen sijaan esim logistiikkapuolelle huippujätkä voi olla täysin kynnetön komentajana - ja päinvastoin. Oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin - siinä on avain menestykseen niin sotahommissa kuin varmasti myös siviilipuolella.
Mutta ettei mene pelkäksi OT:ksi, niin kirjaesittelyä kehiin.
Claire Rose Knott: Pimeyden ruhtinaat - Luftwaffen yöhävittäjä-ässien Heinrich Prinz zu Sayn-Wittgensteinin ja Egmont Prinz zur Lippe-Weissenfeldin elämä. Koala-kustannus 2011. 208 sivua.
Teos poikkeaa merkittävästi Koala-kustantamon perinteisestä linjasta, joka on ollut ansiokas "lentoukko kertoo lentelyistään mahdollisimman värikkäästi". Nyt naisihminen on tutkinut kummisetänsä ja tämän kilpakumppanin toimintaa Luftwaffen (Saksan ilmavoimat toisen maailmansodan aikaan) yöhävittäjä-joukoissa. Kaiken kruunaa poikkeava ulkoasu, jonka mainittavin yksityiskohta on 200 (kustantajan mukaan) valokuvaa.
Tekstipuoli on vähän suppea ja lennokkaat kuvaukset lennoista puuttuvat lähes täysin. Molemmilta lentäjiltä on kuitenkin otettu mukaan pari heidän kirjoittamaansa luvausta pudotuksesta. Pääasiat toiminnasta tulevat kuitenkin mainituiksi, eikä vähää tekstiä ole juurikaan haaskattu "lapsena Egi tykkäsi kovasti pissiä housuunsa" -tyyppisiin jaakauksiin. Mielenkiintoisin yksityiskohta lienee Heinrich Priz zu Sayn-Wittgensteinin aie ampua hra A. Hitler, joka kuitenkin tukahtui hlökohtaiseen empimiseen ja kuolemaan.
Teos esittelee kaksi mielenkiintoista henkilöä ja yhden mielenkiintoisen ilmavoimien toiminta-alueen. Suosittelen ilmasodasta kiinnostuneille.
Claire Rose Knott: Pimeyden ruhtinaat - Luftwaffen yöhävittäjä-ässien Heinrich Prinz zu Sayn-Wittgensteinin ja Egmont Prinz zur Lippe-Weissenfeldin elämä. Koala-kustannus 2011. 208 sivua.
Teos poikkeaa merkittävästi Koala-kustantamon perinteisestä linjasta, joka on ollut ansiokas "lentoukko kertoo lentelyistään mahdollisimman värikkäästi". Nyt naisihminen on tutkinut kummisetänsä ja tämän kilpakumppanin toimintaa Luftwaffen (Saksan ilmavoimat toisen maailmansodan aikaan) yöhävittäjä-joukoissa. Kaiken kruunaa poikkeava ulkoasu, jonka mainittavin yksityiskohta on 200 (kustantajan mukaan) valokuvaa.
Tekstipuoli on vähän suppea ja lennokkaat kuvaukset lennoista puuttuvat lähes täysin. Molemmilta lentäjiltä on kuitenkin otettu mukaan pari heidän kirjoittamaansa luvausta pudotuksesta. Pääasiat toiminnasta tulevat kuitenkin mainituiksi, eikä vähää tekstiä ole juurikaan haaskattu "lapsena Egi tykkäsi kovasti pissiä housuunsa" -tyyppisiin jaakauksiin. Mielenkiintoisin yksityiskohta lienee Heinrich Priz zu Sayn-Wittgensteinin aie ampua hra A. Hitler, joka kuitenkin tukahtui hlökohtaiseen empimiseen ja kuolemaan.
Teos esittelee kaksi mielenkiintoista henkilöä ja yhden mielenkiintoisen ilmavoimien toiminta-alueen. Suosittelen ilmasodasta kiinnostuneille.
Tvälups
Ylipäällikkö
YLE: Junkersien historia kootaan kirjaksi
http://yle.fi/uutiset/junkersien_historia_kootaan_kirjaksi/6229896
Suomen kuuluisimman pommikoneen tarina kirjoitetaan kirjaksi. Liperin Rauanlahteen vuonna 1944 pudonnut kone on ollut paljon julkisuudessa muun muassa mittavan raivausoperaation takia. Nyt tehtävä kirja kokoaa yhteen koko konetyypin historian.
Kulttuuri
Junkers-pommikoneiden historia kirjoitetaan kirjaksi. Joensuulainen Rauno Suhonen työstää parhaillaan teosta työnimeltään JK-254 - Kovan kohtalon pommikone. Pääosassa on Suomen tunnetuin pommikone, joka putosi sota-aikana Liperin Rauanlahteen. Kone on saanut paljon julkisuutta muun muassa, kun hylyllä räjäytettiin lentopommi, koneen osat nostettiin ylös ja valettiin muistoesineiksi.
- Kirja käsittelee tämän koko konetyypin hankintatarpeen, konetyypin hankinnan, tulon Suomeen, laivuepalveluksen ja sen jälkeen keskitytään tähän JK-254:n. Siinä käydään läpi tämän koneyksilön historia aina tähän onnettomuuteen saakka, onnettomuuden jälkihoito, vuosikymmenien hiljaiselo, hylkyoperaatioon johtaneet syyt, hylkyoperaatio, sen museaalinen merkitys ja se sitten päättyy Junkers-kampanjaan, jolla saatii puoli miljoonaa euroa puhdasta rahaa veteraanityöhön käytännössä noin kahden kuukauden aikana, Suhonen summaa kirjan sisällön.
Suhonen aloitti kirjan teon tammikuussa 2008. Hän tekee kirjaa yhdessä FM Anne Lipposen kanssa, joka tekee varsinaisen kirjoitustyön. Kirjan on tarkoitus valmistua vuonna 2014.
http://yle.fi/uutiset/junkersien_historia_kootaan_kirjaksi/6229896
Suomen kuuluisimman pommikoneen tarina kirjoitetaan kirjaksi. Liperin Rauanlahteen vuonna 1944 pudonnut kone on ollut paljon julkisuudessa muun muassa mittavan raivausoperaation takia. Nyt tehtävä kirja kokoaa yhteen koko konetyypin historian.
Kulttuuri
Junkers-pommikoneiden historia kirjoitetaan kirjaksi. Joensuulainen Rauno Suhonen työstää parhaillaan teosta työnimeltään JK-254 - Kovan kohtalon pommikone. Pääosassa on Suomen tunnetuin pommikone, joka putosi sota-aikana Liperin Rauanlahteen. Kone on saanut paljon julkisuutta muun muassa, kun hylyllä räjäytettiin lentopommi, koneen osat nostettiin ylös ja valettiin muistoesineiksi.
- Kirja käsittelee tämän koko konetyypin hankintatarpeen, konetyypin hankinnan, tulon Suomeen, laivuepalveluksen ja sen jälkeen keskitytään tähän JK-254:n. Siinä käydään läpi tämän koneyksilön historia aina tähän onnettomuuteen saakka, onnettomuuden jälkihoito, vuosikymmenien hiljaiselo, hylkyoperaatioon johtaneet syyt, hylkyoperaatio, sen museaalinen merkitys ja se sitten päättyy Junkers-kampanjaan, jolla saatii puoli miljoonaa euroa puhdasta rahaa veteraanityöhön käytännössä noin kahden kuukauden aikana, Suhonen summaa kirjan sisällön.
Suhonen aloitti kirjan teon tammikuussa 2008. Hän tekee kirjaa yhdessä FM Anne Lipposen kanssa, joka tekee varsinaisen kirjoitustyön. Kirjan on tarkoitus valmistua vuonna 2014.
Hejsan kirjoitti:Onko joku teistä lukenut tämän?
Onhan tuo tullut luettua silloin joskus 90-luvulla. Vesterinen jäi eläkkeelle silloin 90-luvun alussa joten aika vanhoja jorinoita noi on. Tuskin sun kannattaa lukea ellei aikalaisten mielipiteet 50-, 60-, 70- ja 80-luvun puolustusvoimista kiinnosta.
Luin Jarhead:in. Sen jälkeen otin hyllystä dvd:n jota en ollut ehtinyt katsoa.
Kirjan lukemisen jälkeen leffa oli osittainen kuvitus kirjalle, josta kuitenkin oli karsittu suurin osa existentiaalisesta angstista ja poliittisesta viestistä.
Katsoin myös user commentsot IBDM:stä, ja "huippukommenteissa" kehuttiin kyllä kuvia ja pääosin realistista kuvaa merijalkaväestä. Siellä myös esitettiin, että filmillä ei ollut poliittista viestiä. Kirjan lukeneena, voi todeta että hollywood on kyllä karsinut kirjan politiikan.
Leffa ei ole action-sotaleffa ja kirja vielä vähemmän. Lukemisen arvoinen se kuitenkin on.
Mieleen tuli kontrasti Babtshenkon Sodan värit kirjaan.
http://www.like.fi/kirjat/sodan-varit
Kirjan lukemisen jälkeen leffa oli osittainen kuvitus kirjalle, josta kuitenkin oli karsittu suurin osa existentiaalisesta angstista ja poliittisesta viestistä.
Katsoin myös user commentsot IBDM:stä, ja "huippukommenteissa" kehuttiin kyllä kuvia ja pääosin realistista kuvaa merijalkaväestä. Siellä myös esitettiin, että filmillä ei ollut poliittista viestiä. Kirjan lukeneena, voi todeta että hollywood on kyllä karsinut kirjan politiikan.
Leffa ei ole action-sotaleffa ja kirja vielä vähemmän. Lukemisen arvoinen se kuitenkin on.
Mieleen tuli kontrasti Babtshenkon Sodan värit kirjaan.
http://www.like.fi/kirjat/sodan-varit
Kun tuolla kätkemistopicissa joku kysyi valmistautuuko toinen zombisotaan, tuli mieleen reilut pari viikkoa sitten lukemani Max Brooksin World War Z. Ja aivan oikein, kuten teistä välkyimmät jo arvasivat, Z tarkoittaa zombeja.
No miksi tästä pitää postata tänne? Siksi että kirjassa esitetään aika hyvin perinteisen sodankäynnin soveltomattomuuden uudenlaiseen uhkaan. Itse en usko että ainakaan kotimainen sodankäynnin eliitti olisi niin pönttöä kuin kirjassa esitetään jenkkibrassin olevan, mutta ei sitä toisaalta tiedä...
Koska taide usein edeltää todellisuutta, tietääkö joku mistä saisi macheteja ja miekkoja + kunnon suojavaatetusta? Varsinkin sellaista joka suojaa infektoitunutta splatteria vastaan, kun loppupelit alkavat.
Kirja on hyvin luettava dystopia. Siinä muuten ei enää ole kovia ihonväri- tai muita etnisiä ristiriitoja, joten se voi olla vaikea joillekin.
No miksi tästä pitää postata tänne? Siksi että kirjassa esitetään aika hyvin perinteisen sodankäynnin soveltomattomuuden uudenlaiseen uhkaan. Itse en usko että ainakaan kotimainen sodankäynnin eliitti olisi niin pönttöä kuin kirjassa esitetään jenkkibrassin olevan, mutta ei sitä toisaalta tiedä...
Koska taide usein edeltää todellisuutta, tietääkö joku mistä saisi macheteja ja miekkoja + kunnon suojavaatetusta? Varsinkin sellaista joka suojaa infektoitunutta splatteria vastaan, kun loppupelit alkavat.
Kirja on hyvin luettava dystopia. Siinä muuten ei enää ole kovia ihonväri- tai muita etnisiä ristiriitoja, joten se voi olla vaikea joillekin.
pstsika
Haukka
Sofi Oksasen puhdistus tuli nyt viimeinkin kahlattua loppuun. Oli aikamoinen pettymys, mutta kyllä sen jaksoi kuitenkin lukea. Odotin enemmän kaiken sen hypetyksen jäljiltä.
Kirjahan kertoo kahden naisen tarinan, joista toinen on huora ja toinen maanpetturi. Näiden kahden ihmisraunioiden tarinat sitten pyrkivät symboloimaan Viron tapahtua vuodesta 1940 vuoteen 1991. Ehkä se jollain tapaa onnistuukin ja minäkin tajusin jossain kohdin lukevani historiaa, joka on kirjoittettu luettavaksi yksittäisen ihmisen elämästä ja olosuhteista. Vähän hankala selventää tuota, mutta aika omanlaisensa kirjoitustapa tuossa on.
En varsinaisesti suosittele, mutta olen kyllä lukenut huonompiakin kirjoja. Tuleva elokuva voi olla ihan katsottava. Täytyy nyt harkita josko sen kävisi katsomassa.
Kirjahan kertoo kahden naisen tarinan, joista toinen on huora ja toinen maanpetturi. Näiden kahden ihmisraunioiden tarinat sitten pyrkivät symboloimaan Viron tapahtua vuodesta 1940 vuoteen 1991. Ehkä se jollain tapaa onnistuukin ja minäkin tajusin jossain kohdin lukevani historiaa, joka on kirjoittettu luettavaksi yksittäisen ihmisen elämästä ja olosuhteista. Vähän hankala selventää tuota, mutta aika omanlaisensa kirjoitustapa tuossa on.
En varsinaisesti suosittele, mutta olen kyllä lukenut huonompiakin kirjoja. Tuleva elokuva voi olla ihan katsottava. Täytyy nyt harkita josko sen kävisi katsomassa.
Tämä voisi olla jotain.
Arvio ja ennuste Suomen puolustuskyvyn kehittymisestä vuoteen 2039 mennessä
Onko Suomen koko väestön ja alueen puolustaminen mahdollista tulevina vuosikymmeninä, jos aluepuolustus ajetaan alas, reservi pienenee ja entiselle suurelle reserville tarkoitetut aseet romutetaan?
Tämä kirja on ennuste Suomen puolustuskyvyn kehittymisestä vuoteen 2039 mennessä, jolloin on kulunut sata vuotta talvisodan syttymisestä. Se esittää myös arvion Naton, Venäjän ja Ruotsin sotilaallisesta suorituskyvystä ja ennusteen Naton hajoamisesta vuoteen 2039 mennessä. Arvion mukaan sotilasliitosta tai naapurimaista ei ole avuksi Suomen puolustuksessa.
Ennusteen mukaan aluepuolustuksen hylkääminen ja valtiovallan kyvyttömyys väestön hengen ja ihmisoikeuksien turvaamiseen vie pakon edessä jopa oma-aloitteiseen sissisotaan, vaikka se voidaan maailmalla tulkita terrorismiksi.
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9518844747
Arvio ja ennuste Suomen puolustuskyvyn kehittymisestä vuoteen 2039 mennessä
Onko Suomen koko väestön ja alueen puolustaminen mahdollista tulevina vuosikymmeninä, jos aluepuolustus ajetaan alas, reservi pienenee ja entiselle suurelle reserville tarkoitetut aseet romutetaan?
Tämä kirja on ennuste Suomen puolustuskyvyn kehittymisestä vuoteen 2039 mennessä, jolloin on kulunut sata vuotta talvisodan syttymisestä. Se esittää myös arvion Naton, Venäjän ja Ruotsin sotilaallisesta suorituskyvystä ja ennusteen Naton hajoamisesta vuoteen 2039 mennessä. Arvion mukaan sotilasliitosta tai naapurimaista ei ole avuksi Suomen puolustuksessa.
Ennusteen mukaan aluepuolustuksen hylkääminen ja valtiovallan kyvyttömyys väestön hengen ja ihmisoikeuksien turvaamiseen vie pakon edessä jopa oma-aloitteiseen sissisotaan, vaikka se voidaan maailmalla tulkita terrorismiksi.
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9518844747
hessukessu
Kenraali
Hyvä kirja, on tullut luettua, suosittelen. Hyvin perusteltua tekstiä.
pstsika
Haukka
Vanhasta testamentista Jobin kirja.
Luin tuota iltalukemisena VIRHE ennen nukkumaanmenoa. Ei tullut nähtyä kovinkaan vaaleanpunaisia unia. Tarkemmin sanottuna ei tullut nukuttua ollenkaan. Kellon tullessa 03:30 olen edelleen hereillä ja ajattelen…
Olisi varmaan suosiolla kannattanut tavailla yleistä palvelusohjesääntöä ja sulkeisjärjestysohjesääntöä. Ne ovat paljon kevyempää kamaa.
Antoi tuo sentään jotain toivoakin:
Jumala ei hylkää viatonta
eikä anna väärintekijälle tukeaan.
Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla
ja avaa sinun huulesi riemun huutoon!
Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.
Hänen kannattaa pitää kiirettä, koska Kirja sanoo myös:
Vähät vuoteni ovat jo kuluneet. Aivan pian minä lähden tielle, jolta ei ole paluuta.
Ajattelemisen aihetta aamuyön tunneille:
Eikö ihmisen osana maan päällä ole työ ja
vaiva?
Eikö hän ole kuin palkkalainen,
joka tekee raskaita päivätöitä?
Hän on kuin orja, joka kaipaa paahteesta varjoon,
kuin päivätyöläinen, joka odottaa palkkaansa.
Perinnökseni olen saanut pettymysten kuukausia,
ahdistuksen yöt ovat olleet minun osani.
Kun menen nukkumaan, minä ajattelen:
"Milloin voin nousta?"
Yö kuluu vitkaan,
kääntyilen levottomana aamunkoittoon asti.
Ruvet ja madot peittävät ruumiini,
minun nahkani halkeilee ja märkii.
Kuin kutojan sukkula kiitävät päiväni: ne päättyvät, kun lanka loppuu.
Karua tekstiä.
Luin tuota iltalukemisena VIRHE ennen nukkumaanmenoa. Ei tullut nähtyä kovinkaan vaaleanpunaisia unia. Tarkemmin sanottuna ei tullut nukuttua ollenkaan. Kellon tullessa 03:30 olen edelleen hereillä ja ajattelen…
Olisi varmaan suosiolla kannattanut tavailla yleistä palvelusohjesääntöä ja sulkeisjärjestysohjesääntöä. Ne ovat paljon kevyempää kamaa.
Antoi tuo sentään jotain toivoakin:
Jumala ei hylkää viatonta
eikä anna väärintekijälle tukeaan.
Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla
ja avaa sinun huulesi riemun huutoon!
Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.
Hänen kannattaa pitää kiirettä, koska Kirja sanoo myös:
Vähät vuoteni ovat jo kuluneet. Aivan pian minä lähden tielle, jolta ei ole paluuta.
Ajattelemisen aihetta aamuyön tunneille:
Eikö ihmisen osana maan päällä ole työ ja
vaiva?
Eikö hän ole kuin palkkalainen,
joka tekee raskaita päivätöitä?
Hän on kuin orja, joka kaipaa paahteesta varjoon,
kuin päivätyöläinen, joka odottaa palkkaansa.
Perinnökseni olen saanut pettymysten kuukausia,
ahdistuksen yöt ovat olleet minun osani.
Kun menen nukkumaan, minä ajattelen:
"Milloin voin nousta?"
Yö kuluu vitkaan,
kääntyilen levottomana aamunkoittoon asti.
Ruvet ja madot peittävät ruumiini,
minun nahkani halkeilee ja märkii.
Kuin kutojan sukkula kiitävät päiväni: ne päättyvät, kun lanka loppuu.
Karua tekstiä.
baikal kirjoitti:
Siirretään vastaus tuolta RIP-ketjusta paremmin sopivaan paikkaan.
Väittäisin, että lie ollut. Perustan vastauksen ensinnäkin lukemiini kirjoihin, joissa säilyi loppuun saakka vahvana lehväslaihomainen leima, toiseksi siihen, että mies itse kertoi kirjoittavansa kirjat itse ja kolmanneksi ns. "syväkurkkuun", jolta saamani tiedot antaisivat vahvasti olettaa, että Lehväslaiho kirjoitti itse viimeisetkin tekstinsä.
Mikä on sitten lopullinen totuus, on toinen juttu, samoin kustannustoimittajan osuus. Tosin kustannusalaa seuranneena väittäisin, että kustannustoimittajien rooli kirjan synnyssä pienenee jatkuvasti.
baikal kirjoitti:
HTT oli sitä mieltä, että kirjoitti itse. En itse ole miestä tavannut, joten joudun luottamaan lähteisiini, mutta "totuutta" en tiedä.
Eino Jutikkalalta tuli Kuolemalla on aina syynsä 80-vuotiaana ja Valtion tiedotuslaitoksen salainen sotakronikka 90-vuotiaana. Tosin Lehväslaiho ei ole Jutikkala, mutta ei se ikä automaattisesti ole este kirjoittamiselle, etenkään kun Lehväslaihon teksti ei ole Jutikkalan tekstiä.